Missä minä olen?
Kuinka huomaat omat hengelliset lahjasi ja kykysi ja kehität niitä
Vanhin Mervyn B. Arnold
seitsemänkymmenen koorumista
Taivaallinen Isä on antanut sinulle hengellisiä lahjoja ja kykyjä auttaakseen sinua tulemaan siksi, joksi Hän haluaa sinun tulevan.
Pyhissä kirjoituksissa on paljon kysymyksiä, jotka saavat meidät pohtimaan omaa elämäämme. Yksi ensimmäisistä Raamatussa olevista kysymyksistä esitettiin Aadamille sen jälkeen kun hän oli nauttinut kiellettyä hedelmää. Kehotan sinua pohtimaan, kuinka tämä kysymys voisi soveltua omaan elämääsi:
”Mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan.
Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: ’Missä sinä olet?’” (1. Moos. 3:8–9, kursivointi lisätty.)
Herra on kaikkitietävä, joten voimme olla varmoja, että Hän tiesi, missä Aadam ja Eeva piileskelivät. Jos Herra tiesi, missä he olivat, mitä Hän oikeastaan kysyi?
Todennäköisimmin tämä kysymys sai Aadamin ja Eevan ajattelemaan sitä, mitä heidän elämässään oli tapahtumassa. Voisimme esittää itsellemme samanlaisia kysymyksiä. Esimerkiksi: Missä kohdassa liittopolkua me olemme matkallamme kohti iankaikkista elämää? Mitä lahjoja ja kykyjä taivaallinen Isämme antoi meille kuolevaisuutta edeltävässä elämässä auttamaan meitä tällä polulla? Mitä muita lahjoja ja kykyjä meidän tulee hankkia pyrkiessämme tulemaan siksi, joksi Herra haluaa meidän tulevan?
Presidentti Joseph F. Smith (1838–1918) on sanonut: ”Ihminen sikisi ja syntyi henkenä taivaallisista vanhemmista ja kasvoi aikuiseksi Isän iankaikkisissa asumuksissa ennen tulemistaan maan päälle ajalliseen [fyysiseen] ruumiiseen.”1 Evankeliumin periaatteet -oppikirjassa meille opetetaan: ”Taivaallinen Isämme tietää, keitä me olemme ja mitä me teimme ennen kuin tulimme tänne. Hän on päättänyt, milloin ja missä me kukin synnymme, jotta voimme saada ne opetukset, joita me henkilökohtaisesti tarvitsemme, ja voimme tehdä eniten hyvää yksilöllisillä lahjoillamme ja persoonallisuudellamme.”2
Taivaallinen Isä on asettanut sinut parhaaseen paikkaan, jossa voit käyttää hengellisiä lahjojasi ja kehittää kykyjäsi. Missä hyvänsä asutkin ja elätpä millaisissa olosuhteissa tahansa, voit päättää, että menestyt haasteistasi riippumatta. Älä ikinä anna periksi. Kulje eteenpäin. Älä luovuta. Muista, että se, mitä teet sillä, mitä sinulla on, tekee sinusta sen, kuka olet.
Aadamin ja Eevan esimerkki voi antaa meille paljon toivoa. Kun he olivat rikkoneet käskyn olla nauttimatta kiellettyä hedelmää, heidät karkotettiin kauniista puutarhasta, maa kirottiin, orjantappuroita ja ohdakkeita ilmaantui ja heidän täytyi tehdä työtä ja viljellä maata elannokseen. He eivät antaneet periksi. He ryhtyivät työhön, kuten Herra oli käskenyt heitä (ks. Moos. 5:1). Heidän poikansa Kain teki erittäin huonon valinnan, mutta he jatkoivat vanhurskasta elämäänsä ja opettivat lapsiaan edelleen.
Ben-sedän löytö
Minulla on setä, joka pyrki jatkuvasti kehittämään ja lisäämään taivaalliselta Isältä saamiaan lahjoja ja kykyjä. Saanen kertoa yhden tarinan hänen elämästään. Se on auttanut minua näkemään, kuinka hengellisiä lahjoja ja kykyjä kehitetään ja lisätään.
Kun Ben-setä oli töissä kuparikaivoksessa, hän huomasi eräänä päivänä rautatiekiskojen vieressä lojuvan vanhan ja vääntyneen metallinpalan. Hän kysyi esimieheltään, voisiko hän saada sen. Hänen esimiehensä vastasi: ”Ben, tuo vanha metallinpala on arvoton. Tuhlaat aikaasi, jos edes poimit sen maasta.”
Ben-setä hymyili ja sanoi: ”Näen paljon enemmän kuin vanhan metallinpalan.”
Esimiehensä luvalla hän vei sen kotiinsa. Hän kuumensi metallin työpajassaan, kunnes se hohti punaisena. Sen jälkeen hän pystyi paljon vaivaa nähden muotoilemaan sitä ja taivuttamaan sen suoraksi.
Sen jäähdyttyä hän piirsi sen pintaan suuren puukonterän muodon. Kuumaa puhalluslamppua käyttäen hän leikkasi metallin puukonterän muotoon. Sitten Ben-setä alkoi hakata epätasaisia reunoja pois ja työskenteli tunnin toisensa jälkeen leikaten, hioen, kiillottaen ja viimeistellen sitä vanhaa metallinpalaa.
Päivän toisensa perään hän työsti sitä, mitä hänen esimiehensä oli kutsunut arvottomaksi metallinpalaksi. Pikkuhiljaa terä alkoi muotoutua kauniiksi, kiiltäväksi mestariteokseksi.
Siitä puuttui enää kahva. Ben-setä meni metsään ja löysi hirvensarven. Palattuaan työpajalleen hän puhdisti, leikkasi ja kiillotti sarven. Kun työ oli tehty, kahva oli sileä ja kaunis. Hän kiinnitti kahvan huolella puukonterään. Siitä, mikä kerran oli vanha, ruosteinen ja vääntynyt metallinpala, tuli kaunis puukko, joka voitti useita palkintoja.
Sinä ja minä olemme kuin tuo vanha metallinpala. Mekin tarvitsemme muotoilua, viimeistelyä ja kiillottamista yltääksemme parhaimpaamme. Osa tuota tapahtumasarjaa on omien kykyjemme ja lahjojemme huomaaminen, vahvistaminen ja lisääminen.
Ben-setä ymmärsi, ettei suuri osa mahdollisuuksistamme näy päälle päin vaan ne täytyy löytää ja niitä täytyy kehittää. Herra opettaa meitä: ”Tavoitelkaa vakaasti parhaita lahjoja” (OL 46:8) ja ”jokainen voi kartuttaa talenttiaan, jotta jokainen voi hankkia toisia talentteja, niin, jopa satakertaisesti” (OL 82:18). Miksi meidän täytyy tehdä niin? Me voimme käyttää kykyjämme ja lahjojamme muiden palvelemiseen, kuten seuraavassa jakeessa selitetään: ”Jokaisen tavoitellessa lähimmäisensä parasta ja tehdessä kaiken silmämääränä vain Jumalan kunnia” (OL 82:19). Palveleminen muokkaa meitä elämään enemmän Kristuksen kaltaista elämää.
Kykyjemme löytäminen
Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, kuinka koettelemukset voivat muokata meitä: ”Juuri kun kaikki näyttää sujuvan hyvin, haasteita ilmaantuu usein runsain määrin samanaikaisesti. Kun nämä koettelemukset eivät ole seurausta tottelemattomuudestanne, ne todistavat, että Herra tuntee teidän olevan valmis suurempaan kasvuun (ks. Sananl. 3:11–12). Tämän vuoksi Hän antaa kasvua, ymmärrystä ja myötätuntoa [jotka ovat kaksi hyvin tärkeää lahjaa] edistäviä koettelemuksia, jotka hiovat teitä ikuiseksi hyödyksenne. Päästäksenne sieltä, missä olette nyt, sinne minne Hän teidän haluaa pääsevän, teidän on venyttävä paljon, mikä yleensä tuo tullessaan epämukavuutta ja tuskaa.”3
Kykyjemme kehittäminen
Kykyjemme lisääminen edellyttää työtä. Jokin aika sitten vanhin Scott sanoi vaimolleni: ”Devonna, sinun pitäisi maalata tauluja.”
Sisar Arnold ei ollut koko elämässään maalannut taulua. Hänen täytyi tehdä työtä sen eteen. Hän otti tunteja, maalasi tauluja päivän toisensa jälkeen, ja pitkän ajan ja monien yritysten jälkeen hän oppi maalaamaan kauniita tauluja. Työhuoneeni seinällä on yksi hänen upeista tauluistaan, jossa on jokimaisema.
Niin, kykyjen hankkiminen edellyttää työtä, mutta kuinka suuri onkaan ilomme, kun kuulemme Herran sanovan meille: ”Hyvin tehty! Uutteruutesi tähden sinun lahjasi ja kykysi tulevat moninkertaisiksi.” (Ks. Matt. 25:14–30.)
Sinun hengelliset lahjasi
Vaimoni löysi kyvyn maalata tauluja. Mitä kykyjä ja lahjoja sinulla on? Tiedän, että meidän taivaallinen Isämme on antanut sinulle niitä. Kuinka minä tiedän sen? ”Lahjoja on monia, ja jokaiselle ihmiselle on annettu lahja Jumalan Hengen kautta” (OL 46:11). Jumalan lahjat ja voimat ovat meidän kaikkien saatavilla. Meidän oikeutenamme ja tehtävänämme on ottaa vastaan hengelliset lahjamme, lisätä kykyjämme ja käyttää niitä muiden hyväksi.
Pyhissä kirjoituksissa luetellaan joitakin lahjoja, joita voimme pyrkiä hankkimaan (ks. esim. OL 46), mutta lahjoja ja kykyjä on itse asiassa sadoittain. Tutki Mormonin kirjaa, etenkin kohtaa 3. Nefi 11–26, niin huomaat monia lahjoja ja kykyjä, jotka ovat meidän jokaisen saatavilla. Esimerkiksi kohdasta 3. Nefi 11 luemme ihmisistä, jotka kuulivat taivaallisen Isän äänen, mutta eivät aluksi ymmärtäneet sitä:
”Ja vielä kolmannen kerran he kuulivat äänen ja aukaisivat korvansa kuullakseen sen; ja heidän katseensa kääntyivät sen kuulumisen suuntaan – –.
Ja tapahtui heidän ymmärtäessään, että he loivat jälleen katseensa ylös kohti taivasta, ja katso, he näkivät Miehen (Jeesuksen Kristuksen) laskeutuvan taivaasta.” (Jakeet 5, 8.)
Selkeästi kuuleminen ja selkeästi näkeminen ovat vain kaksi esimerkkiä hengellisistä lahjoista ja kyvyistä, joita voit hankkia ja joita voit lisätä, jos olet halukas pyrkimään saamaan niitä ja tekemään töitä niiden eteen.
Kehotan meitä jokaista tekemään, kuten Ben-setä teki: näkemään kaikessa parhaan, kun pyrimme hankkimaan hengellisiä lahjoja ja kykyjä ja käytämme niitä lähimmäistemme siunaukseksi. Tiedän, että taivaallisella Isällämme on monia lahjoja ja kykyjä, joita Hän haluaa antaa meille, mutta niitä ”saadaan sillä ehdolla, että me pyydämme niitä. Siunausten saaminen edellyttää jonkin verran työtä tai ponnistelua meidän puoleltamme.” (Bible Dictionary, ”Prayer”.) Rukoilen nöyrästi, että me huomaisimme ne lahjat ja kyvyt, jotka olemme saaneet Jumalalta syntymässämme, että tekisimme työtä niiden eteen ja lisäisimme niitä ja että pyrkisimme hankkimaan muitakin lahjoja.