Oppiaihe 16

Kuolleiden lunastaminen

Johdanto

Osana kaiken palauttamista aikojen täyttymisen taloudenhoitokaudella Herra palautti profeetta Joseph Smithin välityksellä opin kuolleiden lunastamisesta. Tämä oppi palautettiin ”rivi rivin päälle”. Työ kuolleiden lunastamiseksi on välttämätöntä sekä elävien että kuolleiden pelastukselle. Profeetta Joseph Smith opetti, kuinka tärkeää on osallistua tähän työhön: ”Suurin velvollisuus, mitä Jumala on meille antanut tässä maailmassa, on kuolleidemme etsiminen” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 497).

Taustalukemista

Richard G. Scott, ”Kuolleiden lunastamisen aikaansaama ilo”, Liahona, marraskuu 2012, s. 93–95.
D. Todd Christofferson, ”Kuolleiden lunastus ja todistus Jeesuksesta”, Liahona, tammikuu 2001, s. 10–13.
”Pelastajaksi tuleminen Siionin vuorella”, luku 41 julkaisussa Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 491–500.
Matthew S. McBride, ”Letters on Baptism for the Dead: D&C 127, 128”, Revelations in Context -sarja, 29. toukokuuta 2013; history.lds.org.

Opetusehdotuksia

Oppi ja liitot 137

Profeetta Joseph Smithin näky selestisestä valtakunnasta

Kerro oppilaille historiallista taustaa:

”Marraskuussa 1823 Alvin Smith, Lucy Mack Smithin ja Joseph Smith vanhemman vanhin lapsi, sairastui äkkiä vakavasti ja oli kuolemaisillaan. Alvin oli 25-vuotias vahva ja kyvykäs nuorukainen, jonka uutteruus vaikutti suuresti perheen taloudelliseen vakauteen. Hänen äitinsä kuvaili häntä ’ainutlaatuisen hyväluonteiseksi nuorukaiseksi’, jonka ’jalous ja ylevämielisyys’ oli siunauksena kaikille hänen ympärillään oleville ’hänen jokaisena elinhetkenään’. – –

Tietäessään kuolevansa Alvin kutsui veljensä ja sisarensa luokseen ja puhui kullekin heistä. Josephille, joka oli miltei 18-vuotias eikä ollut vielä saanut kultalevyjä, Alvin sanoi: ’Haluan, että olet hyvä poika ja teet kaiken mahdollisen saadaksesi levyt. Ole uskollinen ohjeiden vastaanottamisessa ja jokaisen sinulle annetun käskyn noudattamisessa.’ – –

Alvinin kuoltua perhe pyysi erästä presbyteeripappia Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa toimittamaan hänen hautajaisensa. Koska Alvin ei ollut kuulunut tämän papin seurakuntaan, pappi väitti saarnassaan, ettei Alvin voisi pelastua. William Smith, Josephin nuorempi veli, muisteli: ’[Pappi] – – ilmoitti hyvin voimakkaasti, että [Alvin] oli mennyt helvettiin, sillä Alvin ei ollut kirkon jäsen, mutta hän oli hyvä poika, eikä isäni pitänyt väitteestä.’” (Ks. Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 421.)

Koska oppia kuolleiden lunastamisesta ei ollut vielä palautettu Alvinin kuoleman aikaan, mitä huolia Smithin perheellä on saattanut olla Alvinin pelastuksesta?

Kerro oppilaille, että tämä oppiaihe auttaa heitä ymmärtämään, että Herra ilmoitti opin kuolleiden lunastamisesta vähän kerrallaan, rivi rivin päälle. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen luvun OL 137 johdanto. Selitä, että tämä ilmoitus annettiin vain muutama kuukausi ennen Kirtlandin temppelin vihkimistä. (Voit halutessasi tähdentää, että Opin ja liittojen vuoden 2013 laitokseen tehtiin joitakin muutoksia luvun 137 johdantoon.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 137:1–6 samalla kun luokan jäsenet seuraavat mukana. Keskustelkaa seuraavasta:

Keitä Joseph Smith näki selestisessä valtakunnassa? (Oppilaista voi olla kiinnostavaa tietää, että Joseph Smithin isä ja äiti olivat elossa, kun tämä näky saatiin; itse asiassa Josephin isä oli hänen kanssaan samassa huoneessa, kun ilmoitus annettiin.)
Miksi Joseph Smith jakeen 6 mukaan ihmetteli, että hänen veljensä Alvin oli selestisessä valtakunnassa? (Voisit muistuttaa oppilaita siitä, että tämä näky saatiin useita vuosia ennen kuin Joseph Smith sai tietää opista koskien kuolleiden lunastamista.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 137:7–9. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille oppi, joka auttoi myöhempien aikojen pyhiä ymmärtämään paremmin Jumalan suunnitelmaa pelastaa Hänen lapsensa.

Mitä Jumalan suunnitelmassa on varalla sellaisia ihmisiä varten, jotka ovat Alvin Smithin tavoin kuolleet saamatta tilaisuutta ottaa vastaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumia tai kastetoimitusta? (Kun oppilaat kertovat ajatuksiaan, auta heitä huomaamaan seuraava oppi: Kaikki ihmiset, jotka kuolevat vailla tietoa evankeliumista ja jotka olisivat ottaneet tämän tiedon vastaan, jos olisivat kuulleet siitä, saavat periä selestisen valtakunnan.)
Mitä tämä oppi opettaa teille taivaallisen Isän luonteesta ja Hänen rakkaudestaan lapsiaan kohtaan?
Milloin olette saaneet lohtua tästä opista? Milloin olette nähneet muiden – kenties niiden, joita opetitte lähetyssaarnaajana ollessanne – saavan lohtua ymmärtäessään tämän opin?

Oppi ja liitot 124:30–34; 127:5–8; 128:1–18; 138:28–37

Sijaistoimitukset kuolleiden puolesta

Profeetta Joseph Smith puhui ensimmäisen kerran opista, joka koski kasteita kuolleiden puolesta, Seymour Brunsonin hautajaisissa 15. elokuuta 1840. Tämä tapahtui pian sen jälkeen kun pyhät olivat asettuneet Nauvooseen Illinoisiin. Kirkon jäsenet olivat yllättyneitä ja innoissaan saadessaan kuulla tästä ilmoitetusta opista. Monien kuukausien ajan tämän ilmoituksen jälkeen pyhät suorittivat kasteita kuolleiden omaistensa puolesta läheisessä Mississippijoessa. (Ks. Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, s. 422; Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 265.)

Millä tavalla tämä saarna lisäsi ymmärrystä taivaallisen Isän suunnitelmasta lastensa pelastamiseksi? (Kun oppilaat vastaavat, kirjoita taululle seuraava totuus: Kasteen pelastava toimitus voidaan suorittaa niiden puolesta, jotka eivät vastaanottaneet evankeliumia kuolevaisuudessa ollessaan.)
Miltähän teistä olisi tuntunut, jos olisitte kuulleet Joseph Smithin puhuvan ensimmäisen kerran tällä taloudenhoitokaudella opista, joka koskee kastetta kuolleiden puolesta?

Selitä, että lokakuussa 1841 Nauvoossa Illinoisissa pidetyssä kirkon yleiskonferenssissa profeetta Joseph Smith julisti Herran haluavan, että pyhät lakkaavat suorittamasta kasteita kuolleiden puolesta, kunnes kasteet voitaisiin suorittaa Hänen huoneessaan (ks. OL 124:29–34). Marraskuun 8. päivänä 1841 Brigham Young, joka oli tuolloin kahdentoista apostolin koorumin presidentti, vihki kastealtaan, joka sijaitsi Nauvoon keskeneräisen temppelin pohjakerroksessa. Tämän jälkeen kirkon jäsenet alkoivat suorittaa sijaiskasteita kuolleiden puolesta.

Pyydä oppilaita lukemaan luvun OL 127 johdanto, jossa selitetään, että luku 127 on profeetta Joseph Smithin kirje pyhille. Kirjeessään hän opastaa heitä pitämään aikakirjaa heidän suorittamistaan kasteista kuolleiden puolesta. Selitä, että noin viikkoa myöhemmin Joseph kirjoitti toisenkin kirjeen, jonka aiheena oli kaste kuolleiden puolesta. Se on luvussa OL 128.

Kirjoita taululle seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet. (Älä kirjoita suluissa olevia sanoja; ne on tarkoitettu vain sinulle opettajana.)

OL 127:5–7; 128:8 (Kun toimitus suoritetaan pappeuden valtuudella ja se merkitään muistiin asianmukaisesti, toimitus on sidottu maan päällä ja taivaassa.)

OL 128:6–7 (Sijaistoimitukset sisältävä aikakirja kuuluu niiden kirjojen joukkoon, joiden perusteella kuolleet tuomitaan.)

OL 128:15, 17–18 (Kuolleiden esivanhempiemme pelastus on välttämätön omalle pelastuksellemme.)

Anna oppilaille tehtäväksi lukea jokainen taululle kirjoitettu kohta. Pyydä heitä panemaan merkille oppeja, jotka ovat lisänneet ymmärrystämme Jumalan suunnitelmasta kuolleiden lunastamiseksi. Kehota oppilaita tekemään yhteenveto kuolleiden lunastamista koskevasta opista, jota kussakin pyhien kirjoitusten kohdassa opetetaan. Pyydä muutamia oppilaita kirjoittamaan nämä opit taululle asianomaisten kohtien viereen. Tähdennä, että lukuihin OL 127 ja 128 muistiin merkityt ilmoitukset valaisevat evankeliumin palauttamisessa ilmenevää yleistä mallia – Herra ilmoittaa totuuksia rivi rivin päälle eikä kaikkea yhdellä kertaa.

Selitä oppilaille, että monta vuotta näiden ilmoitusten saamisen jälkeen Herra antoi lisää ymmärrystä suunnitelmastaan kuolleiden lunastamiseksi. Vuonna 1918 presidentti Joseph F. Smith sai näyn kuolleiden lunastuksesta. Näky annettiin hänen surressaan poikansa Hyrum M. Smithin kuolemaa. Tämä oli kuollut aiemmin sinä vuonna palvellessaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenenä.

Kehota oppilaita lukemaan OL 138:28–37 ja panemaan merkille kuolleiden lunastamista koskevia totuuksia, jotka ilmoitettiin presidentti Joseph F. Smithille.

Mitä kuolleiden lunastamista koskevia totuuksia näissä jakeissa opetetaan? (Kun oppilaat kertovat löytämiään totuuksia, pidä huoli, että he ymmärtävät tämän totuuden: Vanhurskaat sanansaattajat opettavat evankeliumia henkivankilassa oleville Jeesuksen Kristuksen johdolla.)
Millä tavalla nämä lisäksi annetut totuudet auttavat meitä ymmärtämään, kuinka joku, joka on Alvin Smithin tavoin kuollut saamatta evankeliumin toimituksia, voi periä selestisen valtakunnan?

Lue ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin David A. Bednarin seuraavat sanat:

”Meillä Kristuksen palautetun kirkon jäsenillä on liittoon kuuluva vastuu etsiä esivanhempamme ja tarjota heille evankeliumin pelastavat toimitukset. ’He [eivät voi] päästä täydellisyyteen ilman meitä’ (Hepr. 11:40; ks. Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, s. 497). ’Emme mekään voi päästä täydellisyyteen ilman kuolleitamme’ (OL 128:15).” (”Lasten sydämet kääntyvät”, Liahona, marraskuu 2011, s. 25.)

Miksi meidän tulisi pitää työ kuolleiden lunastamiseksi tärkeällä sijalla elämässämme?
Kuinka pelastavien toimitusten tarjoaminen kuolleille omaisillemme auttaa sekä heitä että meitä tulemaan täydellisiksi?

Lue ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Russell M. Nelsonin seuraavat sanat:

”Samalla kun temppeli- ja sukututkimustyö koituu niiden siunaukseksi, jotka ovat verhon tuolla puolen, se voi samoin koitua elävien ihmisten siunaukseksi. Sillä on jalostava vaikutus siinä mukana oleviin. He auttavat sukulaisiaan kirjaimellisesti saamaan korotuksen.” (”Rakkauden yhdistämät sukupolvet”, Liahona, toukokuu 2010, s. 94.)

Millä tavalla oppi kuolleiden lunastamisesta todistaa Jeesuksen Kristuksen sovituksen äärettömyydestä?

Lue ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Richard G. Scottin seuraavat sanat:

”Herra ilmoitti profeetta Joseph Smithille ylevän opin, joka koskee pyhää kastetoimitusta. Tämä valo saatiin aikana, jolloin muut kristilliset kirkot opettivat, että kuolema määritti sielun kohtalon peruuttamattomasti ja iankaikkisesti. Ne opettivat, että kastetut palkittiin loputtomalla ilolla, kun taas kaikki muut kohtasivat iankaikkista piinaa vailla lunastuksen toivoa. – –

Tämä loistava oppi on jälleen yksi todiste Jeesuksen Kristuksen sovituksen kaiken käsittävästä luonteesta. Hän teki pelastuksen mahdolliseksi jokaiselle katuvalle sielulle. Hänen sovituksensa voitti kuoleman, ja Hän sallii kelvollisten edesmenneiden saada kaikki pelastuksen toimitukset sijaistoimituksina.” (”Kuolleiden lunastamisen aikaansaama ilo”, Liahona, marraskuu 2012, s. 93.)

Mitkä kokemukset ovat opettaneet teille, miten tärkeää on osallistua työhön kuolleiden lunastamiseksi?
Kuinka todistuksenne on kasvanut sen ansiosta, että olette osallistuneet työhön kuolleiden lunastamiseksi? (Kehota muutamia oppilaita lausumaan todistuksensa.)

Kannusta oppilaita miettimään, kuinka he voisivat osallistua suurenmoiseen työhön kuolleiden lunastamiseksi joko tutkimalla omaa sukuaan tai palvelemalla sijaisena temppelitoimituksissa. Todista siitä, että nykyajan temppeleissä tehtävän työn kautta kaikki taivaallisen Isän lapset voivat saada kaikki pelastukselle välttämättömät toimitukset.

Oppilaan lukutehtävät

OL 124:30–41; 127:1–9; 128:1–18; 137:1–10; 138:28–37.
Richard G. Scott, ”Kuolleiden lunastamisen aikaansaama ilo”, Liahona, marraskuu 2012, s. 93–95.