Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Atete: Te faaroo e te pahono nei te Metua i te Ao ra i ta’u nei mau pure


Atete

Te faaroo e te pahono nei te Metua i te Ao ra i ta’u nei mau pure

« Ia vai haehaa noa oe; e na te Fatu to oe Atua e arata‘i ia oe na to oe rima ra, e e horo‘a’tu ia oe te pahonoraa i ta oe mau pure » (PH&PF 112:10).

A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ô nei ma te tuu atoa mai i to oe iho mana‘o. I te mau hepetoma atoa, a faanaho i te mau rave‘a no te (1) faaite i te haapiiraa tumu, (2) tauturu i te mau tamarii ia taa maitai i te reira, e (3) tauturu ia ratou ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia oe iho, « Eaha ta te mau tamarii e rave atu no te haapii mai, e nahea e nehenehe ai ia’u ia tauturu ia ratou ia farii i te Varua ? »

Hepetoma 1: Te haapii mai nei te mau papa‘iraa mo‘a ia’u nahea ia pure.

Faaite i te haapiiraa tumu: A faaite i te mau papa‘iraa mo‘a e a ani i te mau tamarii ia parau mai ia oe i te tahi o te mau mea ta tatou e haapii nei i roto i te mau papa‘iraa mo‘a. A parau i te mau tamarii e, te hoê o te mau mea ta tatou e nehenehe e haapii mai i roto i te mau papa‘iraa mo‘a oia ho‘i nahea ia pure.

Hōho’a
te mau tamarii e pure ra

E nehenehe i te mau tamarii iho e riro ei faahi‘oraa faahiahia mau. I roto i teie ohiparaa, e rave‘a no te mau tamarii ia faaite mai i te raveraa tano no te pure.

Tauturu ia taa maitai e ia faaohipa (faaroo i te hoê aamu o te papa‘iraa mo‘a): A faati‘a i te aamu no Alama raua Amuleka e haapii ra i te ati Zorama (a hi‘o Alama 31; 33–34). A ani manihini i te mau tamarii ia ha‘uti taata ora i te raveraa tano no te pure. A ani i te mau tamarii eaha ta te aamu e haapii nei no ni‘a i te pure. A tapura i te mau pahonoraa a te mau tamarii i ni‘a i te tapura ereere. A ani manihni i te mau tamarii ia aparau nahea te aamu e faatano ai ia ratou.

Hepetoma 2: Ua hinaaro te Metua i te Ao ra ia’u ia pure pinepine Ia’na—i te mau taime atoa, i te mau vahi atoa.

Faaite i te haapiiraa tumu e tauturu ia taa maitai (tai‘o i te papa‘iraa mo‘a): A parau i te mau tamarii e, e nehenehe ta ratou e pure i te Metua i te Ao ra i te mau taime atoa, i te mau vahi atoa. A ani ia ratou ia hi‘o mai Alama 33:3–9. A tai‘o amui i te mau irava e a ani i te mau tamarii ia afa‘i mai i te rima i ni‘a i te mau taime atoa e faaroo ai ratou i te hoê vahi i reira Zenosa i te pureraa. A papa‘i i teie mau vahi i ni‘a i te tapura ereere. A tauturu i te mau tamarii ia maramarama maitai eaha te tu‘atiraa no taua mau vahi ra i teie mahana e ia papa‘i ratou i te reira i ni‘a i te tahi mau api parau taa ê, te mau vahi no teie tau e riro i te tu‘ati i tera mau vahi i tera ra tau (ei hi‘oraa, te hoê vahi e vai mo‘emo‘e ai ratou e aore râ ua vai otahi noa ratou no te « medebara »; te aua, te mahora ha‘utiraa, e aore râ te aua ha‘utiraa no te « aua ra »; e ta tatou mau piha haapiiraa e te piha putuputuraa i te fare pureraa no te « mau amuiraa »). A ani i te mau tamarii ia faatu‘ati i te mau api parau e vai ra i ni‘a i te tapura ereere.

Hōho’a
te mau tamarii e pahono ra i te mau uiraa

Tauturu ia faaohipa (tauaparau i te pure): A tapŭpŭ i te mau tamarii e a ani ia ratou ia faaite i te tahi mau iteraa a pure ai ratou i te mau vahi ta Zenosa i faahiti a‘e nei.

Hōho’a
te mau tamarii e hi‘o nei i te tapura ereere.

A faaite papû maitai i te haapiiraa tumu ta te mau tamarii i haapii atu i te hepetoma tata‘itahi. A feruri ia ani ia ratou ia haere mai e parau i te reira na muri ia oe i te haamataraa o te taime faaanaanataeraa.

Hepetoma 3 e 4: E tae mai te mau pahonoraa a te Metua i te Ao ra na roto i te mau rave‘a huru rau.

Faaite i te haapiiraa tumu (ha‘uti i te hoê ha‘uti): Na mua a‘e te Paraimere e haamata ai, a papa‘i i ni‘a i te tapura ereere, « E tae mai te mau pahonoraa a te Metua i te Ao ra na roto i te mau rave‘a huru rau », e a tapo‘i i te reira e te tahi api parau tapupu. A ani i te hoê tamarii ia tatara i te hoê api parau, e a ani i te mau tamarii ia feruri mai eaha ra te pereoda. A na reira noa e tae roa i te taime e itehia mai te pereoda e te mau tamarii, i reira a ani ia ratou ia tai‘o puai mai i te reira.

Tauturu ia taa maitai (tai‘o i te papa‘iraa mo‘a): A parau i te mau tamarii e, ua pure Iosepha Semita no te ite i te hea ekalesia e ti‘a ia amui atu. A tai‘o amui Iosepha Semita —Aamu 1:17 no te ite mai nahea ta’na pure i te pahonoraahia (na roto i te fâraa o te Metua i te Ao ra e o Iesu Mesia). A parau i te mau tamarii e, ua pure Alama ia haapii mai ta’na tamaiti, o Alama Tamaiti, i te parau mau. A tai‘o amui Mosia 27:11 no te ite i te pahonoraa i te pure a Alama (ua fâ mai te hoê melahi ia Alama Tamaiti). A faataa’tu e, te rahiraa o te mau pahonoraa o te mau pure e tae mai na roto i te tahi mau rave‘a ê. I ni‘a i te tahi mau api parau uouo, a papa‘i i te mau papa‘iraa mo‘a i muri nei o te faaite nei i te mau rave‘a no te pahonoraa i te mau pure: PH&PF 6:22–23 (na roto i te hau i te aau); PH&PF 8:2 (na roto i te mau faaiteraa i roto i te feruriraa e i roto i te aau); Mosia 27:36 (na roto i te raveraa a te tahi feia); e 2 Nephi 32:3 (na roto i te mau papa‘iraa mo‘a). A tuu i te mau api parau i roto i te hoê faarii. A ani i te hoê tamarii ia haere mai no te huti mai hoê e ia tai‘o i te reira. A imi i te papa‘iraa i roto i te buka, a tai‘o amui i te reira, e a ani i te mau tamarii eaha ta te papa‘iraa mo‘a tata‘itahi e haapii mai nei no ni‘a i te mau pahonoraa a te Metua i te Ao ra i te mau pure.

Tauturu ia faaohipa (faaroo i te aamu): A ani manihini e maha taata ia haere mai e faati‘a i te hoê aamu no te faahoho‘a i te hoê o te mau rave‘a no te pahonoraa i te pure. E nehenehe i te mau hi‘oraa e tae mai na roto mai i te iteraa o te taata iho, te mau ve‘a a te Ekalesia, e aore râ, te mau papa‘iraa mo‘a. A ani manihini i te mau tamarii ia ui i to ratou utuafare i te fare, no ni‘a i te mau taime a pahonohia ai ta ratou mau pure.

Te mau tauturu a te arata‘i himene

No te tauturu i te mau tamarii ia haapii i te himene « La prière d’un enfant » (CPE, 12–13), e feruri i te mau mea i muri nei:

  • A ani i te mau tamarii ia feruri ia ratou iho i te atearaa i to ratou utuafare no te hoê taime maoro, e i te pae hopea, ua ho‘i mai i te fare ; e iriti ratou i te opani e ua haatihia i te tamahanahanaraa e te here. A faataa’tu e, te pure mai te iritiraa i te hoê opani i te Metua i te Ao ra ; tei reira mau Oia no te tamahanahana e no te here ia tatou, e ua hinaaro Oia ia faaroo e ia pahono i te pure a te tamarii tata‘itahi.

  • A ani i te mau tamarii ia faaroo maitai i te mau parau « là » et « prier » a himene ai oe i na e piti reni matamua o te « La prière d’un enfant ». A ani i te mau tamarii ia tuu i te rima i to ratou tari‘a ia faaroo ratou i teie na e piti parau. A ani manihini ia ratou ia himene i teie na irava na muri ia oe. A haapii i te toe‘a o te himene ma te ani i te mau tamarii ia haru mai i te pehepehe(rime) o te himene.

  • A himene i te piti o te irava, te hoê pereoda i muri mai i te tahi, e a ani i te mau tamarii ia himene faahou i te pereoda ia faatoro oe i te reira. I muri iho, a vahi i te mau tamarii ei piti pŭpŭ e a ani i te hoê pŭpŭ ia himene i te tuhaa matamua o te pereoda (ei hi‘oraa, « Prie ») e na te tahi pŭpŭ e himene i te hopea o te pereoda (« il est là »). A ani manihini i te mau tamarii atoa ia ti‘a mai i ni‘a e ia himene mai, « sont les plus grands au royaume des cieux ».

Hōho’a
te mau tamarii e himene ra

Nene’i