Joulun todellisuus

Piispa Gary E. Stevenson

johtava piispa

Ilman Vapahtajan syntymää ja sovitusta meillä ei olisi esirukoilijaa, ei puolustajaa Isän luona eikä välimiestä, joka mahdollistaa sen, että voimme palata rakastavan taivaallisen Isämme luokse ja elää yhdessä iankaikkisina perheinä.

Kun isäni oli poika, hän asui pikkukaupungissa Keski-Utahissa lähellä Utahjärveä. Amerikan alkuperäiskansat metsästivät ja kalastivat niillä seuduin ennen pioneerien aikaa. Tietyt paikat järven ympärillä olivat nuolenkärkien etsijöiden suosiossa.

Kun isäni oli viisivuotias, hänen seurakunnassaan pidettiin isien ja poikien toiminta, jossa mentiin Utahjärvelle etsimään nuolenkärkiä. Kun ryhmä oli viettänyt päivän etsiskellen, isoisäni kysyi isältäni, oliko tämä löytänyt yhtään nuolenkärkeä.

”Ei, en löytänyt ainuttakaan”, isäni vastasi. Sitten hän kaiveli taskuaan ja sanoi: ”Löysin kyllä tämän hienon kiven, joka on ihan joulukuusen muotoinen.”

Isäni oli sittenkin löytänyt nuolenkärjen, hän ei vain tiennyt sitä. Hän piti kädessään jotakin aitoa ja todellista, muttei tunnistanut sitä.

Lunastajan tunnistaminen

Monille tämän päivän ihmisille heidän näkemyksensä siitä, mikä on todellista ja kaikkein tärkeintä – Jeesus Kristus, maailman Vapahtaja – on epätosien asioiden himmentämä.

Näin äskettäin Jeesusta Kristusta käsittelevän televisio-ohjelman, jossa kyseenalaistettiin Hänen syntymänsä neitsyt Mariasta. Jopa arvostettujen oppilaitosten merkittävät professorit spekuloivat sitä mahdollisuutta.

Presidentti Ezra Taft Benson (1899–1994) on vastannut sellaisille epäilijöille: ”Niin kutsutut oppineet pyrkivät vakuuttamaan meille, ettei Uuden testamentin julistamalla Kristuksen jumalallisella syntymällä ollut suinkaan jumalallista perustaa ja ettei Maria ollut neitsyt, kun Jeesus sai alkunsa. He haluavat uskotella meille, että Jeesuksen kasvatusisä Joosef oli myös Hänen fyysinen isänsä, ja siksi Jeesus kaikkine ominaisuuksineen ja luonteenpiirteineen oli vain ihminen. He näyttävät ylistävän Häntä auliisti sanoessaan, että Hän oli suuri moraalifilosofi, ehkä jopa kaikkein suurin. Heidän pyrkimyksenään on kuitenkin kiistää Jeesuksen jumalallinen alkuperä, sillä sen opin varassa lepäävät kaikki muut kristinuskon väittämät.”¹

Olen hiihtänyt tekolumella ja koristellut tekojoulukuusia tekojääpuikoilla. Joskus voi olla vaikea ymmärtää, mikä on todellista, etenkin virtuaalitodellisuuden aikana. Kuinka me siis tiedämme, mikä on todellista? Miten me saamme todistuksen Jeesuksen Kristuksen todellisuudesta?

Me saamme todistuksen siitä, mikä on todellista, kun luemme Jumalan sanaa pyhistä kirjoituksista – sekä muinaisista että nykyisistä. Me saamme tietää Vapahtajan todellisuudesta, kun kuuntelemme ja luemme elävien profeettojen ja apostolien todistuksia. Me löydämme totuuden, kun rukoilemme ”vilpittömin sydämin, vakain aikein, Kristukseen uskoen” (Moroni 10:4). Me löydämme oikean tien, kun uskomme Kristukseen emmekä kiellä Häntä ja kun kumarrumme Hänen edessään ja palvelemme Häntä koko väkevyydestämme, mielestämme ja voimastamme ja koko sielustamme (ks. 2. Nefi 25:29).

Profetioita Kristuksen syntymästä

Pyhät kirjoitukset ovat täynnään profetioita Kristuksen syntymästä – ensimmäisestä joulusta. Näitä pyhien kirjoitusten profetioita lukiessamme saatamme unohtaa, että ne olivat todella profetioita. Ne kertovat melko yksityiskohtaisesti siitä, mitä tulisi tapahtumaan mutta mitä ei vielä ollut tapahtunut.

800 vuotta ennen Kristuksen syntymää Jesaja sanoi: ”Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.” (Jes. 9:5.)

600 vuotta ennen Vapahtajan syntymää Nefi kuvaili näkyä, jonka hän sai Jumalan Pojan äidistä:

”Ja minä näin Nasaretin kaupungin; ja Nasaretin kaupungissa minä näin neitsyen, ja hän oli tavattoman ihana ja valkea. – –

Ja [enkeli] sanoi minulle: Katso, neitsyt, jonka näet, on Jumalan Pojan äiti lihan tavan mukaan. – –

Ja minä katsoin ja näin jälleen neitsyen, joka kantoi lasta sylissään.

Ja enkeli sanoi minulle: Katso, Jumalan Karitsa.” (1. Nefi 11:13, 18, 20–21.)

124 vuotta ennen Vapahtajan syntymää kuningas Benjamin sanoi:

”Sillä katso, aika tulee, eikä ole kaukana, jolloin Herra Kaikkivaltias, joka hallitsee, – – tulee – – alas taivaasta ihmislasten keskuuteen ja asuu tomumajassa ja kulkee ihmisten keskuudessa tehden voimallisia ihmeitä – –.

Ja hänen nimensä on oleva Jeesus Kristus, Jumalan Poika, taivaan ja maan Isä, kaiken Luoja alusta asti; ja hänen äitinsä nimi on oleva Maria.” (Moosia 3:5, 8.)

83 vuotta ennen Kristuksen syntymää Alma sanoi: ”Ja katso, [Jumalan Poika] syntyy Jerusalemissa, joka on meidän esi-isiemme maa, Mariasta, joka on neitsyt, kallisarvoinen ja valittu astia” (Alma 7:10).

Ja vain kuusi vuotta ennen ensimmäistä joulua Samuel Lamanilainen julisti:

”Ja katso, tämän minä annan teille merkiksi hänen tulemisensa ajasta; sillä katso, taivaalla on suuria valoja, niin ettei hänen tulemisensa edellisenä yönä ole pimeä, niin että ihmisestä näyttää niin kuin olisi päivä. – –

Ja katso, nousee uusi tähti, jollaista ette ole koskaan nähneet; ja myös tämä on teille merkki.” (Hel. 14:3, 5.)

Juutalaiset odottivat innolla tätä suurenmoista tapahtumaa. He tiesivät, että Messias tulisi, ja he odottivat, että Hän tulisi kirkkaudessa, vapauttaisi heidät ajallisesti, perustaisi maanpäällisen valtakunnan ja hallitsisi heidän Kuninkaanaan.

Ketkä saisivat ensimmäisenä tietää Messiaan syntymästä? Eivätkö he olisi Suuresta neuvostosta tai muista valtaa ja vaikutusvaltaa nauttivista piireistä?

Raamatussa sanotaan, että he olivat ulkona nukkuvia vaatimattomia paimenia, joille enkelit julistivat ”ilosanoman, suuren ilon” (Luuk. 2:10), ja kaukaa tulleita tietäjiä, jotka näkivät Hänen tähtensä nousevan taivaalle ja jotka tulivat osoittamaan Hänelle kunnioitustaan (ks. Matt. 2:2). Maailman filosofioiden sokaisemat valtiaat ja vaikuttajat eivät olleet Vapahtajan seurassa Hänen syntyessään eivätkä Hänen palvelutyönsä aikana. Heillä oli edessään jotakin aitoa ja todellista, mutta he eivät tienneet sitä tai eivät hyväksyneet sitä.

Kuinka tulla enemmän Kristuksen kaltaiseksi

Presidentti Benson on sanonut, että yksi hienoimpia asioita joulunajassa on se, että se lisää herkkyyttämme sille, mikä on Jumalan:

”Se saa meidät pohtimaan suhdettamme Isäämme ja sitä, missä määrin olemme omistautuneet Jumalalle.

Se innoittaa meitä olemaan suvaitsevampia ja anteliaampia, tietoisempia muista, avokätisempiä ja aidompia, täynnä suurempaa toivoa ja laupeutta ja rakkautta – kaikkia Kristuksen kaltaisia ominaisuuksia. Ei ihme, että joulun henki koskettaa ihmisten sydäntä kaikkialla maailmassa. – – Ainakin hetken ajan suomme Herrallemme ja Vapahtajallemme Jeesukselle Kristukselle enemmän huomiota ja omistautumista.”²

Tänä jouluna, kun joulunajan henki valtaa sydämemme, tehkäämme jotakin sellaista, mikä ilmaisee tunteemme maailmalle ja tuo näkyviin sen, että me ymmärrämme Betlehemissä syntyneen lapsen olevan todellinen Lunastaja. Presidentti Howard W. Hunter (1907–1995) esitti käytännön neuvoja, jotka auttavat meitä tekemään niin:

”Tänä jouluna sopikaa riita. Etsikää käsiinne unohtunut ystävä. Hylätkää epäluulo ja korvatkaa se luottamuksella. Kirjoittakaa kirje. Antakaa ystävällinen vastaus. Kannustakaa nuoria. Osoittakaa uskollisuutenne sanoin ja teoin. Pitäkää lupaus. Luopukaa kaunasta. Antakaa anteeksi viholliselle. Pyytäkää anteeksi. Yrittäkää ymmärtää. Tutkistelkaa vaatimuksianne muita kohtaan. Ajatelkaa ensin jotakuta muuta. Olkaa ystävällisiä. Olkaa hyväntahtoisia. Naurakaa vähän enemmän. Ilmaiskaa kiitollisuutenne. Toivottakaa muukalainen tervetulleeksi. Ilahduttakaa lapsen sydäntä. Nauttikaa maan kauneudesta ja ihmeistä. Ilmaiskaa rakkauttanne ja ilmaiskaa sitä sitten uudelleen.”³

Ilman Kristusta ei olisi mitään joulua. Ilman Kristusta ei voi olla ilon täyteyttä. Ilman Hänen syntymäänsä ja sovitustaan meillä ei olisi esirukoilijaa, ei puolustajaa Isän luona eikä välimiestä, joka mahdollistaa sen, että voimme palata rakastavan taivaallisen Isämme luokse ja elää yhdessä iankaikkisina perheinä.

Ylistän teidän kanssanne Jumalan Pojan syntymän ja palvelutyön kaunista ja ihmeellistä todellisuutta ja todistan, että Jeesus Kristus on meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme – luvattu Messias.