Löydämme keinon antaa anteeksi
Kirjoittaja asuu Utahissa Yhdysvalloissa.
Me kaikki kohtaamme tilanteita, jolloin joku tekee jotakin, mikä satuttaa meitä. Joskus tuntuu mahdottomalta päästää irti tuskasta. Mutta silloinkin, kun loukkaus on suuri, Vapahtaja opetti meitä antamaan anteeksi kaikille ihmisille. Anteeksianto voi olla rankkaa työtä, mutta tekemällä asioita, jotka tuovat meitä lähemmäksi Kristusta, me voimme saavuttaa sen rauhan, jonka anteeksianto tarjoaa. Seuraavassa kaksi nuorta naista kertovat muille kokemuksensa anteeksiannosta.
Annoin anteeksi ystävälle
Kun Renee* muutti Belgiassa uuteen kouluun, hän oli iloinen saadessaan uusia ystäviä. Sitten yksi ystävä teki jotakin, mikä vaikeutti asioita. Renee selittää:
”Ystäväni Nora loi Facebook-tilin Kate-nimisen ystäväni nimellä. Hän alkoi ahdistella ihmisiä käyttäen tuota profiilia, ja kaikki syyttivät Katea tästä kiusaamisesta. Nora jopa pilkkasi koulussa minua uskonnostani ja luonteestani. Yritin välttää hänen hyökkäyksiään mutten kyennyt, joten aloin viettää aikaani muiden ihmisten kanssa.
Kun Nora tunnusti luoneensa valeprofiilin, kaikki olivat vihaisia hänelle. Nora pyysi minulta anteeksi kirjeessä, mutta ajattelin, etten pystyisi antamaan hänelle anteeksi. Olin niin vihainen.
Eräänä päivänä luin pyhiä kirjoituksia ja silmiini osui kohta OL 64:9–10: ”Sen tähden minä sanon teille, että teidän tulee antaa anteeksi toinen toisellenne; sillä se, joka ei anna veljelleen anteeksi hänen rikkomuksiaan, seisoo tuomittuna Herran edessä; sillä hänelle jää suurempi synti. Minä, Herra, annan anteeksi kenelle tahdon, mutta teiltä vaaditaan, että annatte anteeksi kaikille ihmisille.”
Ajattelin välittömästi Noraa. Tiesin, ettei ollut oikein olla niin vihainen. Rukoilin ja pyysin taivaallista Isääni auttamaan minua antamaan Noralle anteeksi. Se ei ollut helppoa, mutta minä onnistuin tekemään sen. Aloitin lähettämällä hänelle viestejä kysellen hänen päivästään, ja silloin tällöin juttelimme lounaallakin. Sain tietää, että Noran isä oli kuollut neljä vuotta aikaisemmin. Hänen elämänsä oli vaikeaa ja hän luuli, ettei kukaan pitänyt hänestä. Olen iloinen siitä, että pääsin häntä kohtaan tuntemastani vihasta. Kate ja muutamat muut eivät ymmärtäneet, kuinka saatoin antaa Noralle anteeksi, mutta minä tiedän, että se, mitä tein, oli oikein, ja tiedän, että taivaallinen Isä oli ylpeä minusta.”
Renee oppi, että Jumala käskee meidän antaa anteeksi kaikille. Koska hän noudatti tuota käskyä, hän oppi tuntemaan myötätuntoa ja ymmärrystä Noraa kohtaan ja pystyi antamaan täysin anteeksi.
Mielenrauhan saaminen veljeni kuolemasta
Kun Janetin veli kuoli teini-ikäisen rattijuopon ja tämän matkustajien aiheuttamassa auto-onnettomuudessa, Janet tiesi, että hänen oli päästävä yli tuntemastaan katkeruudesta. Hän ei kuitenkaan tiennyt miten.
”On vaikea sanoa, kumpi sattui minuun enemmän – vihani niitä järjettömiä teinejä kohtaan vai vilpitön kaipuuni saada veljeni takaisin. En kestänyt ajatella suurta tyhjiötä elämässäni. Muistan rukoilleeni palavasti tuntikausia. Halusin vain Nathanin takaisin.
Tunsin sääliä niitä poikia kohtaan, jotka olivat aiheuttaneet Nathanin kuoleman, koska tiesin heidän tuntevan valtavaa syyllisyyttä. Mutta tunsin myös vihaa ja kaunaa. Oli helppo syyttää heitä. Sanoin mielessäni, että annan anteeksi näille nuorille miehille, mutta viha tulvi ajatuksiini aina kun jäin miettimään onnettomuutta. Kysyin usein itseltäni: ’Kuinka pystyn koskaan antamaan todella anteeksi näille nuorille miehille ja mistä tiedän, milloin olen antanut anteeksi?’
Vasta satojen rukousten, hartaiden paastojen ja paljon tutkiskelun ja pohdiskelun jälkeen lopulta tunsin, että olin todella antanut heille anteeksi. Muistan pohtineeni ja ajatelleeni eräänä päivänä: ’Annan heille anteeksi. Kuinka voisin olla antamatta anteeksi? Jokainen tekee virheitä, ja kuka minä olen tuomitsemaan. En koskaan saa ratkaistuksi mitään pitämällä kiinni, joten päästän irti.’ Tunne oli ihmeellinen! Olin lakkaamatta kaivannut tietoa, että olin todella antanut anteeksi niille nuorille miehille, ja ajan myötä se tuli. En voi muuttaa sitä, mitä Nathanille tapahtui, mutta voin päättää, että suhtaudun siihen vihan sijaan anteeksiannolla ja rakkaudella.”
Janet oppi, että vilpittömästi anteeksiantaminen voi vaatia aikaa ja ponnisteluja. Vapahtaja sanoi: ”Lähestykää minua, niin minä lähestyn teitä” (OL 88:63). Janet lähestyi Herraa paastoamalla, rukoilemalla, pyhiä kirjoituksia tutkimalla sekä muilla tavoin. Kun teemme samoin, me voimme antaa vihamme ja loukkaantumisemme vaihtua rauhan ja anteeksiannon tunteisiin.
Täynnä rakkautta
Janetin ja Reneen tavoin anteeksianto auttaa meitä tuntemaan myötätuntoa, ymmärtämystä ja kärsivällisyyttä. Kun annamme anteeksi muille, Herra täyttää meidät puhtaalla rakkaudellaan ja meistä tulee enemmän Hänen kaltaisiaan.