Faufaʼa Tahito 2022
24–30 nō Tēnuare. Mose 7 : « E ma’iri ihora te Fatu i te i’oa o tōna ra feiā, ’o Ziona »


« 24–30 nō Tēnuare. Mose 7 : ‘E ma’iri ihora te Fatu i te i’oa o tōna ra feiā, ’o Ziona’ », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare : Faufa’a Tahito 2022 (2021)

« 24–30 nō Tēnuare. Mose 7 », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare : 2022

Hōho’a
e rave rahi ta’ata e fa’a’ite nei i te here i te tahi ’e te tahi

E here i te tahi ’e te tahi, nā Emma Donaldson Taylor

24–30 nō Tēnuare

Mose 7

« E ma’iri ihora te Fatu i te i’oa o tōna ra feiā, ’o Ziona »

’Ia tai’o ’e ’ia feruri ana’e ’outou i te Mose 7, ’a pāpa’i i tō ’outou mau mana’o pae vārua. Nā roto i te ravera’a i te reira, tē fa’a’ite ra ’outou ē, tē ha’afaufa’a nei ’outou i te arata’ira’a a te Fatu, ’e tē hina’aro nei ’outou e fāri’i hau atu i tāna arata’ira’a.

Pāpa’i i tō ’outou mau mana’o

I te roara’a o te ’ā’amu, ’ua tāmata te mau ta’ata e fa’aoti i te mea tā Enoha ’e tōna mau ta’ata i rave : te patura’a i te hō’ē tōtaiete maita’i roa, i reira e ’aita e veve ’aore rā e hāmani-’ino-ra’a. ’Ei mau ta’ata nō te Atua, tē fa’a’ite nei tātou i te reira hina’aro. E parau tātou i te reira, te patura’a ia Ziona, ’e tei roto ato’a—ta’a ’ē atu te ’atu’atura’a i te ta’ata veve ’e te fa’atupura’a i te hau—te ravera’a i te mau fafaura’a, te ora ’āmuira’a i roto i te parauti’a, ’e te hō’ēra’a te tahi ’e te tahi ’e ia Iesu Mesia, « Te Ari’i o Ziona » (Mose 7:53). Nō te mea tē tāmau noa nei te ’ohipa nō te patura’a ia Ziona i tō tātou nei ’anotau, e mea faufa’a ’ia ui ē, e mea nāhea tō Enoha ’e tōna mau ta’ata i te ravera’a i te reira ? E mea nāhea rātou i te rirora’a ’ei « hō’ē ā ’ā’au, ’e hō’ē ā mana’o » (Mose 7:18) noa atu te ’ino e hā’ati ra ia rātou ? I rotopu i te mau ha’amāramaramara’a e rave rahi tā Mose 7 e hōro’a mai nei ia tātou nō ni’a ia Ziona, hō’ē paha vāhi faufa’a roa nō te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a Nei, ’oia ho’i : E ’ere o Ziona i te hō’ē noa ’oire—’o te hō’ē rā tītaura’a o te ’ā’au ’e te vārua. ’O Ziona, mai tā te Fatu i ha’api’i, ’o « tei mā te ’ā’au » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 97:21). Nō reira, penei a’e te rāve’a maita’i roa a’e nō te patu ia Ziona ’o te ha’amatara’a ïa i roto i tō tātou iho ’ā’au ’e tō tātou fare.

Hōho’a
’ītona tuatāpapara’a a te ta’ata hō’ē

Mau mana’o nō te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a a te ta’ata hō’ē

Mose 7:16–21, 27, 53, 62–69

’Ua riro te mau tauto’ora’a a Enoha ’ei hōho’a nō te patura’a ia Ziona i roto i tō tātou iho orara’a.

Nō te mea ho’i ē e pāpa’ira’a te Mose 7 nō te huru o tō te feiā pe’e i te Atua patura’a ma te manuia ia Ziona, e nehenehe te reira e ha’api’i ’e e fa’auru ia tātou i teie mahana ’a tūtava ai tātou ’ia nā reira ato’a. ’A feruri e fa’a’ohipa i te hō’ē tāpura mai teie te huru nō te pāpa’i i te mau mea tā ’oe i ha’api’i mai nō ni’a ia Ziona i roto i te Mose 7:16–21, 27, 53, 62–69.

Irava

E aha te mea tā ’oe i ’apo mai nō ni’a ia Ziona ?

E aha tā teie e parau mai nei nō ni’a i tā ’oe mau tauto’ora’a nō te patu ia Ziona ?

Irava

7:18

E aha te mea tā ’oe i ’apo mai nō ni’a ia Ziona ?

« Hō’ē ā ’ā’au ’e hō’ē ā mana’o » tō te mau ta’ata nō Ziona.

E aha tā teie e parau mai nei nō ni’a i tā ’oe mau tauto’ora’a nō te patu ia Ziona ?

’Ua tītauhia ia tātou ’ia hō’ē ’ei mau ’utuāfare ’e ’ei ’Ēkālesia.

Irava

7:21

E aha te mea tā ’oe i ’apo mai nō ni’a ia Ziona ?

« I te tau i ha’apa’ohia ra, ’ua hōpoihia atu Ziona i ni’a i te ra’i ra ».

E aha tā teie e parau mai nei nō ni’a i tā ’oe mau tauto’ora’a nō te patu ia Ziona ?

E ’ohipa rave māite te patura’a ia Ziona.

Mose 7:18–19, 53

E ti’a i te mau ta’ata o te Atua ’ia tūtava ’ia riro « hō’ē ā ’ā’au ’e hō’ē ā mana’o ».

Tē tāpura nei Mose 7:18–19 i te mau huru faufa’a o te ta’ata tā te Fatu e pi’i o Ziona. I tō ’oe mana’o, nō te aha e mea faufa’a teie mau huru nō te patu ia Ziona ? Mai tei tātarahia i roto i teie pene, nāhea Ziona i ta’a ’ē ai i te tahi atu mau pupu ’aore rā fa’anahora’a tāhō’ē i roto i te ao nei ? ’A feruri ai ’oe i ni’a i teie uira’a, ’a feruri i teie mau parau a Iesu Mesia i roto i te ’īrava 53 : « ’O te Mesia vau, te Ari’i o Ziona ». E aha te aura’a ’ia riro Iesu Mesia ’ei Ari’i nō tātou ? Nāhea ’oia i te tauturu ia tātou ’ia fa’ahotu i te mau huru o Ziona ?

Hi’o ato’a Philipi 2:1–5 ; 4 Nephi 1:15–18 ; Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 97:21 ; 105:5.

Hōho’a
mau ta’ata e aroha nei i te tahi ’e te tahi

E ti’a ia tātou ’ia tūtava ’ia riro « hō’ē ā ’ā’au ’e hō’ē ā mana’o » (Mose 7:18).

Mose 7:21, 23–24, 27, 69

E aha tei tupu i te ’oire o Enoha ?

Te mau fa’ahitira’a parau « hōpoihia i ni’a » (Mose 7:21, 23), « ’āfa’ihia i ni’a » (Mose 7:24), « hōpoi i ni’a » (Mose 7:27), ’e « ’ua reva » (Mose 7:69) tē parau nei teie mau fa’ahitira’a parau nō Ziona ’e te mau ta’ata o Enoha tei tāhitihia ’e tei rave-’ē-hia i ni’a i te ra’i. Te mau ta’ata tei tāhitihia « e tauihia rātou, ’e ’aita ïa rātou e ’ite i te māuiui ’e te pohe » mai te ta’ata tāhuti nei (Guide des écritutures [Arata’i pāpa’ira’a mo’a], « Être transfiguré [I tāhitihia] », « Sion [Ziona] », scriptures.ChurchofJesusChrist.org ; hi’o ato’a 3 Nephi 28:4–9, 15–18, 39–40).

Mose 7:28–69

’Ua ’oto te Atua nō tāna mau tamari’i.

Tē hi’o nei te tahi mau ta’ata i te Atua mai te hō’ē ta’ata ātea roa, ’aita e tapitapi ra te mana’o nō te mau mea e tupu nei i ni’a ia tātou. Terā rā, ’ua ’ite ’o Enoha i te hō’ē ’ōrama tē ta’i ra te Atua nō tāna mau tamari’i. ’Ia tai’o ana’e ’oe i te Mose 7:28–40, e ’imi i te mau tumu i ta’i ai te Atua. I roto i te toe’a o te ’ōrama a Enoha, tei tātarahia i roto i te Mose 7:41–69, e aha te tāpa’o tā ’oe i ’ite mai, e mea « aroha ho’i ’e te marū e a muri noa atu » te Atua ? (Mose 7:30 ; hi’o mau ’īrava 43, 47, ’e te 62 ’ei hi’ora’a).

Mose 7:62

I roto i te mau mahana hope’a nei e ha’aputuputu te Atua i tāna i mā’iti.

Tē fa’a’ite nei te ’īrava 62 i te mau ’ohipa e tupu i te mau mahana hope’a nei. ’A feruri e aha te aura’a o te mau pereota mai teie : « E te parauti’a ’o tā’u ïa e fa’atae atu i raro nō te ra’i mai », « Te parau mau o tā’u ato’a ïa e fa’atae atu nō roto mai i te fenua », « Te parauti’a ’e te parau mau o tā’u ïa e ha’aparare i te fenua ato’a mai te diluvi ». E aha tā teie mau pereota e ha’api’i nei ia ’oe nō ni’a i te ’ohipa a te Atua i te mau mahana hope’a nei ?

Hōho’a
’ītona tuatāpapara’a a te ’utuāfare

Mau mana’o nō te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a a te ’utuāfare ’e te purera’a pō ’utuāfare

Mose 7:18–19.Nō te tauturu i te mau melo o te ’utuāfare ’ia hi’o e aha te aura’a ’ia riro « hō’ē ā ’ā’au », e nehenehe paha ’outou e hāmani i te hō’ē māfatu papie ’e ’ia tāpūpū ’ei mau tuha’a nō te hō’ē puzzle, e rava’i nō te melo tāta’itahi ’ia fāri’i hō’ē tuha’a. E nehenehe te mau melo o te ’utuāfare e pāpa’i i tō rātou i’oa i ni’a i tā rātou tuha’a papie, ’e i muri iho, ’ia ’ohipa ’e te tahi atu nō te hāmani ’āmui i te māfatu. ’A fa’aoti ai ’outou i te puzzle, e nehenehe ’outou e paraparau i te mau mea tā ’outou e au nō ni’a i te melo tāta’itahi o te ’utuāfare.

Mose 7:28–31, 35.E aha tā tātou e ’apo mai nō ni’a i te Atua i roto i teie mau ’īrava ?

Moses 7:32.Nō te aha te Atua i hōro’a mai ai ia tātou i te ti’amāra’a ? E aha tā tātou e nehenehe e parau i te hō’ē ta’ata ’o tē mana’o nei ē, tē tā’oti’a nei te mau fa’auera’a a te Atua i tō tātou ti’amāra’a ? E nehenehe te tai’ora’a i te 2 Nephi 2:25–27 e tauturu i teie ’āparaura’a.

Mose 7:59–67.’A tai’o ai tō ’outou ’utuāfare i te Mose 7:59–67, e tāmata i te tāpa’o ’aore rā i te pāpa’i i te mau mea tā te Fatu e parau nei ia Enoha nō ni’a i te mau mahana hope’a nei—’ei hi’ora’a, e « ha’aputu i [tāna] i mā’iti » (’īrava 62) ’e, e vai te « ahoaho rahi i rotopū i te feiā hara » (’īrava 66). Nāhea e noa’a ai ia tātou te fa’aro’o ’e te tīa’ira’a noa atu te ’ino i te mau mahana hope’a nei ? ’Ei tuha’a nō te ’āparaura’a, e nehenehe e tai’o i teie mau parau tā Elder Ronald A. Rasband : « ’A fa’aitoito, e te mau taea’e ‘e te mau tuahine. ’Oia mau, tē ora nei tātou i roto i te mau tau fifi, terā rā, mai te mea e fa’aea noa tātou i ni’a i te ’ē’a o te fafaura’a, e’ita tātou e matā’u. Tē ha’amaita’i nei au ia ’outou mai te mea e nā reira ’outou, e’ita ’outou e ha’ape’ape’ahia nā te tau tā tātou e ora nei ’e ’aore rā, nā te mau pe’ape’a i ni’a i tō ’outou haere’a. Tē ha’amaita’i nei au ia ’outou ’ia mā’iti ’ia ti’a noa i te mau vāhi mo’a ’e ’eiaha ’ia fa’anu’u-’ē-hia atu. Tē ha’amaita’i nei au ia ’outou ’ia ti’aturi i te mau fafaura’a a Iesu Mesia, tē ora nei ’oia, tē ara nei ’oia i ni’a iho ia tātou, ’e tē aupuru nei ’oia ia tātou ’e tē ti’a nei i pīha’i iho ia tātou » (« ’Eiaha ia pe’ape’a », Liahona, Novema 2018, 21).

Nō te mau mana’o hau atu nō te ha’api’ira’a i te mau tamari’i, hi’o te arata’i nō teie hepetoma i roto Mai, pe’e mai—nō te Paraimere

Hīmene tei mana’ohia : « Nō te aroha », Te mau Hīmene, no. 179.

Ha’amaita’ira’a i tā tātou ha’api’ira’a

’Ia riro ’ei ta’ata hi’o haere. ’A ara ai ’outou i te mea e tupu ra i roto i te orara’a o tā ’outou mau tamari’i, e ’ite ’outou i te mau taime maita’i nō te ha’api’i. E nehenehe ato’a te mau parau ’e te mau uira’a a tā ’outou mau tamari’i i te roara’a o te mahana e fa’a’ite mai i te mau taime ha’api’ira’a. (Hi’o Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora,16.)

Hōho’a
Hōho’a pēni nō Enoha ’e te mau ta’ata e hi’o ra i te māramarama

Te ’oire o Ziona i tāhiti-’ē-hia, nā Del Parson

Nene’i