Oppiaihe 23

Seuraanto presidenttikunnassa

Johdanto

Elämänsä lähestyessä loppuaan Joseph Smith antoi tämän taloudenhoitokauden pappeuden avaimet kahdentoista apostolin koorumin jäsenille. Profeetan marttyyrikuoleman jälkeen 8. elokuuta 1844 pidetyssä kokouksessa monet pyhät saivat hengellisen ilmestyksen, joka vakuutti heille, että kahdentoista apostolin koorumin presidentin Brigham Youngin tuli johtaa kirkkoa. Kun oppilaat ymmärtävät kirkon presidenttikunnan seuraantoon liittyvät periaatteet, he luottavat siihen, että Herra on valinnut jokaisen henkilön, josta tulee Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentti, ja valmistanut häntä tehtäväänsä.

Taustalukemista

”Seuraanto presidenttikunnassa”, luku 3 julkaisussa Elävien profeettojen opetuksia, oppilaan aineisto, uskonto 333, 1987.
”Kaksitoista apostolia valtakunnan johtoon”, luku 23 julkaisussa Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 303–314.
Brent L. Top ja Lawrence R. Flake, ”’The Kingdom of God Will Roll On’: Succession in the Presidency”, Ensign, elokuu 1996, s. 22–35.

Opetusehdotuksia

Oppi ja liitot 107:33; 112:30–32

Apostoleilla on hallussaan tämän taloudenhoitokauden avaimet

Esitä seuraava kysymys:

Millä tavalla uuden presidentin valinta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa poikkeaa siitä, miten muiden organisaatioiden johtajat saatetaan valita?

Kerro oppilaille, että tässä oppiaiheessa tutkitaan profeetta Joseph Smithin kuoleman jälkeistä kirkon johtajuuden siirtymistä. Selitä, että useita vuosia ennen kuolemaansa profeetta oli saanut ensimmäistä presidenttikuntaa ja kahdentoista apostolin koorumia koskevia ilmoituksia. Pyydä oppilaita tutkimaan kohtia OL 107:33 ja 112:30–32 ja panemaan merkille Herran kuvaus ensimmäisellä presidenttikunnalla ja kahdentoista koorumilla olevasta pappeuden valtuudesta.

Millä tavalla Herra kuvaili ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin valtuutta? (Pidä huoli, että oppilaat ymmärtävät seuraavan periaatteen: Ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenillä on tämän taloudenhoitokauden pappeuden avaimet, ja kaksitoista apostolia toimivat ensimmäisen presidenttikunnan johdolla.)

Jaa jokaiselle oppilaalle tämän oppiaiheen lopussa oleva moniste. Selitä, että elämänsä viimeisinä kuukausina Joseph Smith oli lukuisissa kokouksissa kahdentoista apostolin koorumin jäsenten kanssa valmistaen heitä johtamaan kirkkoa. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen monisteen osio ”Kokous kahdentoista apostolin kanssa, maaliskuu 1844”. Kerro oppilaille, että se on lyhyt kertomus kokouksesta, jonka profeetta Joseph Smith piti yhdessä apostolien ja muiden kirkon johtajien kanssa. Kertojana on presidentti Wilford Woodruff, joka palveli tuolloin apostolina. Kysy lukemisen jälkeen:

Miten tämä avainten antaminen kahdentoista apostolin koorumin jäsenille auttoi heidän valmistamisessaan sitä aikaa varten, jolloin profeetta Joseph Smith ei enää olisi heidän luonaan? (He saivat samat pappeuden avaimet, jotka profeetta Josephilla oli.)
Miksi oli tärkeää, että Joseph Smith antoi nämä pappeuden avaimet apostoleille ennen kuolemaansa? (Siihen aikaan Joseph Smith oli ainoa, jolla oli hallussaan kaikki tämän taloudenhoitokauden avaimet. Jos hän ei olisi antanut näitä avaimia muille, enkelien olisi täytynyt tulla jälleen maan päälle palauttamaan ne.)

Oppi ja liitot 124:127–128

Brigham Young seurasi Joseph Smithiä kirkon presidenttinä

Selitä, että kun kahdentoista apostolin koorumi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1835, heidän asemansa koorumissa määräytyi iän perusteella. Thomas B. Marshia, jonka luultiin tuolloin olevan koorumissa iäkkäin, pidettiin vanhimpana apostolina (sittemmin on saatu tietää, että itse asiassa iäkkäin apostoli olikin David W. Patten).

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 124:127–128. Selitä, että lokakuussa 1838 presidentti Marsh luopui uskostaan ja jätti kirkon ja David W. Patten kuoli. Silloin Brigham Youngista tuli vanhin apostoli, kuten näissä jakeissa on selitetty. Apostolien alkuperäisen valinnan jälkeen nykypäivään asti kahdentoista apostolin koorumin jäsenten asema on määräytynyt koorumin jäsenyyden keston mukaan.

Selitä, että kun Joseph ja Hyrum Smith kokivat marttyyrikuoleman 27. kesäkuuta 1844, kaksitoista apostolia – John Tayloria ja Willard Richardsia lukuun ottamatta – palvelivat lähetystyössä Yhdysvaltain itäosissa. Kolmen viikon sisällä kaikki apostolit olivat kuitenkin saaneet tiedon traagisesta tapahtumasta ja palanneet kiireesti Nauvooseen. Apostolit huomasivat saapuessaan, että kirkon jäsenten keskuudessa vallitsi hämmennys siitä, kuka johtaisi kirkkoa. Jotkut kirkon jäsenet uskoivat, että johtajuus lankesi oikeutetusti kahdentoista apostolin koorumille. Seuraavina kuukausina muutama mies esitti vaatimuksenaan, että hänellä oli oikeus johtaa kirkkoa. Pyydä kahta oppilasta lukemaan ääneen monisteen osiot ”Sidney Rigdonin vaatimus” ja ”James Strangin vaatimus”. Luokan jäsenten kuunnellessa kehota heitä miettimään, mistä he olisivat mahdollisesti olleet huolissaan näiden vaatimusten suhteen, jos he olisivat olleet Nauvoossa siihen aikaan.

Tarkkaile oppilaiden oppimista kysymällä heiltä:

Miksi näiden miesten esittämät vaatimukset eivät olleet oikeutettuja? (Sinun on ehkä tarpeen tähdentää, että vaikka Sidney Rigdon oli ensimmäisen presidenttikunnan jäsen, Joseph ei ollut antanut hänelle pappeuden avaimia.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen monisteen osio ”7. elokuuta 1844”. Keskustelkaa yhdessä seuraavasta kysymyksestä:

Miksi Brigham Youngin todistus apostolinviran avaimista oli tärkeä? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava oppi: Apostoleilla on hallussaan kaikki pappeuden avaimet, jotka tarvitaan kirkon johtamiseen.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen monisteen osio ”8. elokuuta 1844 klo 10.00”.

Millä tavalla Herra siunasi pyhiä, niin että he tiesivät, kenet Hän oli nimennyt johtamaan kirkkoa?
Kuinka me voimme tietää, että kirkon johtajat tänä päivänä ovat Jumalan kutsumia? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava periaate: Pyhän Hengen kautta voimme saada todistuksen siitä, että kirkon johtajat ovat Jumalan kutsumia.)
Milloin olette tunteneet Hengen todistavan teille, että nykyinen kirkon presidentti on Jumalan kutsuma?

Selitä, että Brigham Young ja muut apostolit puhuivat kokouksessa, joka pidettiin 8. elokuuta klo 14.00. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen monisteen osio ”8. elokuuta 1844 klo 14.00”.

Selitä, että Joseph Smithin kuoltua Brigham Young, joka oli virkaiältään vanhin apostoli, sai välittömästi valtuuden käyttää kaikkia pappeuden avaimia. Yli kolmen vuoden ajan profeetan marttyyrikuoleman jälkeen kahdentoista apostolin koorumi johti kirkkoa Brigham Youngin johdolla. Sitten 5. joulukuuta 1847 Brigham Young hyväksyttiin kirkon presidentiksi ja ensimmäinen presidenttikunta järjestettiin uudelleen.

Sidney Rigdon muutti Pittsburghiin Pennsylvaniaan ja perusti kirkon nimeltä Church of Christ [Kristuksen kirkko], jossa oli apostoleja, profeettoja, pappeja ja kuninkaita. Tämä kirkko lopetti toimintansa vuonna 1847. Ja vaikka James Strangin väitteet siitä, että hän olisi kirkon presidentti, olivat perättömiä, hän sai tukea kolmelta silloiselta apostolilta, William E. McLelliniltä, John E. Pagelta sekä William Smithiltä. Tyytymättömät seuraajat murhasivat Strangin vuonna 1856.

Auttaaksesi oppilaita ymmärtämään, kuinka seuraanto kirkon presidenttikunnassa toimii nykyisin, laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin seuraavat sanat siitä, mitä presidentti Gordon B. Hinckleyn kuoleman jälkeen tapahtui. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan lausunto ääneen:

”Ei ollut kysymystäkään siitä, mitä tehtäisiin, ei epäröintiä. Tiesimme, että virkaiältään vanhin apostoli oli kirkon presidentti. Ja tuossa pyhässä kokouksessa kahdentoista apostolin koorumi hyväksyi Thomas Spencer Monsonin kirkon presidentiksi. – – Nyt pyhien kirjoitusten mukaisesti hän on ainoa mies maan päällä, jolla on oikeus käyttää kaikkia avaimia. Mutta ne ovat meillä kaikilla apostoleilla. Joukostamme kutsutaan ja asetetaan yksi, ja hänestä tulee Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentti.” (”Kaksitoista apostolia”, Liahona, toukokuu 2008, s. 83.)

Kun kirkon presidentti kuolee, kenestä tulee aina seuraava kirkon presidentti? (Virkaiältään vanhimmasta apostolista, joka on kahdentoista apostolin koorumin presidentti.)

Jotkut oppilaat saattavat ihmetellä, milloin kirkon presidentti saa kirkon johtamiseen tarvittavat avaimet. Selitä, että jokainen apostoli saa kaikki avaimet, kun hänet asetetaan apostoliksi. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen presidentti Gordon B. Hinckleyn (1910–2008) seuraavat sanat:

”Valtuus näiden avainten käyttämiseen rajoittuu kirkon presidenttiin. Kun hän kuolee, valtuus astuu voimaan vanhimman apostolin kohdalla, jonka muut kahdentoista neuvoston jäsenet silloin nimeävät, erottavat ja asettavat profeetaksi ja presidentiksi.” (”Tulkaa ottamaan osanne”, Valkeus, 1986, konferenssiraportti 156. vuosikonferenssista, s. 44.)

Miltä teistä tuntuu ymmärtää, että Herran valtakunta maan päällä menee eteenpäin lähes keskeytyksettä myös kirkon presidentin kuoltua?

Voit halutessasi päättää tämän oppiaiheen todistamalla, että samat pappeuden avaimet ja voimat, jotka Joseph Smith antoi Brigham Youngille ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenille, ovat tänä päivänä kirkon presidentillä, hänen neuvonantajillaan ensimmäisessä presidenttikunnassa sekä kahdentoista apostolin koorumin jäsenillä. Voit halutessasi kertoa myös sen, kuinka olet saanut todistuksen siitä, että kirkon johtajat ovat Jumalan kutsumia. Kehota oppilaita rukoilemaan saadakseen todistuksen tänään käsitellyistä totuuksista tai vahvistamaan todistustaan niistä.

Oppilaan lukutehtävät

OL 107:33; 112:30–32; 124:127–128.
Boyd K. Packer, ”Kaksitoista apostolia”, Liahona, toukokuu 2008, s. 83–87.

Seuraanto kirkon presidenttikunnassa

Palautuksen perustukset – oppiaihe 23

Kokous kahdentoista apostolin kanssa, maaliskuu 1844

Presidentti Wilford Woodruff (1807–1898) muisteli:

”Muistan viimeisen puheen, jonka [Joseph Smith] piti meille ennen kuolemaansa. – – Hän puhui seisaallaan noin kolmen tunnin ajan – –. Huone täyttyi kuin kuluttavasta tulesta, hänen kasvonsa olivat kirkkaat kuin meripihka, ja Jumalan voima lepäsi hänen päällään. Hän selvitti meille meidän tehtävämme. Hän selvitti meille tämän suuren Jumalan työn täyteyden, ja puhuessaan meille hän sanoi: ’Minun pääni päälle on sinetöity jokainen avain, jokainen voima, jokainen elämän ja pelastuksen periaate, jonka Jumala on koskaan antanut kenellekään ihmiselle, joka on elänyt maan päällä. Ja nämä periaatteet ja tämä pappeus ja voima kuuluvat tähän suureen ja viimeiseen taloudenhoitokauteen, jota taivaan Jumala on ryhtynyt perustamaan maan päälle. Nyt’, hän sanoi puhuen kahdelletoista, ’olen sinetöinyt teidän päänne päälle jokaisen avaimen, jokaisen voiman ja jokaisen periaatteen, jonka Herra on sinetöinyt minun pääni päälle.’ – –

Puhuttuaan meille tällä tavoin hän sanoi: ’Sanon teille, että tämän valtakunnan taakka lepää nyt teidän harteillanne. Teidän täytyy viedä se kaikkeen maailmaan, ja jos ette sitä tee, teidät tuomitaan.’” (Lainaus julkaisussa Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 556–557.)

Sidney Rigdonin vaatimus

Sidney Rigdon, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, saapui Nauvooseen Pittsburghista Pennsylvaniasta 3. elokuuta 1844. Hän kutsui koolle erityiskokouksen, joka pidettäisiin tiistaina 6. elokuuta, jotta kirkon jäsenet voisivat valita kirkolle suojelijan. Vaikutti siltä, että Sidney Rigdon yritti pitää tämän kokouksen, jotta kirkon jäsenet voisivat vahvistaa hänen asemansa kirkon suojelijana ennen kuin kaikki kaksitoista apostolia ehtisivät palaamaan lähetystyöstään Yhdysvaltain itäosista. Vanhin Willard Richardsin ja vanhin Parley P. Prattin ansiosta kokous onneksi siirrettiin pidettäväksi torstaina 8. elokuuta 1844, johon mennessä suurin osa apostoleista oli palannut Nauvooseen.

Sidney Rigdon väitti, että koska hänet oli aiemmin kutsuttu ja asetettu Joseph Smithin puhemieheksi (ks. OL 100:9), oli hänen vastuunaan ”valvoa, että kirkkoa johdettiin asianmukaisella tavalla” (julkaisussa History of the Church, osa 7, s. 229).

James Strangin vaatimus

Joseph Smithin kuoleman jälkeen James Strang, joka oli kastettu helmikuussa 1844, väitti saaneensa Joseph Smithiltä kirjeen, jossa Joseph oli nimittänyt Strangin seuraajakseen. Kirje oli väärennös, mutta siinä näytti olevan Joseph Smithin allekirjoitus, ja se harhautti joitakin kirkon jäseniä Strangin näyttäessä sitä heille. Strang sanoi myös, että hänen luonaan oli käynyt enkeli, joka oli antanut hänelle avaimet.

7. elokuuta 1844

Vanhimmat John Taylor, Willard Richards, Parley P. Pratt ja George A. Smith olivat jo Nauvoossa, kun Sidney Rigdon saapui. Suurin osa muista apostoleista, mukaan lukien Brigham Young, palasi Nauvooseen elokuun 6. päivän iltana 1844. Seuraavana päivänä, 7. elokuuta, apostolit kokoontuivat neuvostona John Taylorin kotona. Myöhemmin sinä iltapäivänä kaksitoista apostolia, korkea neuvosto sekä ylipapit pitivät yhteisen kokouksen. Presidentti Young pyysi Sidney Rigdonia kertomaan sanomansa pyhille. Sidney Rigdon julisti arkailematta, että hän oli nähnyt näyn eikä kukaan mies voinut seurata Joseph Smithiä kirkon presidenttinä. Sitten hän ehdotti, että hänet nimitettäisiin kansan suojelijaksi.

Kun Sidney Rigdon päätti puheensa, Brigham Young (1801–1877) sanoi:

”En välitä siitä, kuka kirkkoa johtaa, – – mutta minun täytyy tietää yksi asia: mitä Jumala siitä sanoo. Minulla on avaimet ja keino saada selville Jumalan tahto tästä asiasta. – –

Joseph antoi meidän päämme päälle kaikki ne avaimet ja voimat, jotka kuuluvat apostolinvirkaan ja joita hän itse piti hallussaan ennen kuin hänet otettiin pois, eikä yksikään ihminen tai ihmisjoukko voi asettua Josephin ja kahdentoista apostolin väliin tässä tai tulevassa maailmassa.

Miten usein Joseph sanoikaan apostoleille: ’Minä olen laskenut perustuksen, ja teidän on rakennettava sille, sillä valtakunta lepää teidän harteillanne.’” (Julkaisussa History of the Church, osa 7, s. 230.)

8. elokuuta 1844 klo 10.00

Elokuun 8. päivänä 1844 Nauvoon pyhät kokoontuivat yhteen aamukymmeneltä kuullakseen Sidney Rigdonin vaatimuksen saada olla kirkon suojelija. Hän puhui tuhansille paikalle kokoontuneille pyhille puolentoista tunnin ajan selittäen, miksi hänestä pitäisi tulla kirkon suojelija. Monien mielestä puhe ei ollut innoittava.

Presidentti Brigham Young puhui lyhyesti ja sanoi, että hän olisi mieluummin palannut Nauvooseen surrakseen profeetan kuolemaa eikä joutuakseen nimittämään uuden johtajan. Hän ilmoitti, että johtajien ja jäsenten kokous pidettäisiin myöhemmin sinä päivänä kahdelta iltapäivällä. Monet kirkon jäsenet todistivat myöhemmin, että Brigham Youngin puhuessa he näkivät hänen ulkomuotonsa muuttuvan ja kuulivat hänen äänensä muuttuvan. Hän oli näyttänyt ja kuulostanut profeetta Joseph Smithiltä.

Emily Smith Hoyt muisteli: ”Hänen puhetapansa, hänen kasvojensa ilme ja hänen äänensä sykähdyttivät koko sieluani. – – Tiesin Josephin kuolleen. Kuitenkin usein hätkähdin ja tahtomattanikin katsahdin korokkeelle nähdäkseni, oliko puhuja Joseph. Ei ollut, siinä oli Brigham Young.” (Lainattu julkaisussa Lynne Watkins Jorgensen, ”The Mantle of the Prophet Joseph Passes to Brother Brigham: A Collective Spiritual Witness”, BYU Studies, osa 36, nro 4, 1996–1997, s. 142.)

Wilford Woodruff kirjoitti: ”Jos en olisi nähnyt häntä omin silmin, ei kukaan olisi saanut minua vakuuttumaan siitä, etteikö puhuja ollut Joseph Smith” (julkaisussa History of the Church, osa 7, s. 236; ks. myös Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 309).

8. elokuuta 1844 klo 14.00

Kello kaksi iltapäivällä tuhansia pyhiä tuli paikalle ollakseen mukana tärkeäksi tiedetyssä kokouksessa. Brigham Young puhui selvin sanoin Sidney Rigdonin ehdottamasta suojelijan roolista ja siitä, miten Sidney oli kahden viimeisen vuoden aikana vieraantunut Joseph Smithistä. Sen jälkeen hän sanoi:

”Jos kansa haluaa presidentti Rigdonin johtajakseen, se saakoon hänet; mutta minä sanon teille, että kahdentoista koorumilla on Jumalan valtakunnan avaimet kaikkialla maailmassa.

Kaksitoista apostolia on Jumalan sormi nimittänyt. Tässä on Brigham. Ovatko hänen polvensa koskaan horjuneet? Ovatko hänen huulensa koskaan vapisseet? Tässä ovat Heber [C. Kimball] ja muut kaksitoista, riippumaton elin, jolla on pappeuden avaimet – Jumalan valtakunnan avaimet koko maailmalle: tämä on totta, Jumala minua auttakoon. He ovat Josephista seuraavia ja ovat kirkon ensimmäisen presidenttikunnan vertaisia.” (Julkaisussa History of the Church, osa 7, s. 233; ks. myös Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 309.)

Monet pyhät huomauttivat, että puhuessaan sinä iltapäivänä Brigham Young näytti ja kuulosti Joseph Smithiltä. Tämän ihmeen lisäksi monet pyhistä tunsivat lisäksi Pyhän Hengen todistavan heille, että Brigham Young ja kahdentoista koorumi olivat Jumalan kutsumia johtamaan kirkkoa. Tämän kokouksen päätteeksi Nauvoon pyhät antoivat yksimielisesti tukensa kahdentoista apostolin koorumille, joka johtaisi kirkkoa Brigham Youngin johdolla. Kaikki kirkon jäsenet eivät lopulta kuitenkaan päättäneet seurata apostoleja. Sen sijaan jotkut ihmiset päättivät seurata yksittäisiä ihmisiä kuten Sidney Rigdonia ja James Strangia, joista kumpikin perusti oman kirkkonsa.