2021
Ko Hono Fakakau e Tokotaha Kotoa Pē
Sānuali 2021


Fakakau maí

Ko Hono Fakakau e Tokotaha Kotoa Pē

Te tau tokoni fēfē nai ke fakasiʻisiʻi e ongoʻi manavasiʻi mo tuenoa ha niʻihi kehe ʻi heʻenau fili ke ʻalu ki he lotú?

ʻĪmisi
young man

ʻI heʻetau hoko ko ha kau ākonga ʻo Kalaisí, ʻoku fili hatau tokolahi ke “tuʻu [moʻoni] ʻi he ngaahi potu toputapú” ʻi he uike kotoa ʻi heʻetau kau atu ki he ngaahi fakatahaʻanga ʻo e Sāpaté (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 45:32). ʻI he omi ha tokolahi ke fevahevaheʻaki ʻa e Laumālié mo e feituʻu ko iá, ʻoku fekumi ha tokolahi ki he feohí, tali lelei kinautolú, mo ha ongoʻi ʻoku nau kau mai. ʻOku tau takitaha maʻu e ʻamanaki lelei “ʻoku ʻikai ai ko e kau muli mo e kau ʻaunofo ʻa [kitautolu], ka ko e kaungā kolo mo e kāinga māʻoniʻoni pea mo e fale ʻo e ʻOtuá” ( ʻEfesō 2:19).

Ka ki ha niʻihi, ʻoku hoko e fili ke ʻalu ki he lotú ke kau ai ʻa e ongoʻi laveangofuá, loto-hohaʻá, pe taʻelatá. Mahalo he ʻikai hā mei heʻenau ngaahi aʻusiá, ngaahi faʻunga honau fāmilí, pe tūkungá ʻa e ʻiuniti “totonu” ʻo ha fāmili. ʻOku faʻa iku ʻeni ki he ongoʻi hangē ʻoku ʻikai ke nau kau ki ha kulupú, ʻo aʻu ki he taimi ʻoku ʻikai fakafofongaʻi ai ʻe he “totonu” ko iá ʻa e moʻoní ki ha taha ʻiate kitautolu.

ʻOku ʻikai uesia hotau mahuʻinga ki he ʻOtuá ʻe hotau ngaahi tūkungá, pea ʻi he taimi lahi, ʻoku fakatupunga ʻe he ngaahi tūkunga ʻikai fuʻu lelei ko ʻení ke tau tupulaki mo ako ai. Ka koeʻuhí ko e ngaahi tūkunga ko ʻení, ʻoku ʻi ai ha tokolahi ʻoku nau ongoʻi ʻoku faingataʻa ke tali lelei pe mahino kakato ʻe he niʻihi kehé ʻa kinautolu. Ko e hā te tau malava ʻo fai ke fakaava ai ʻa e ngaahi matapā ʻokú ne taʻofi ʻa e niʻihi kehé mei heʻenau ongoʻi hangē ʻoku nau kau fakataha mo kitautolú, naʻa mo e taimi te tau ala faingataʻaʻia ai ʻi ha ngaahi ongo tataú?

ʻĪmisi
mother and son

Laʻitā ʻo e faʻē mo e foha mei he Getty Images

Ko e Ui ke Fakakau ʻa e Tokotaha Kotoa Peé

Ko hono ʻai ke kau ʻa e tokotaha kotoa peé ko ha konga ia ʻo ʻetau tauhi fuakavá. ʻI he papitaisó, ʻoku tau palōmesi ai he ʻikai ke tau tuku ha taha ke faingataʻaʻia tokotaha ka te tau tangi fakataha mo kinautolu, fakafiemālieʻi kinautolu, mo fua ʻenau ngaahi kavengá (vakai Mōsaia 18:8–10).

Ko hono fakakau e niʻihi kehé ko ha konga ia ʻo hotau Siasí. ʻOku fie maʻu ke tau fakakau ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi heʻetau moihuú ʻo hangē ko hono talitali lelei ʻe he Fakamoʻuí ʻa e tokotaha kotoa pē ke maʻu ʻa ʻEne fakamoʻuí (vakai, 2 Nīfai 26:24–28, 33; 3 Nīfai 18:22–23).

ʻOku hoko ʻa hono fakakau e niʻihi kehé ko ha konga mahuʻinga ia ʻo ʻetau fononga ke hoko ʻo hangē ko e Fakamoʻuí. ʻOku hoko ʻa e ʻofa ki he niʻihi kehé mo hono fakakau ʻa kinautolu ʻoku nau kehe meiate kitautolú, ko ha konga ia ʻo e hoko ʻo haohaoá (vakai, Mātiu 5:43–47).

Ko hono moʻoní, kuo pau ke tau kau fakataha ka tau hoko ko Hono kakai (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 38:27).

ʻĪmisi
mother and daughter

ʻOku ʻIkai ha Faingataʻa ʻe Ngalo

ʻOku ʻikai fakangatangata ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānaú, ka ʻokú Ne ʻofa ki he kakai kotoa pē. ʻOkú Ne fakaafeʻi e taha kotoa ke “nau haʻu kiate ia ʻo maʻu ʻi heʻene angaleleí; pea ʻoku ʻikai te ne taʻofi ha tokotaha ʻoku haʻu kiate ia” (2 Nīfai 26:33).

ʻOkú Ne ʻafioʻi mo ʻofeina:

  • ʻA e fefine ne toki vete mali, ʻoku loto-mamahi lolotonga ha ngaahi fealeaʻaki fekauʻaki mo e nofo-malí.

  • ʻA e tokotaha lahi kei talavou ʻoku fefaʻuhi mo ha ngaahi fehuʻi, ʻo kolea ha ngaahi talí.

  • ʻA e fefine ʻoku moʻua ʻi he loto-hohaʻá, ʻokú ne ongoʻi liʻekina mo e manavahē lahí.

  • ʻA e tangata ʻuliʻuli kei talavou ʻoku taʻefiemālie ʻi hono aleaʻi heʻene kalasí ʻa e ngaahi mahino taʻetotonu fekauʻaki mo e matakalí mo e lakanga fakataulaʻeikí.

  • ʻA e fefine ʻoku teʻeki ke mali peá ne ongoʻi ʻoku ʻuhinga ia ʻoku ʻikai hano mahuʻingá.

  • ʻA e faʻē ʻoku faingataʻaʻia fakaesino ha taha ʻo ʻene fānaú, pea ʻoku loto-hohaʻa naʻa ʻoku hanga ʻe he ngaʻunu taʻemapuleʻi holo ʻa hono fohá ʻo hohaʻasi ʻa e niʻihi kehé.

  • ʻA e tangata ʻoku fetokangaʻaki mo e tangatá, ʻokú ne fakakaukauloto ke mavahe mei he Siasí ʻi heʻene fefaʻuhi ke mahino kiate ia ʻa hono kahaʻú.

  • ʻA e fefine ʻoku hohaʻa pe ʻe fakamaauʻi fēfē ia ʻe he niʻihi kehé ʻi he kamata ke ne fai ha ngaahi meʻa ʻe iku ai ki haʻane foki mai ki he siasí.

ʻOku ʻikai ha tūkunga, tuʻunga, mo ha fakafoʻituitui ʻe ngalo. “ʻOkú Ne manatuʻi … pea ʻoku tatau ʻa e kakai fulipē ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá” (2 Nīfai 26:33) koeʻuhi, hangē ko ʻEne kau ākonga ʻi he kuonga muʻá, “ko e fānau [kotoa kitautolu] ʻa Kalaisi” (Maʻake 9:41; vakai foki, Mōsaia 5:7).

Ko e Hā Leva Ha Meʻa Te Tau Lava ʻo Fai?

Ko e hā te tau lava ʻo fai ke faʻu ha ngaahi fehokotakiʻanga mo talitali lelei ʻa e ngaahi vaivaí kae pehē ke mamata ki he ngaahi mālohingá?

Mahalo te tau kamata ʻaki ʻetau fakalaulauloto ki he ngaahi fehuʻi ko ʻení:

  • Te u lava fēfē nai ʻo feinga lahi ange ke tokoni mo feinga ke ʻiloʻi ʻa kinautolu ʻoku ʻikai ke u maheni mo ia ʻi hoku uōtí pe koló?

  • Ko e hā ha fakaafe te u ʻoatu ki ha taha te ne ala fie maʻu ha kaungāmeʻa?

  • Te u lava fēfē ʻo hoko ko ha sīpinga ʻo ha taha ʻokú ne fakakau mai mo ʻofa ʻi he niʻihi kehé?

  • Ko hai te u lava ʻo fekumi fakamātoato ki ai mo ʻeke pe ʻokú ne fēfē hake?

  • Ko e hā ʻoku ou fakakaukau ki ai ʻi he taimi ʻoku ou lotua ai ha ueʻi fakalaumālie ke ʻiloʻi e founga ke tokoni ai ki ha niʻihi kehe?

ʻOku lahi fau ha ngaahi meʻa ke ako mei he niʻihi kehé ʻi he taimi te tau feinga ai ke maheni mo kinautolú.

ʻI he ngaahi māhina ka hokó, te tau vahevahe ʻa e ngaahi talanoa ʻo ha kau fafine mo e tangata kuo nau fefaʻuhi mo e feinga ke ʻiloʻi ʻoku talitali lelei kinautolú. ʻOku tau ʻamanaki ʻe ueʻi ʻe he ngaahi talanoa ko ʻení ke tau muimui ofi ange ai ki he ongo fekau lalahi ʻe ua ʻa e ʻOtuá: ke ʻofa kiate Ia mo ʻofa ki Heʻene fānaú kotoa.

Paaki