Joulukertomuksen 14 tapahtumaa

Jessica Griffith

Jeesuksen Kristuksen syntymää juhlitaan joka vuosi – laulamme lauluja, nautimme perheen ja suvun perinteistä ja muistamme Herraamme kunnioittamalla Hänen syntymäänsä. Mutta mitä yksityiskohtia pyhissä kirjoituksissa kerrotaan joulukertomuksesta?


Kristuksen syntymä profetoidaan	Muinainen Jerusalem ja muinainen Amerikka	1. Moos. 49:10; Jes. 7:14; 8:23; 9:1–6; Miika 5:1; Moosia 3:8; Alma 7:10; Hel. 14:2–5	Vuosia ennen Vapahtajan syntymää profeetat olivat saaneet Jeesusta Kristusta koskevia ilmoituksia. Vanhan testamentin profeetat puhuivat kuninkaasta, joka polveutuisi kuningas Daavidista ja joka syntyisi Betlehemissä – Messiaasta. Juutalaisen tulkinnan mukaan tästä Messiaasta tulisi kuningas, joka vapauttaisi kansansa eli juutalaiset poliittisen sorron alta ja hallitsisi maata oikeudenmukaisesti. Muinaiset juutalaiset eivät kuitenkaan osanneet odottaa kuningasta, joka vapauttaisikin kansansa hengellisen sorron alta. Ajallisen pelastuksen ja maanpäällisen valtakunnan sijaan Jeesus Kristus tarjosi iankaikkista pelastusta ja Isänsä valtakuntaa.
Enkeli Gabriel vierailee Johannes Kastajan vanhempien luona	Juudea	Matt. 17:12–13; Luuk. 1:5–25 (varsinkin jae 17); OL 27:7; PKO, ”Elia(s)”	Johannes Kastaja oli Elia(s) eli edelläkävijä Kristuksen edellä. Enkeli Gabriel kertoi Johanneksen isälle Sakariaalle, että tämän vaimo Elisabet saisi lapsen ja että tälle lapselle tuli antaa nimeksi Johannes. Sakarias suhtautui asiaan epäillen, mikä johti siihen, että hänet tehtiin mykäksi.
Enkeli Gabriel ilmestyy Marialle	Nasaret ja Galilea	Matt. 1:18; Luuk. 1:26–38	Seuraavaksi Gabriel vieraili kuusi kuukautta myöhemmin Elisabetin serkun Marian luona. Hän kertoi Marialle, että vaikka tämä oli neitsyt, tämä saisi lapsen Pyhän Hengen voimasta ja että lapsi olisi Jeesus Kristus. Maria otti nöyrästi vastaan kutsumisensa Jumalan Pojan äidiksi. Lisäksi enkeli kertoi Marialle, että tämän serkku Elisabet odotti lasta.
Maria vierailee Elisabetin luona	Juudea	Luuk. 1:39–56	Kun enkeli oli käynyt Marian luona, tämä lähti Nasaretista kolmeksi kuukaudeksi serkkunsa Elisabetin luo Juudeaan. Marian siellä ollessa Elisabet sai Pyhältä Hengeltä todistuksen siitä, että Marian lapsi oli Jumalan Poika. Myös Maria lausui oman todistuksensa Jumalasta.
Johannes Kastaja syntyy	Juudea	Luuk. 1:57–80	Kun Johannes Kastaja syntyi, häntä nimitettiin alun perin isänsä mukaan Sakariaaksi. Elisabet hylkäsi nimen ja sanoi ystävilleen ja naapureilleen, että pojan nimi olisi Johannes. Kun nämä ystävät ja naapurit kysyivät asiaa Sakariaalta, tämä oli Elisabetin kanssa samaa mieltä. Koska Sakarias antoi pojalleen nimen Gabrielin ohjeiden mukaisesti, hän sai puhekykynsä takaisin, ja palautuneella puhekyvyllään hän ylisti Jumalaa.
Enkeli Gabriel ilmestyy Joosefille	Nasaret	Matt. 1:18–23	Huomattuaan Marian olevan Nasaretista palatessaan raskaana Joosef – mies, jolle Maria oli kihlattu – aikoi ”purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa”. Mutta ennen kuin hän ehti sitä tekemään, enkeli Gabriel ilmestyi hänelle unessa todistaen, että Marian lapsi oli saanut alkunsa Pyhästä Hengestä ja että lapsesta kasvaisi se, joka pelastaisi Herran kansan heidän synneistään. Joosef ei purkanut avioliittosopimusta vaan päätti solmia Marian kanssa avioliiton.
Koko maassa toimitettiin verollepano	Rooman valtakunta	Luuk. 2:1–4; James E. Talmage, Jeesus Kristus, 1986, s. 64–65	Verollepano palveli sekä verotus- että väestönlaskentatarkoituksia, ja sen järjestivät roomalaiset. Tavallisesti roomalaiset kirjoittivat ihmiset luetteloon näiden senhetkisen asuinpaikan mukaan, mutta juutalaisen tavan mukaan ihmiset kirjoitettiin luetteloon esivanhempiensa kotipaikan mukaan. Tästä syystä Joosefin esivanhempien kotikaupunki Betlehem oli täynnä ihmisiä, eikä majapaikoissa ollut tilaa.
Jeesus Kristus syntyy	Nasaret, Betlehem ja Juudea Betlehem tarkoittaa ’leivän talo’, ja sen oli profetoitu olevan Messiaan syntymäpaikka.	Luuk. 2:6–7	Joosef ja Maria matkasivat Betlehemiin verollepanoa varten. Kun Jeesus syntyi, Maria teki lapselle tilapäisen vuoteen laittamalla Jeesuksen seimeen eli eläinten ruokintakaukaloon. Mitään mainintaa ei ole siitä, että paikalla olisi ollut eläimiä.
Profetoidut merkit ilmestyvät Amerikan mantereella	Amerikan manner	Hel. 14:1–5; 3. Nefi 1:15–21	Kuten oli profetoitu, Kristuksen syntymän aikaan Amerikan mantereella päivä ja yö ja päivä olivat täysin valoisia. Taivaalle ilmestyi uusi tähti.
Paimenet kuulevat Kristuksen syntymästä	Lähellä Betlehemiä	Luuk. 2:8–17	Tähän aikaan vuodesta paimenet olivat laumojensa kanssa ulkona päivin ja öin. Siellä he olivat, kun heille ilmestyi enkeli, joka kertoi heille Vapahtajan syntymästä. Enkelin ilmoituksen jälkeen esiin tuli enkelijoukko, joka ylisti Jumalaa. Tämän kuultuaan paimenet kiiruhtivat Betlehemiin katsomaan Jeesusta. Kun he olivat nähneet Hänet, he lähtivät Joosefin ja Marian luota ja todistivat muille, mitä olivat nähneet.
Jeesus ympärileikataan, Hän saa nimen, ja Hänet esitellään temppelissä	Betlehem	Luuk. 2:21–38; James E. Talmage, Jeesus Kristus, s. 66–68	Kahdeksan päivän kuluttua Kristus ympärileikattiin ja Hänelle annettiin nimi, kuten juutalaiseen tapaan kuului. Hänelle annettiin nimeksi Jeesus eli ”Jeshua”, joka on hepreaa ja tarkoittaa ’Vapahtaja’. Juutalainen tapa sanelee, että naisen täytyy lapsen syntymän jälkeen odottaa 40 päivää ennen kuin hän menee temppeliin. Kun ne 40 päivää olivat kuluneet, Maria ja Joosef toivat Jeesuksen esitettäväksi temppelissä. Siellä he tapasivat Simeonin, jolle oli luvattu, että ennen kuolemaansa hän näkisi Kristuksen. Hän tunnisti Kristuksen, otti Hänet syliinsä ja ylisti Jumalaa. Hän myös profetoi Kristuksen palvelutyöstä maan päällä. Myös naisprofeetta Hanna todisti temppelissä Kristuksesta. Hänkin todisti Kristuksen palvelutyöstä.
Tietäjät kysyvät Herodekselta Kristuksesta	Jerusalem	Matt. 2:1–10	Täsmentämätön määrä tietäjiä idästä tuli Jerusalemiin etsimään Kristusta. He olivat nähneet taivaalla uuden tähden, mikä osoitti, että Kristus oli syntynyt. He kysyivät kuningas Herodekselta, Rooman nimittämältä Juudean kuninkaalta, mistä lapsen voisi löytää. Herodekselle uuden kuninkaan mahdollisuus oli uhka, koska hän luuli tämän Messiaan riistävän häneltä hänen valtakuntansa. Hän ei kertonut peloistaan tietäjille vaan pyysi heitä tuomaan hänelle sanan paikasta, josta he löytäisivät Kristuksen. Hän aikoi surmata Jeesuksen.
Tietäjät löytävät Kristuksen ja antavat lahjoja	Betlehem	Matt. 2:9–12; Bible Dictionary, ”Magi”	Viimein tietäjät löysivät Kristuksen. Matteus täsmentää, että he löysivät kotonaan olevan Jeesus-lapsen, mikä viittaa siihen, että he tulivat vähintään vuosi Kristuksen syntymän jälkeen. He antoivat Hänelle kultaa, suitsuketta ja mirhaa – arvokkaita lahjoja, jotka olivat tunnustuksena Jeesuksen kuninkaallisesta asemasta. Unessa tietäjiä kiellettiin kertomasta Herodekselle lapsen löytämisestä.
Joosefia varoitetaan pakenemaan Egyptiin	Betlehem, Egypti ja Nasaret	Matt. 2:13–16, 19–23	Tietäjät eivät koskaan ilmoittaneet Herodekselle käynnistään lapsen luona, toisin kuin olivat luvanneet. Herodes reagoi tähän määräämällä, että kaikki Betlehemissä syntyneet alle kaksivuotiaat lapset oli surmattava. Saatuaan varoituksen näyssä Joosef vei Marian ja Jeesuksen Egyptiin. He pysyttelivät siellä, kunnes Herodes kuoli. Herodeksen kuoltua Joosefille ilmestyi näyssä enkeli, joka kertoi, että nyt oli turvallista muuttaa takaisin Israeliin. Kuultuaan kuitenkin, että sillä hetkellä hallitsijana oli Herodeksen poika, Joosef vei perheensä Galilean Nasaretiin eikä Juudeaan, ja siten alkoi Kristuksen elämä Jeesus Nasaretilaisena. Vuosia myöhemmin Hänet kastettiin, Hän teki ihmetekoja ja suoritti ihmeellisen, iankaikkisen sovitustyönsä.