Jeesuksen Kristuksen voima elämässämme joka päivä
Voimamme lähteenä on usko Jeesukseen Kristukseen, kun pyrimme joka päivä tulemaan Hänen luokseen.
Rakkaat veljet ja sisaret, tämä on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Millainen ilo onkaan olla koolla Hänen kirkkonaan. Olen kiitollinen siitä, että presidentti Russell M. Nelson on muistuttanut meitä käyttämään Herran kirkon oikeaa nimeä usein, jotta muistamme, kenen kirkko tämä on ja kenen opetuksia seuraamme.
Presidentti Nelson on sanonut: ”Tulevina päivinä tulemme näkemään Vapahtajan voiman suurimpia ilmentymiä, mitä maailma on koskaan nähnyt. – – Hän antaa uskoville lukemattomia etuoikeuksia, siunauksia ja ihmeitä.”1
Yksi suurimmista etuoikeuksista minulle ja vaimolleni Reneelle on tavata pyhiä siellä, missä palvelemme. Kuulemme heidän kertomuksiaan, todistamme heidän menetyksiään, jaamme heidän surunsa ja iloitsemme heidän menestyksestään. Olemme nähneet monia siunauksia ja ihmeitä, joita Vapahtaja on antanut uskollisille. Olemme tavanneet ihmisiä, jotka ovat kokeneet mahdottomia, jotka ovat kärsineet sanoin kuvaamattomasti.
Olemme nähneet Vapahtajan voiman ilmenevän leskessä, joka menetti aviomiehensä, kun he olivat Herran työssä Boliviassa.2 Olemme nähneet sitä Argentiinassa nuoressa naisessa, joka jäi junan alle ja menetti jalkansa vain siksi, että joku halusi varastaa hänen matkapuhelimensa.3 Ja hänen yksinhuoltajaisässään, jonka on nyt kerättävä palaset ja vahvistettava tytärtään tällaisen selittämättömän julman teon jälkeen. Olemme nähneet sitä perheissä, jotka menettivät kotinsa ja kaiken omaisuutensa tulipaloissa Chilessä vain kaksi päivää ennen joulua vuonna 2022.4 Olemme nähneet sitä niissä, jotka kärsivät traumaattisen avioeron jälkeen, ja niissä, jotka ovat väkivallan viattomia uhreja.
Mikä antaa heille voimaa käydä läpi vaikeita asioita? Mikä antaa lisää voimaa jatkaa eteenpäin, kun kaikki näyttää olevan menetetty?
Olen huomannut, että tuon voiman lähteenä on usko Jeesukseen Kristukseen, kun me pyrimme tietoisesti joka päivä tulemaan Hänen luokseen.
Profeetta Jaakob opetti: ”Ja hän tulee maailmaan voidakseen pelastaa kaikki ihmiset, jos he kuulevat hänen ääntään; sillä katso, hän kärsii kaikkien ihmisten tuskat, niin, jokaisen elävän olennon tuskat, niin miesten, naisten kuin lastenkin, jotka kuuluvat Aadamin sukuun.”5
Toisinaan usko Jeesukseen Kristukseen voi tuntua lähes mahdottomalta, miltei saavuttamattomalta. Saatamme ajatella, että Kristuksen luo tuleminen vaatii lujuutta, voimaa ja täydellisyyttä, joita meillä ei ole, emmekä vain löydä tarmoa tehdä sitä kaikkea. Olen kuitenkin oppinut kaikilta näiltä ihmisiltä sen, että juuri usko Jeesukseen Kristukseen antaa meille tarmoa aloittaa matkan. Joskus saatamme ajatella: ”Minun on saatava elämäni kuntoon ennen kuin tulen Jeesuksen luo”, mutta totuus on, että me tulemme Jeesuksen luo saadaksemme elämämme kuntoon Hänen avullaan.
Emme tule Jeesuksen luo, koska olemme täydellisiä. Me tulemme Hänen luokseen, koska olemme vajavaisia, ja Hänessä me voimme ”tulla täydellisiksi”6.
Kuinka alamme osoittaa vähäsen uskoa joka päivä? Omalla kohdallani se alkaa aamulla. Kun herään, niin puhelimeen katsomisen sijaan minä pidän rukouksen. Edes yksinkertaisen rukouksen. Sitten luen jonkin pyhien kirjoitusten kohdan. Se auttaa minua pitämään viikoittaisen liittoni, jonka teen sakramenttia nauttiessani ”muistaa Hänet aina”7. Kun aloitan päiväni rukouksella ja pyhien kirjoitusten kohdalla, voin ”muistaa Hänet”, kun tosiaan katson puhelintani. Voin ”muistaa Hänet”, kun kohtaan ongelmia ja ristiriitoja, ja yritän kohdata ne Jeesuksen lailla.
Kun ”muistan Hänet”, tunnen halua muuttua, tehdä parannusta. Löydän tarmon lähteen liittojeni pitämiseksi ja tunnen Pyhän Hengen vaikutuksen elämässäni sekä ”pidän Hänen käskynsä, jotka Hän on antanut minulle, jotta Hänen Henkensä olisi aina minun kanssani”8. Se auttaa minua kestämään loppuun asti.9 Tai ainakin päivän loppuun asti! Ja niinä päivinä, kun en jaksa muistaa Häntä koko päivää, Hän on yhä apunani, rakastaa minua ja sanoo minulle: ”Ei se mitään, voit yrittää huomenna uudelleen.”
Vaikka me olemme epätäydellisiä Hänen muistamisessaan, rakastava taivaallinen Isämme muistaa meidät aina.
Yksi virheistä, joita usein teemme, on ajatella, että liittojen eli Jumalalle antamiemme lupausten pitäminen on jonkinlainen liiketoimi, jonka teemme Hänen kanssaan: minä tottelen, ja Hän suojelee minua kaikelta pahalta, mitä minulle ikinä tapahtuu. Maksan kymmenykset, enkä koskaan menetä työpaikkaani eikä tulipalo polta taloani. Mutta sitten kun asiat eivät menekään niin kuin odotimme, huudamme Herralle: ”Etkö välitä, että minä hukun?”10
Liittomme eivät ole liiketoimia, vaan ne saavat aikaan muutoksen.11 Liittojeni kautta saan Jeesuksen Kristuksen pyhittävän, vahvistavan voiman, jonka avulla voin tulla uudeksi ihmiseksi, antaa anteeksi sen, mikä tuntuu anteeksiantamattomalta, ja voittaa mahdottoman. Jeesuksen Kristuksen tietoisesti muistaminen aina on voimallista. Se antaa minulle lisää voimaa ”pitää Hänen käskynsä, jotka Hän on antanut minulle”12. Se auttaa minua olemaan mukavampi, hymyilemään ilman syytä, olemaan rauhantekijä13, välttämään konflikteja ja antamaan Jumalan vallita elämässäni14.
Kun oma tuskamme tai jonkun meille rakkaan ihmisen tuska on niin suurta, ettemme kestä sitä, Jeesuksen Kristuksen muistaminen ja Hänen luokseen tuleminen voi keventää kuormaa, pehmentää sydäntä ja lievittää tuskaa. Tämä on se voima, jonka avulla isä pystyi luonnollisia kykyjään paremmin tukemaan tytärtään tämän kokiessa jalan menettämisen aiheuttamaa fyysistä ja emotionaalista tuskaa.
Kun vanhin Soares vieraili Argentiinassa viime kesäkuussa ja kysyi Flavialta tämän traagisesta onnettomuudesta, tämä vastasi uskollisesti: ”Koin myllerrystä, katkeruutta, suuttumusta ja vihaa, kun [tämä tapahtui]. Minua auttoi se, etten kysynyt ’miksi minä?’ vaan ’minkä vuoksi?’ – – Se toi minua lähemmäksi muita ja Herraa. – – Sen sijaan, että olisin etääntynyt Hänestä, minun täytyi tarrautua Häneen.”15
Presidentti Nelson on opettanut: ”Jumalan kanssa solmittujen liittojen pitämisen palkintona on taivaallinen voima – voima, joka vahvistaa meitä kestämään paremmin eteemme tulevia koettelemuksia, kiusauksia ja murheita. – – Näin liittonsa pitävät ovat oikeutettuja erityiseen lepoon.”16 Tällaista lepoa ja rauhaa näin lesken silmissä, vaikka hän murhetta tuntien kaipaakin miestään joka päivä.
Uusi testamentti kertoo tilanteesta, kun Jeesus ja Hänen opetuslapsensa olivat veneessä:
”Äkkiä nousi kova myrskytuuli ja aallot löivät veneeseen – –.
Mutta Jeesus – – nukkui – – nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: ’Opettaja, etkö näe, me hukumme!’
Silloin hän nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: ’Vaikene, ole hiljaa!’ – –
Jeesus sanoi heille: ’Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?’”17
Tämä kertomus on aina kiehtonut minua. Odottiko Herra heidän käyttävän uskoaan myrskyn tyynnyttämiseen? Nuhtelevan tuulia? Usko Jeesukseen Kristukseen on rauhan tunne, jonka avulla kestämme myrskyn ja tiedämme, ettemme huku, koska Hän on veneessä kanssamme.
Tämä on sellaista uskoa, jota näimme, kun tapasimme perheitä Chilen tulipalojen jälkeen. Heidän talonsa olivat palaneet maan tasalle, ja he olivat menettäneet kaiken. Silti kun kävelimme entisten kotien paikoilla ja he kertoivat meille kokemuksistaan, meistä tuntui, että seisoimme pyhällä maaperällä. Eräs sisar sanoi vaimolleni: ”Kun näin, että naapuritalot paloivat, minusta tuntui, että meidänkin talomme palaisi ja että me menettäisimme kaiken. Epätoivon sijaan tunsin sanoin kuvaamatonta rauhaa. Jotenkin tunsin, että kaikki järjestyisi.” Kun luotamme Jumalaan ja pidämme Hänen kanssaan solmimamme liitot, saamme voimaa heikkouksiimme ja lohtua suruumme.
Olen kiitollinen mahdollisuudesta, joka Reneellä ja minulla oli tavata näitä poikkeuksellisia pyhiä, kiitollinen heidän monien uskon, lujuuden ja sinnikkyyden esimerkistään. Syvän surun ja pettymysten kertomuksista, jotka eivät koskaan pääse sanomalehtien etusivulle tai leviä koskaan internetissä kulovalkean tavoin. Kuvista, joita ei oteta menetyksen tai traumaattisen avioeron jälkeen vuodatetuista kyynelistä ja rukouksista, julkaisuista, joita ei koskaan kirjoiteta pelosta, surusta ja tuskasta, joka muuttuu siedettäväksi uskon ansiosta Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitustyöhönsä. Nämä ihmiset vahvistavat omaa uskoani, ja siitä olen syvästi kiitollinen.
Minä todistan, että tämä on Jeesuksen Kristuksen kirkko. Tiedän, että Hän on valmis antamaan meille voimaansa, jos tulemme Hänen luokseen joka ikinen päivä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.