Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
”Sisar, minä rakastan sinua”
Meidän ei pitäisi ikinä nolostua toimiessamme Hengen kehotuksen mukaisesti.
Toimiessani vanhinten koorumin johtokunnassa kysyin eräässä puhuttelussa eräältä koorumimme jäseneltä, oliko hän ikinä tuntenut Hengen kehotusta ja toiminut sen mukaan. Hän mietti hetken ja kertoi sitten eräästä kokemuksesta.
Eräänä iltapäivänä hän oli tiskaamassa, kun hän tunsi voimakkaan vaikutelman mennä koputtamaan naapurin oveen. Hän ei ymmärtänyt miksi, mutta kehotus oli voimallinen ja pakottava. Hän keskeytti askareensa ja lähti saman tien naapuriin.
Hän saapui naapurinsa ovelle eikä oikein tiennyt, mitä tehdä tai sanoa, mutta hän koputti kuitenkin oveen. Kukaan ei vastannut. Hän koputti uudelleen. Edelleenkään ei vastausta. Hän päätteli, että ketään ei ollut kotona, ja kääntyi lähteäkseen, mutta tunsi uuden kehotuksen.
Hän palasi ovelle ja sanoi yksinkertaisesti: ”Sisar, minä rakastan sinua.” Sitten hän lähti.
Hän piti tätä kokemusta epätavallisena, ja se nolotti häntä hieman. Sanoin hänelle, ettei Herra aina kerro meille syitä kehotuksiin, mutta meidän ei pitäisi ikinä hävetä toimiessamme niiden mukaisesti. Pian keskustelumme jälkeen tämä veli muutti muualle.
Vuotta myöhemmin paasto- ja todistuskokouksessa eräs sisar, jota en tuntenut, käveli korokkeelle lausumaan todistuksensa. Kyynelten läpi hän kertoi, että hän oli ollut useiden vuosien ajan erossa kirkosta. Tuona aikana hän masentui niin pahasti, ettei tuntenut enää jaksavansa.
”Taivaallinen Isä, jos olet todella olemassa ja rakastat minua”, hän oli rukoillut, ”kerro se minulle nyt, niin että ymmärrän!”
Lähes välittömästi hän oli kuullut koputuksen ovellaan ja pian toisen. Kun hän ei ollut avannut, hän oli kuullut äänen sanovan: ”Sisar, minä rakastan sinua.”
Hän kertoi, että rakkauden tunteet olivat vallanneet hänet ja hän oli löytänyt uutta voimaa kohdata elämänsä vaikeudet. Hän sanoi, etteivät asiat olleet vieläkään loistavasti, mutta hänen elämänsä oli mennyt parempaan suuntaan.
Minulla ei ollut osaa tässä kokemuksessa, mutta minua on silti siunattu. Sain nähdä, kuinka kaksi näennäisen toisiinsa liittymätöntä uskon tekoa osoittivat taivaan Isän tuntevan meidät kaikki ja kutsuvan meitä toimimaan Hengen kehotusten mukaan Hänen lastensa auttamiseksi. Olen kiitollinen tästä tiedosta ja vaalin sitä.