Sähikäinen

Kun vanhin Dale G. Renlund oli 12-vuotias, hänen perheensä asui Ruotsissa. Eräänä sunnuntaina Dalen ystävä Steffan toi kirkkorakennukseen ison sähikäisen ja tulitikkuja. Dale oli innoissaan. Dale otti sähikäisen ja sytytti sytytyslangan. Hän aikoi sammuttaa sytytyslangan, mutta polttikin sormensa ja sähikäinen tipahti hänen kädestään. Dale ja Steffan katsoivat kauhuissaan, kun sytytyslanka jatkoi palamista.

Sähikäinen räjähti! Kappelisalin täytti kauhea katku. Dale ja Steffan keräsivät nopeasti sähikäisen palaset ja avasivat ikkunat, jotta katku hälvenisi. He toivoivat, ettei kukaan huomaisi.

Kun ihmiset tulivat sakramenttikokoukseen, he kyllä huomasivat. Katku oli niin voimakas, etteivät ihmiset voineet keskittyä kokoukseen. Dalea nolotti ja hävetti. Hän tiesi, että se, mitä hän oli tehnyt, oli tuottanut pettymyksen taivaalliselle Isälle.

Kirkon jälkeen seurakunnanjohtaja Lindberg pyysi Dalen toimistoonsa, koska hän oli huomannut, että jotakin oli vialla. Dale kertoi seurakunnanjohtaja Lindbergille, kuinka pahoillaan hän oli sähikäisestä.

Seurakunnanjohtaja Lindberg oli ystävällinen. Hän avasi pyhät kirjoitukset ja pyysi Dalea lukemaan joitakin alleviivattuja jakeita. Dale luki: ”Katso, se, joka on tehnyt parannuksen synneistään, se saa anteeksi, enkä minä, Herra, muista niitä enää. Tästä te voitte tietää, tekeekö ihminen parannuksen synneistänsä – katso, hän tunnustaa ne ja hylkää ne.” (OL 58:42–43.)

Kun Dale oli lukenut jakeet, hän näki seurakunnanjohtaja Lindbergin hymyilevän. Hän tunsi saaneensa anteeksi. Lähtiessään toimistosta Dale tunsi itsensä onnelliseksi.

Vanhin Renlund oppi, että kun hän teki jotakin väärin, hän voisi saada anteeksi. Kun hän tekisi parannuksen ja pitäisi taivaallisen Isän käskyt, hän voisi olla onnellinen.