”Mitä osallistuminen Mormonin kirjan videoiden kuvauksiin opetti minulle Jumalan rakkaudesta”, Liahona, elokuu 2022.
Nuorille aikuisille
Mitä osallistuminen Mormonin kirjan videoiden kuvauksiin opetti minulle Jumalan rakkaudesta
Ensimmäistä kertaa tunsin todella taivaan maan päällä.
Palveleminen lähetystyössä Intiassa oli minulle erityinen kokemus osittain siksi, että äitini on intialainen. Vaikka lähetystyöni vaati paljon muutoksia, sopeutuminen kulttuuriin ei ollut yksi niistä – ja tiesin, että Intia oli paikka, jossa minun oli määrä palvella.
Mutta niin paljon kuin tiesinkin kulttuurista, oli silti silmiä avaavaa nähdä sekä kirkon jäsenten usko että heidän kamppailunsa Intiassa. Heidän kulttuurinsa perustuu pitkälti suullisiin perimätietoihin, ja he ovat hyvin visuaalisia ihmisiä kommunikoimisessaan ja oppimisessaan, joten Mormonin kirjan videot muodostivat perustan heidän pyhien kirjoitusten tutkimiselleen. He saattoivat tuntea kertomusten totuudenmukaisuuden niitä katsoessaan.
Se, mitä näin lähetystyössäni, oli sarja pieniä, henkilökohtaisia ihmeitä, jotka todistivat, että taivaallinen Isä tuntee meistä jokaisen ja rakastaa meitä jokaista yksilönä. Mormonin kirjan videot ovat innoitettuja – tapa, jolla taivaallisen Isän sanoma voi tavoittaa Hänen lapsensa, jotka eivät pysty ottamaan sitä vastaan millään muulla tavalla.
Niinpä kun siskoni lähetti minulle sähköpostia ollessani vielä lähetystyössä ja kysyi, halusinko ilmoittautua taustanäyttelijäksi myöhempiin videoihin, tiesin, että se olisi hieno tilaisuus oppia lisää hankkeesta, joka oli auttanut opettamiani ihmisiä saamaan todistuksen Mormonin kirjasta.
Vapahtajaa kuvaavia kohtauksia
Olen kuvitellut Kristuksen käynnin nefiläisten luona lukemattomia kertoja, joten ei ole mikään yllätys, että tämän Kolmannen Nefin hämmästyttävän osuuden kuvaaminen oli lempihetkeni kuvauksissa. Näyttelijä esitti Kristusta aivan kuten pyhissä kirjoituksissa on kuvailtu: Hän huomioi ihmiset ”yksitellen, kunnes he kaikki olivat menneet” (3. Nefi 11:15). Hän kohotti heitä, Hän pyyhki pois heidän kyyneleensä, Hän kurottautui halaamaan pieniä lapsia – Hän teki kaiken, mitä kukin sillä hetkellä tarvitsi.
Osallistuminen siihen kohtaukseen auttoi minua arvostamaan enemmän Kristuksen rakkautta nefiläisiä kohtaan. Vaikka toimin vain taustahahmona, yritin kuvastaa tarkasti, miltä jostakusta silloin olisi tuntunut Vapahtajan luona ollessaan. Ihmiset, joista Mormonin kirjassa kerrotaan, olivat todellisia ihmisiä, joilla oli todellisia vaikeuksia. Yritin kuvitella, mitä he kokivat, mitä menetyksiä he olivat saattaneet kärsiä ja kuinka nämä ihmeet saattoivat osoittaa heille, että Jumala todella rakastaa kaikkia lapsiaan.
Tunsin Jumalan rakkautta
Asettuminen nefiläisen asemaan vahvisti todistustani ja ymmärrystäni Mormonin kirjan kertomuksista. Mutta kenties aivan yhtä tärkeää todistukselleni oli se, mitä opin muilta näyttelijöiltä. Eri taustoista tulevien näyttelijöiden joukossa huomasimme, että polkumme risteytyivät ihmeellisillä tavoilla ja jumalallisen suunnitelman mukaan – tämä osoittaa minulle, kuinka Jumala todella tuntee meidät ja rakastaa meitä.
Tunsin Hänen rakkautensa nefiläisiä kohtaan, kun opin lisää heistä ja heidän kertomuksistaan. Tunsin Hänen rakkautensa Hänen Intiassa asuvia lapsiaan kohtaan, joiden Hän tiesi tarvitsevan keinon oppia lisää Mormonin kirjasta. Ja tunsin Hänen rakkautensa jokaista näyttelijäjoukon jäsentä kohtaan, kun kokoonnuimme yhteen ja teimme parhaamme lausuaksemme todistuksemme ja herättääksemme nämä totuudet eloon.
Voimallinen Henki ja rakkaus, jotka vallitsivat kaikkialla kuvauksissa, antoivat minulle todellisen pilkahduksen siitä, millainen Siion on (ks. 4. Nefi 1:17). Se tuntui minusta todella taivaalta maan päällä.
Aikani kuvauspaikalla opetti minulle, että me voimme palvella samalla tavalla kuin Kristus palveli – yksilöä. Kuten presidentti Russell M. Nelson on sanonut: ”Yhtenä Herran toden ja elävän kirkon tunnusmerkkinä tulee aina olemaan järjestäytynyt, ohjattu pyrkimys palvella Jumalan yksittäisiä lapsia ja heidän perheitään.”1
Kun teemme oikein tietäen, että olemme Jumalan lapsia, ja tietäen, että kaikki ansaitsevat tuntea Hänen rakkauttaan, me emme hyljeksi ihmisiä sen vuoksi, miltä he näyttävät tai miten erilaisia he ovat kuin me. Voimme kertoa heille siitä, mitä tiedämme, ja olla välineitä Herran käsissä jakaen Hänen rakkauttaan kaikille.