2021
ʻOku Tau Lelei Ange ʻi Heʻetau Fakatahá
Sepitema 2021


Fakaʻilekitulōnika Pē

ʻOku Tau Lelei Ange ʻi Heʻetau Fakatahá

Te tau maʻu e mahino lahi ange ʻi heʻetau fakatokangaʻi ʻoku fakangatangata ʻetau fakakaukaú ʻi he ʻikai kau ai ʻa e ngaahi fakakaukau ʻa e niʻihi kehé.

ʻĪmisi
tā fakatātā ʻo ha kakai mei ha ngaahi fonua kehekehe ʻoku tuʻu laine

Ne u kau toko taha ki he Siasí ʻi Kalefōnia lotoloto, USA, ʻi heʻeku kei taʻu hongofulu tupú, pea ʻi he taʻu ʻe 20 tupu ko ʻeni talu mei aí, ne u hoko maʻu pē ko e tokotaha ʻUliʻuli ʻi hoku uōtí pe taha ʻo ha niʻihi tokosiʻi. Kuó u aʻusia ha ngaahi meʻa faingataʻa, aʻu pē ki he lotú, koeʻuhí ko hoku matakalí. Fakamālō pē ʻoku ʻi ai haʻaku fakamoʻoni ʻoku ʻofaʻi au ʻe he ʻOtuá pea ʻoku ʻi ai ha feituʻu maʻatautolu kotoa ʻi Hono puleʻangá.

ʻOku Faingataʻa ke Makehe

Ko hono moʻoní, ʻoku lava ke hoko ʻa e lotú ko ha hūfangaʻanga maʻatautolu ʻi heʻetau faingataʻaʻiá pea fiemaʻu ʻa e poupou mo e fakakaungāmeʻa ʻa e kakai ʻoku tau tuʻunga moʻui tataú. Neongo ia, ʻe lava ke toʻo atu ʻa e ongoʻi malu mo e poupou ko iá ʻo kapau ʻokú ke ongoʻi ʻoku ʻikai fakakau koe koeʻuhi ko ho ngaahi faikehekehé. ʻOku lava ke faingataʻa ʻa ʻete makehé, pea ʻoku faingataʻa ke fakamatalaʻi ki ha taha ʻoku teʻeki ke ne aʻusia iá.

Lolotonga kuo ui ʻa e kau taki ʻo e Siasí “ki he kakai kotoa ke tukuange ʻa e ngaahi ʻulungaanga mo e tōʻonga ʻo e loto-fakamaau ki ha faʻahinga kulupu pe fakafoʻituituí,”1 ʻoku kei ʻi ai pē ha niʻihi ʻoku teʻeki ke nau ako e founga ke fai iá. Naʻá ku ʻilo ia ʻi heʻeku hoko ko ha taha lahi kei talavoú peá u fifili ai pe ko e ʻuhinga nai ia naʻe ʻikai fie faikaumeʻa ai ha tamasiʻi mo aú pea ʻe ʻi ai nai ha faingamālie ke u mali ʻi he temipalé koeʻuhí ko ia. ʻOku ou vakai ki ai ʻi he taimí ni ʻi he taimi ʻoku fai ai ʻe ha taha ʻi he lotú ha lea naʻe ʻikai ke tonu fekauʻaki mo e matakalí ʻo u ongoʻi ai ʻoku ʻuhinga mai kiate aú, ʻo hangē ʻoku fakafuofuaʻi ai ʻeku moʻui tāú ʻi muʻa ʻi he taha kotoa. Pea kapau ʻe ʻikai lea hake ha taha ke fakatonutonu ʻa e tokāteline hala ko ʻení, ʻoku tuku ai au ke u fakahoko toko taha ia.

ʻOkú te ongoʻi taʻefiemālie ke siofi kita, pea ala ha niʻihi ki hoku ʻulú taʻe maʻu ha fakangofua, pe tukunoaʻi kita. Pea ʻi heʻeku feinga ke talanoa kau ki he ngaahi meʻá ni, ʻoku fakamamahi lahi ʻa hono fakahoko mai ʻe he niʻihi ʻoku ou ʻofa mo falala ki aí ʻoku ou faʻufaʻu pē ʻa e ngaahi meʻá ni, pe fuʻu ongoʻi laveangofua, pe feinga ke hangē ha taha kuo fakamamahiʻí.

Ko e hā ʻoku ou vahevahe ai mo e niʻihi kehé ʻa e ngaahi aʻusia fakamamahi ko ʻení? Koeʻuhí ʻoku ou loto ke hoko ko ha konga ʻo hoku fāmili fakauōtí. Koeʻuhi he ʻoku ou vakai ki he lahi ʻo e tokoni te u lava ʻo fai ʻo kapau ʻe ʻomai e faingamālié. Ka ʻoku ou ongoʻi hangē ʻoku ou ʻi he tafatafaʻaki ʻo e moʻui ʻi he Siasí— ʻo ʻikai ke malu kakato ʻi he hūfangaʻanga ʻoku tau fie maʻu kotoá. Ko hono ʻuhingá kapau te tau maʻu ʻa e mahino tatau lahi angé, te tau lava ʻo lelei ange fakataha.

ʻE Lava ʻe he Faikehekehé ʻo Fakamālohia Kitautolu

“ʻOku ʻikai filifilimānako ʻa e ʻOtuá” (Ngāue 10:34). ʻOkú Ne ʻofaʻi ʻEne fānaú kotoa (vakai, Sione 3:16) pea finangalo ke tau haʻu kotoa kiate Ia (vakai, 2 Nīfai 26:24).

Kuo fakamanatu mai ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni “ʻOku ʻikai ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi ha matakali ʻe taha ʻo laka ange ʻi ha matakali ʻe taha.”2

Ko hotau ngaahi faikehekehé ʻoku ʻikai ko ha meʻa ke tukunoaʻi pē. Ko e konga mahuʻinga kinautolu ʻo e palani ʻa e ʻOtuá. Naʻe akoʻi ʻe Paula ʻo pehē:

“Ka ko ʻeni, kuo fakahoko ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi kupu taki taha kotoa pē ʻi he sinó, ko ʻene faʻiteliha pē ia. …

“Pea ʻoku ʻikai faʻa lea ʻa e matá ki he nimá, ʻoku ʻikai te ke ʻaonga kiate au (vakai, 1 Kolinitō 12:17–21).

ʻOku tau hoko takitaha ko ha ola ʻo e ngaahi fili mo e aʻusia taʻefaʻalaua kuo nau fakafōtunga ʻetau fakakaukaú, pea ʻoku ʻi ai e fakaʻofoʻofa mo e mālohi ʻoku maʻu mei hotau ngaahi faikehekehé.

ʻOku tau lelei ange koeʻuhi ko hotau ngaahi faikehekehé, ʻo ʻikai koeʻuhi pē ʻoku kehekehe hotau naahi mālohingá ka koeʻuhi ʻoku pau ke tau ngāue fakataha ʻi he uouangataha ke maʻu e tāpuaki ʻo e ngaahi mālohinga ko iá. Ko hono moʻoní, ʻoku tokoniʻi kitautolu ʻe hotau ngaahi faikehekehé ke ako mo tupulaki ʻi heʻetau fakalakalaka fakataha mo teuteu ki he toe hāʻele mai ʻa Kalaisí.

Te Tau Kamata Nai ʻi Fē?

ʻI heʻetau ngāue fakataha ke maʻu ha uouangataha lahi angé, he ʻikai ke faingofua maʻu pē. ʻOku fie maʻu ke tau loto-fakatōkilalo feʻunga ke tali ʻa e ngaahi fakakaukau kehekehé, ako mei he niʻihi ʻoku kehe meite kitautolú, pea liliu kapau ʻoku tau ʻiloʻi ne tau hala.

Te tau lava ʻo fai ʻeni ʻaki ʻetau fakakaungāmeʻa lahi ange pea mo fekumi ki he ngaahi fakakaukau lahi ange ʻo fakafou ʻi he ngaahi maʻuʻanga tokoni falalaʻangá. ʻOku fie maʻu ke tau fakafanongo kiate kinautolu ʻoku kehe meiate kitautolú, pea tali ʻoku ʻaonga ʻenau ngaahi aʻusiá. Ke maʻu ʻa e femahinoʻakí, ʻoku fie maʻu ke tau fefanongoʻaki. Naʻe pehē ʻe Talaiasi Kulei ʻi ha ʻēsei maʻá e Siasí, “Kapau te tau feinga moʻoni ke tokanga taha ke tuku ke nau vahevahe ʻenau moʻuí, hisitōliá, honau fāmilí, ʻenau ngaahi ʻamanakí, mo honau ngaahi mamahí, ʻe ʻikai ngata ʻi heʻetau maʻu ha mahino lahi angé, ka ʻe tuʻuloa e founga ko ʻení ki hono fakamoʻui e ngaahi kafo ʻo e laulanú.”3

ʻOku ou fie ʻoange ha faingamālie ki he kakaí ke nau ʻiloʻi au, ko ia ʻoku ou feinga ai ke loto-tauʻatāina mo faitotonu pea angaʻofa ki he taha kotoa ʻoku mau feohí. ʻOku ou feinga ke fakakaumeʻa ʻaki hono fakaafeʻi e kakaí ke maʻu meʻatokoni hoʻatā pea kamataʻi ha ngaahi fepōtalanoaʻaki. ʻOku ou feinga ke fokotuʻu ha feituʻu malu ki he faitotonú, tuʻu laveangofuá, mo e ʻofá, pea tuku ha taimi maʻá e niʻihi kehé ʻi he founga ʻoku ou ʻamanaki te nau fakahoko mai kiate aú. ʻOku ou feinga ke hoko ko ha kaungāmeʻa ʻo hangē ko ia ʻoku ou fie maʻú—kau ai e feinga ke mahino ʻa e ngaahi aʻusia ʻa e niʻihi kehé ʻoku teʻeki ke u aʻusiá.

Kuó u ongoʻi kuó u ʻaonga mo kau atu ʻi he fanga kiʻi ngāue faingofua ʻo e angaʻofá mo e tokoní. ʻOku ou ongoʻi ʻoku ou kau ʻi he feinga ʻa e kakaí ke mau fepōtalanoaʻaki moʻoní, tuku ha taimi maʻaku, pe fakaafeʻi au ke u feohi mo kinautolu. ʻOku ongo lelei moʻoni ʻa e taimi ʻoku fakahaaʻi ai ʻe he kakaí ʻoku nau fie feohi mo koé.

Te Tau Lava ʻo Fai ha Meʻa Lahi Ange

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Kuenitini L. Kuki ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “ʻOku ʻikai ke fehangahangai ʻa e uouangatahá mo e faikehekehé. ʻE lava ke tau maʻu ha uouangataha lahi ange ʻi heʻetau fakatupulaki ha ʻātakai ʻo e kau maí pea fakaʻapaʻapaʻi ʻa e ngaahi faikehekehé.”4

ʻI heʻetau fili ke tuku taimi ke femahinoʻaki ʻetau ngaahi aʻusia ʻi he moʻuí—neongo ʻa ʻene faingataʻa kiate kitautolu ke fakahoko iá—pea fili ke ngāue fakataha ke fakaʻaongaʻi e meʻa kuo foaki maí ke ngāue maʻá e ʻEikí mo fengāueʻaki, ʻoku tau lelei lahi ange ʻi heʻetau kau fakatahá ʻi he fakafoʻituituí.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Tohi Tuʻutuʻuni Fakakātoa: Ko e Ngāue ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, 38.6.14, ChurchofJesusChrist.org

  2. Vakai, Russell M. Nelson, “Tuku ke Lāngilangiʻia ʻa e ʻOtuá Ensign pe Liahona, Nōvema 2020, 94.

  3. Darius Gray, “Healing the Wounds of Racism,” Apr. 5, 2018, blog.ChurchofJesusChrist.org. Ko Talaiasi Kuleí ko ha mēmipa ʻAfilika ʻAmelika ʻiloa mo e taki faka-Siasi.

  4. Quentin L. Cook, “Taha Honau Lotó ʻi he Māʻoniʻoni mo e Uouangataha,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2020, 19.

  5. Dallin H. Oaks, “ʻOfa Ki Homou Ngaahi Filí,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2020, 28.

  6. Dieter F. Uchtdorf, “Hingoa ʻe Fā,” Ensign pe Liahona, Mē 2013, 59.

  7. Russell M. Nelson, “Listen to Learn,” Ensign, May 1991, 23.

  8. Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita (2007), 536.

Paaki