2022
ʻOku Monūʻia ʻa e Faʻa Fakaleleí
ʻEpeleli 2022


PŌPOAKI MEI HE KAU TAKI FAKAʻĒLIÁ

ʻOku Monūʻia ʻa e Faʻa Fakaleleí

ʻI he malanga ʻa e Fakamoʻuí ʻi he Moʻungá, naʻá Ne folofola ʻo pehē, “ʻOku monūʻia ʻa e faʻa fakaleleí: ʻe ui ai ʻa kinautolu ko e fānau ʻa e ʻOtuá”. 1 Ko e Faʻa Fakaleleí ko ha ʻulungaanga faka-Kalaisi ia, ʻa ia ʻoku fie maʻu ke fakatupulaki ʻi heʻetau moʻuí ke tau hangē ai ko Iá. Ka ko e ʻuhinga ki he hā ʻa e hoko ko ha tokotaha faʻa fakaleleí? ʻOku lahi ha ngaahi founga, ka te tau lave pē ki ha founga ʻe tolu.

ʻUluakí, te tau lava ʻo fokotuʻu ʻa e melinó ʻi hotau ngaahi tūkui koló ʻaki ʻetau ʻofa ʻiate kinautolu ʻoku tau feohí pea angaʻofa kiate kinautolu te nau fakamamahiʻi pe ngāue hala ʻaki ʻetau tokoní. Naʻe fakatātaaʻi ʻe ʻIlaisa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení ʻi he taimi ne tuku atu ai ʻe he Tuʻi ʻo Sīliá ʻene kau taú ke puke iá. Ne nau ʻākoloʻi e koló ʻi he poʻulí pea ʻi he tuʻu hake e tamaioʻeiki talavou ʻa ʻIlaisá ʻi he pongipongí, naʻá ne vakai ki ha fanga hoosi mo ha ngaahi saliote lahi. ʻI heʻene tafoki kia ʻIlaisá, naʻá ne pehē, “ʻOiauē, ʻa ʻeku ʻEiki! Ko e hā te ta faí? Pea naʻe pehē ange ʻe ia, ʻOua naʻá ke manavahē: he ko kinautolu ʻoku kau mai kiate kitauá ʻoku tokolahi hake ʻiate kinautolu ʻoku kau kiate kinautolú.” 2

Naʻe kole ʻa ʻIlaisa ki he ʻEikí ke fakaʻā e mata ʻo ʻene tamaioʻeikí, pea naʻe mamata e talavoú ki he moʻungá naʻe fonu ʻi ha fanga hoosi mo e ngaahi saliote afi naʻe nofo takatakai ʻia ʻIlaisa. Kuo mahino ʻeni kiate ia ʻoku maʻu ʻe ʻIlaisa ha mālohi ki he kau tau ʻa e Tuʻi ʻo Sīliá, ka te ne fakaʻaongaʻi fēfē ʻa e mālohi ko iá?

Naʻe toe lotu ʻa ʻIlaisa ʻo kole ki he ʻEikí ke taaʻi hono ngaahi filí ke nau kui. ʻI he tūkunga taʻe-ha-ʻamanaki lelei ko ʻení, naʻe tataki hifo ʻe ʻIlaisa kinautolu ki Samēlia pea ʻākoloʻi kinautolu ʻaki e kau tau ʻa ʻIsilelí, peá ne kole ki he ʻEikí ke toe fakaʻā honau fofongá. Naʻe tafoki leva e Tuʻi ʻo ʻIsilelí ʻo ʻeke ange kia ʻIlaisa, “Te u teʻia ʻa kinautolu pe ʻikai?”

Sai, naʻe totonu ke tali fēfē ʻa ʻIlaisá? Ko hono ngaahi filí ʻeni ʻa ia naʻe omi ke puke mo fakamamahiʻi iá. Te tau tali fēfē pe ʻoku tau tali fēfē nai e taimi ʻoku tau ʻi ha tūkunga ai ke totongi fakafoki pe ke fakamamahiʻi ha taha kuó ne fai ha kovi kiate kitautolu, ngāue hala ʻaki ʻetau tokoní pe fakamamahiʻi kitautolu ʻi ha faʻahinga founga?

Naʻe tali fakalongolongo mo loto-maʻulalo ʻa ʻIlaisa ʻo pehē, “ʻIkai,” peá ne fakahinohino e Tuʻí ke “tuku ki honau ʻaó ʻa e mā mo e vai, koeʻuhí ke nau kai mo inu, pea ʻalu ki honau ʻeikí.” ʻIkai ngata aí, naʻá ne teuteu ha meʻakai lahi maʻanautolu ke ʻave ki he Tuʻi ʻo Sīliá. Naʻe fakaʻosi ʻaki e talanoá e ngaahi lea mahinongofua kae mālohi ko ʻení: “Pea pehē, naʻe ʻikai toe haʻu ʻa e ngaahi kau tau mei Sīliá ki he fonua ʻo ʻIsilelí”. Naʻe fokotuʻu ʻe he kiʻi fakafōtunga angaʻofa ʻa ʻIlaisá ha melino hili ia ha ngaahi taʻu lahi ʻo e taú.

ʻI he Tohi ʻo e Ngaahi Lea Fakatātaá, ʻoku tau ako ai, “ʻO ka lelei kia Sihova ʻa e ngaahi hala ʻo e tangatá, ʻokú ne pule ki hono ngaahi filí ke nau fakalelei mo ia” 3 . Fakatauange ke tau hoko moʻoni ko ha kakai faʻa fakalelei ʻaki ʻetau feohi mo e kakaí ʻi he ʻofa mo e angaʻofa neongo e founga ʻenau fakafōtunga kiate kitautolú.

Uá, ko e founga ʻe taha te tau lava ai ʻo hoko ko ha kau faʻa fakaleleí ko hono kumi pe fakalelei maʻatautolu pē ʻo fakafou ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. Naʻá Ne folofola ki Heʻene kau ākongá ʻo pehē, “ʻOku ou tuku ʻa e melinó kiate kimoutolu, ko ʻeku melinó ʻoku ou foaki kiate kimoutolú. ʻOua naʻa mamahi homou lotó, pea ʻoua naʻa manavahē ia.” 4

ʻI heʻetau haʻu kia Kalaisi, fakatomala mei heʻetau ngaahi angahalá, tauhi ʻEne ngaahi fekaú mo fakahoko e ngaahi ngāue ʻo e māʻoniʻoní, te tau maʻu hotau totongí, “ʻio, ʻa e melino ʻi māmaní pea mo e moʻui taʻengata ʻi he maama ka hoko maí.” 5 ʻI he tuʻunga ko ʻení ʻoku tau hoko ai ko ha kakai faʻa fakalelei ʻi heʻetau fekumi fakamātoato kiate Ia ʻa ia ko e Pilinisi ʻo e Melinó.

Tolú, te tau lava ʻo hoko ko ha kakai faʻa fakalelei ʻi heʻetau fakamafola ʻa e melinó ki he māmaní. Hili hono kikiteʻi ʻe ʻApinetai, ʻe fakaʻauha e kakaí pea ʻe pekia e Tuʻi ko Noá kapau he ʻikai ke nau fakatomalá, naʻe ʻeke ange ʻe ha taha ʻo e kau taulaʻeiki kākaá kia ʻApinetai ha fehuʻi mālie ʻo pehē, “Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e ngaahi folofola ʻa ia kuo tohí, pea kuo akonaki ʻaki ʻe heʻetau ngaahi tamaí, ʻo pehē:

“Hono ʻikai fakaʻofoʻofa ʻi he ngaahi moʻungá ʻa e vaʻe ʻo ia ʻokú ne ʻomi ʻa e ngaahi ongoongo lelei ʻo e leleí; ʻa ia ʻokú ne fakahā ʻa e fakamoʻui; ʻa ia ʻokú ne pehē ki Saione, ʻOku pule ʻa ho ʻOtuá . . . ?” 6

Naʻe feinga e tauleʻeikí ke fakatonuhiaʻi ʻenau ngaahi ngāué peá ne fakafehuʻia hono malangaʻi ʻe ʻApinetai ʻa e fakaʻauhá, kae ʻikai fakamafola e melinó ʻo fakatatau mo e meʻa ʻoku mahino kiate iá. Naʻe ʻikai mahino kiate ia ʻa e ʻuhinga moʻoni ʻo e fakamafola ʻa e melinó. Naʻe kamata ke tali ʻe ʻApinetai ʻene fehuʻí ʻaki ʻene akoʻi e fekau ʻe hongofulú mo e fono ʻa Mōsesé. Naʻá ne akonaki fekauʻaki mo e hāʻele mai ʻa e Mīsaiá ke fakalelei maʻá e ngaahi angahala ʻo e māmaní, founga ʻokú Ne hoko ai ko e Tamaí mo e ʻAló fakatouʻosi, ʻo tuʻu ʻi he vahaʻa ʻo Hono hakó mo e ngaahi tuʻutuʻuni ʻo e fakamaau totonú.

Naʻe akoʻi ʻe ʻApinetai ko kinautolu ʻa ia ko e hako ʻo Kalaisí, ko e kau palōfita māʻoniʻoni kotoa ia kuo nau fakamoʻoni ki he hāʻele mai ʻa Kalaisí, pea mo kinautolu kuo tokanga ki heʻenau ngaahi leá. Naʻá ne akoʻi ko e faʻahinga kotoa pē kuo nau kikiteʻi e ngaahi meʻa ko ʻení ko kinautolu ia “kuo nau ʻomi ʻa e ngaahi ongoongo lelei ʻo e leleí, ʻa ia kuo nau fakahā ʻa e fakamoʻuí; mo nau pehē ki Saione: ʻOku pule ʻa ho ʻOtuá!

“Pea ʻoiauē hono ʻikai fakaʻofoʻofa ʻi he ngaahi moʻungá ʻa honau vaʻé!

“Pea ko e tahá, hono ʻikai fakaʻofoʻofa ʻi he ngaahi moʻungá ʻa e vaʻe ʻo kinautolu ʻoku kei fakahā ʻa e melinó!

“Pea ko e tahá, hono ʻikai fakaʻofoʻofa ʻi he ngaahi moʻungá ʻa e vaʻe ʻo kinautolu te nau fakahā ʻa mui ʻa e melinó, ʻio, mei he taimí ni ʻo fai atu, pea taʻengata!” 7

ʻI he faʻahitaʻu Toetuʻu ko ʻení, fakatauange ke tau fekumi fakamātoato ke hoko ko ha kakai faʻa fakalelei ʻaki ʻetau fokotuʻu ʻa e melinó ʻi hotau ngaahi tūkui koló, fekumi ki ha melino maʻatautolu ʻo fakafou ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, pea talaki e melinó ki he māmaní ʻi heʻetau ʻofa, vahevahe mo fakaafeʻi e kakai kotoa pē ke Haʻu kia Kalaisi.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Mātiu 5:9.

  2. 2 Ngaahi Tuʻi 6:8–23.

  3. Lea Fakatātā 16:7.

  4. Sione 14:27.

  5. Vakai Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 59:23.

  6. Mōsaia 12:20–21.

  7. Mōsaia 15:14–17.

Paaki