Mongoliasta löytyy kykyjä!
Kirjoittajat asuvat Utahissa Yhdysvalloissa ja Ulaanbaatarissa Mongoliassa.
Suhteellisen harvat mongolialaiset tietävät kirkosta, mutta tämän kuoron ansiosta tilanne on muuttunut.
Valokuva Odgerel Ochirjavin luvalla; kuva väkijoukosta Getty Images
Viime joulukuussa eräs Ulaanbaatarin itäisestä ja läntisestä vaarnasta koottu kuoro pääsi Mongolian valtakunnallisessa Talent Mongolia -televisio-ohjelmassa semifinaaliin. Kuoro – joka koostuu seminaari- ja instituuttioppilaista, joista puolet on kotiin palanneita lähetyssaarnaajia – ei koskaan ajatellut saavansa tällaista mahdollisuutta esitellä uskonkäsityksiään ja kykyjään.
Vuonna 2015 eräs vyöhykeseitsenkymmen vieraili Mongoliassa ja antoi kirkon tiedotustoimintaan liittyvää koulutusta. Odgerel Ochirjav, Ulaanbaatarin läntisen vaarnan johtaja Mongoliassa, ei ollut varma siitä, kuinka edetä. Sitten tammikuussa 2016 hänen lankonsa soitti ja sanoi: ”Olin katsomassa ohjelmaa Talent Mongolia. – – Minusta tuntui vahvasti siltä, että kirkon kuoronne pitäisi osallistua.”
Vaarnanjohtaja Ochirjav keskusteli ajatuksesta kuoronjohtajan, sisar Unurjargal Purevin, kanssa. Hän ja kuoron jäsenet olivat innoissaan tästä mahdollisuudesta. Kuoron nimeksi tuli Siion eli ”SION”, joka on lyhenne mongolinkielisistä sanoista henki, usko, mieli ja ykseys.
Ensimmäinen kierros
Kilpailun ensimmäisellä kierroksella maaliskuussa 2016 SION esitti kahden laulun koosteen. Yksi tuomari sanoi: ”Näen, miten kasvonne loistavat!… Meidän pitää laittaa teidän videonne tästä show’sta YouTubeen esiteltäväksi maailmalle!”
Toinen tuomari kysyi kuorolta, mitä he tekisivät, jos he voittaisivat pääpalkinnon, joka on lähes 50 000 euroa. Häneen teki vaikutuksen, kun he sanoivat, että he halusivat lahjoittaa sen kokonaan erityisenä joululahjana eräälle orpokodille.
Toinen kierros
Yhteensä 400 osallistujasta SION oli niiden 200:n joukossa, jotka pääsivät toiselle kierrokselle, mutta heidän esiintymisensä olisi samana päivänä kuin usean vaarnan yhteinen nuorisokonferenssi, jossa oli mukana puolet kuoron 35 jäsenestä. Kuoro päätti osallistua toiselle kierrokselle, ja niinpä he vuokrasivat linja-auton ja esiintymisensä jälkeen matkustivat kahdeksan tuntia nuorisokonferenssiin.
200 esityksestä SION oli niiden 32:n joukossa, jotka pääsivät semifinaaliin. Kuoro alkoi olla esillä sosiaalisessa mediassa Talent Mongolia -kilpailun yhteydessä.
Semifinaali
Kuoro harjoitteli kesäkuusta syyskuuhun valmistautuen semifinaaliin. Esiintymispäivänä he heräsivät aamuneljältä, ja ulkona oli -34 asteen pakkassää. Sisar Nomuungerel Enkhtuvshin, joka kuului kuoroon, kertoo: ”Monet ryhmämme jäsenistä vilustuivat. Mutta he tulivat parempaan kuntoon, kun rukoilimme heidän puolestaan.”
Ihmiset kaikkialla Mongoliassa katselivat ohjelmaa ja äänestivät tekstiviestein.
Veli Shijir Purevdorj sanoo: ”Tämän TV-ohjelman ansiosta monet ihmiset ovat alkaneet suhtautua myönteisesti kirkkoon.”
Siunaukset
Kuoron jäsenet ovat itsekin saaneet siunauksia. Veli Odgerel Tumursukh sanoo: ”Olemme omistaneet huomiotamme ja aikaamme tälle kokonaisen vuoden verran suoriutuen samalla työstämme ja elämämme muista puolista. Vaikka se on ollut vaikeaa, olemme saaneet monia siunauksia. Olen oppinut hallitsemaan ajankäyttöäni ja tekemään uhrauksia Herralle.”
Uskonsa vahvistamisen lisäksi kuoron jäsenet ovat saaneet itseluottamusta, löytäneet uusia ystäviä ja oppineet ykseyttä. ”Kuorossa laulaminen on auttanut meitä oppimaan anteeksi antamista ja toinen toisemme tukemista”, sanoo veli Ganbaatar Ulziiduuren. ”Keskinäinen ykseytemme on lisääntynyt.” Sisar Bilguunzaya Tungalagtuul on oppinut, ”ettei minun pitäisi koskaan epäillä itseäni tai ajatella, etten voi tehdä jotakin”.
Veli Bayartsogt Lhagvajav sanoo: ”Kuorossa laulaminen on tuonut perheelleni monia siunauksia, ja se on myös auttanut minua saamaan vastauksia, joita olen etsinyt jonkin aikaa. Johtajamme tarjosivat meille [ratkaisuja]. – – Se on vahvistanut todistustani siitä, että johtajamme ovat Jumalan kutsumia.”
”Kun osallistuin Talent Mongolia -kilpailuun”, sisar Onon Dalaikhuu selittää, ”opin, että toinen toisemme kannustaminen ja tukeminen [oli] avain [menestykseemme].” Sisar Dalaikhuun vastuuna oli muun muassa organisoida tukijoukkoja, mikä osaltaan vahvisti hänen johtamistaitojaan. Hän lisää: ”Olemme tunteneet Herran johdattavan meitä ja vaikuttavan meihin. Monet meistä ovat olleet sairaana, kiireisiä ja väsyneitä sekä tunteneet tämän olevan ylivoimaista. Kuitenkin kun olemme rukoilleet yhdessä, olemme jotenkin löytäneet lisää voimaa ja halua kestää.”
Vaikka kuoro ei saanutkaan riittävästi ääniä päästäkseen finaaliin, sen esitykset antoivat kirkolle merkittävää julkisuutta kaikkialla Mongoliassa. Vaarnanjohtaja Ochirjav selittää: ”Olimme kuuliaisia pappeusjohtajiemme antamalle tehtävälle, ja Herra valmisti keinon. – – Nyt koko kaupunki [Ulaanbaatar] puhuu mormonikuoron osallistumisesta Talent Mongolia -kilpailuun.”