2022
Ko Hono Liliu ʻEku Fakakaukau ki he Ngaahi Faingataʻaʻia Taimi Lōloá
Sepitema 2022


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko Hono Liliu ʻEku Fakakaukau ki he Ngaahi Faingataʻaʻia Taimi Lōloá

ʻI he taimi ʻoku tau fehangahangai ai mo e ngaahi faingataʻa ʻoku ʻikai lava ke fakaleleiʻí, te tau lava fēfē ʻo laka ki muʻa ʻi he tuí?

ʻĪmisi
ʻOku malimali ha fefine kei talavou ki he langí

Hono ʻikai lelei ke ʻi ai ha palani ki hoʻo moʻuí? Ke ʻosi ʻiloʻi pē ʻa e meʻa kotoa? Naʻá ku fakakaukau ne u pehē, kae ʻoua ke toki ʻilo hake ʻoku ʻi ai haʻaku mahaki tauhi ne ui ko e polycystic ovary syndrome (PCOS).

ʻI he taimi ne ʻilo ai hoku fokoutuá, ne fakaʻau ke u ʻita mo puputuʻu he taimi ʻe niʻihi, pea naʻá ku tukutaha kotoa hoku iví ki hono siʻaki ʻo e tuʻunga ko ʻení.

Naʻá ku toki fakatokangaʻi kimui ange naʻe ʻikai ko e fakakaukau ia ne finangalo e ʻOtuá ke u maʻu ki he faingataʻá ni. Naʻe tokoniʻi au ʻe he Laumālié ke u tauʻatāina mei he ngaahi fakakaukau ʻikai lelei ʻe tolu ko ʻeni ne u fefaʻuhi mo iá pea fetongi ʻaki ia ha ngaahi fakakaukau lelei ange:

Ko Hoku Foʻui ʻa e Faingataʻa ko ʻEní” “ʻOku ʻIkai ko Hoku Foʻui ʻa e Faingataʻa Ko ʻEní—Ko ha Konga Pē Ia ʻo e Moʻui Fakamatelié”

ʻI he kamataʻangá, ne u fakakaukau kuó u fakahoko ha fehalaaki ke u maʻu ai ʻa e mahakí ni pea kapau te u liliu ʻeku tōʻonga moʻuí, ʻe lava ke “fakaleleiʻi” au.

Naʻá ku fekumi taʻetūkua mo ʻahiʻahiʻi ha ngaahi “founga fakaleleiʻi” lahi naʻe siʻisiʻi haʻanau tokoni.

ʻI heʻeku tafoki ki he Tamai Hēvaní ke maʻu ha ngaahi talí, naʻe tokoniʻi au ʻe he Laumālié ke u ʻiloʻi ʻoku ʻikai tukuakiʻi kitautolu ki he ngaahi faingataʻa lahi ʻoku tau fehangahangai mo iá—ko ha ngaahi faingataʻa ʻe niʻihi ʻoku haʻu pē ia mo e moʻui fakamatelié. Naʻe pehē ʻe ʻEletā ʻAnitoni D. Pēkini ʻo e Kau Fitungofulú, “ʻOku ʻikai ʻuhinga e faingataʻaʻiá ʻoku ʻikai hōifua mai ʻa e ʻOtuá ki hoʻo moʻuí.” ʻI heʻeku tukuange ʻa e tukuakiʻí mo tafoki ki he tuí, ne u lava ai ʻo maʻu ha ʻamanaki lelei mo ha nonga.

“ʻOku Fiemaʻu ke Mavahe ʻa e Palopalemá Ni” “Te u Lava ʻo Maʻu ʻa e Fiefiá Neongo ʻe Kei Hokohoko Atu Pē e Palopalema Ko ʻEní”

Naʻá ku tui ʻe lava ke fakamoʻui kakato au kapau te u maʻu ha tui feʻunga, pea naʻá ku loto-mamahi maʻu pē ʻi he taimi naʻe ʻikai ke hoko ai iá. Naʻe faifai peá u ako ʻoku mahuʻinga foki ke kei maʻu pē ʻa e tuí neongo ʻe ʻikai fakamoʻui au.

ʻOku ou manako ʻi he pōpoaki naʻe vahevahe ʻe ʻEletā Tēvita A. Petinā ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá fekauʻaki mo ha talavou naʻe kanisā peá ne kole ha tāpuaki lakanga fakataulaʻeiki ʻo e faifakamoʻuí. Ka neongo ia, naʻe talaange ʻe ʻEletā Petinā ke fakamoʻui iá, naʻe fiemaʻu ke ne kei maʻu foki ha tui he ʻikai fakamoʻui ia. Naʻá ne pehē, “naʻe fiemaʻu ke [ne] ikunaʻi, tuʻunga ʻi he Fakalelei ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻa e ʻtangata fakakakanó’ ʻa e fakahehema ʻiate kitautolu takitaha ke vili taʻeʻunua mo taʻetuku ki he ngaahi tāpuaki ʻoku tau fiemaʻú mo pehē ʻoku ʻi ai ʻetau totonu ki aí.”

ʻE lava ke iku e tui ki he ʻOtuá ki ha ngaahi mana—kapau ko e finangalo ia ʻo e ʻOtuá. Ka ʻo kapau ʻoku ʻikai ke tau aʻusia ha ngaahi mana, ko e hā leva e meʻa hoko te tau faí?

ʻOku talanoa ʻa Paula ʻi he Fuakava Foʻoú fekauʻaki mo e lotu ke toʻo ha “tolounua ʻi he kakanó” (vakai, 2 Kolinitō 12:7). Neongo naʻe ʻikai fakaleleiʻi leva ʻene palopalemá, ka naʻe ako ʻa Paula ke falala ki he ʻOtuá mo fakafalala kiate Ia ke ne maʻu ha ivi ke fekuki mo ha pole faingataʻá: “Ko ʻeku tokoní ʻe lahi maʻau: he kuo fakakakato ʻeku mālohí ʻi hoʻo vaivaí” (2 Kolinitō 12:9).

Kuo tokoniʻi foki au ʻe heʻeku “tolounua ʻi he kakanó” ke u falala ki he ʻOtuá, ʻo liliu ai hoku vaivaí ke hoko ko ha mālohinga. Kuó u ako ʻe lava ke ʻuhinga hono ikunaʻi e ngaahi faingataʻá ke mapuleʻi kinautolu ʻaki ʻeku fakafalala ki he mālohi mei he Fakamoʻuí, kae ʻikai ke liʻaki kotoa kinautolu.

ʻE lava ke iku e tui ki he ʻOtuá ki ha ngaahi mana—kapau ko e finangalo ia ʻo e Tamai Hēvaní. Ka ʻo kapau ʻoku ʻikai ke tau aʻusia ʻa e ngaahi mana ʻoku tau fekumi ki aí ʻi he founga naʻa tau ʻamanaki ki aí, te tau kei lava pē ʻo sio ki he ngāue fakaofo Hono toʻukupú ʻi he kotoa ʻo ʻetau moʻuí. Hangē ko e akonaki ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní, “Fai ʻa e ngāue fakalaumālié ke maʻu ai ʻa e ngaahi maná, kole ʻi he faʻa lotu ki he ʻOtuá ke tokoni atu ke ke ngāue ʻaki ʻa e faʻahinga tui ko iá. ʻOku ou palōmesi atu te ke lava ʻo aʻusia ʻiate koe pē hono hanga ʻe Sīsū Kalaisi ʻo ʻfoaki ʻa e mālohi ki he vaivaí; pea kiate kinautolu ʻoku ʻikai haʻanau mālohí ʻokú ne [fakalahi] ʻa e mālohíʼ” (ʻĪsaia 40:29).

“ʻOku ʻIkai ha ʻAmanaki Lelei” “ʻOku ʻi ai Maʻu Pē ʻa e ʻAmanaki Lelei”

Ko e konga fakamamahi ʻo e maʻu ʻa e PCOS ko e ʻikai fanaú. ʻI heʻeku fuofua ʻiloʻi ʻe faingataʻa ke ʻi ai haʻaku fānaú, naʻá ku ʻita mo ongoʻi kuo lavakiʻi au.

ʻI heʻeku fakafalala kia Kalaisí, kuó u ako ai ke falala ki he finangalo mo e taimi ʻa e ʻOtuá.

ʻOku ʻikai ke u ʻilo pe te u maʻu ha fānau ʻi he moʻuí ni, ka ʻoku ou tui hangē ko e akonaki ʻa ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, “ʻoku lahi fau e ngaahi ʻuhinga ke tau ʻamanaki lelei ai ki ha ngaahi tāpuaki ʻoku maʻongoʻonga ange ʻi he ngaahi tāpuaki kuo tau ʻosi maʻú.”

Neongo ʻoku ʻikai fakaleleiʻi ho ngaahi faingataʻaʻiá, ka ʻoku ʻi ai maʻu pē ʻa e ʻamanaki lelei: ʻamanaki lelei ʻi he fiefiá, ʻamanaki lelei ʻi hono tokoniʻi ʻo e niʻihi kehé ʻo fakafou ʻi he ongoʻi ʻofa kuó ke maʻu ʻi hoʻo ngaahi aʻusiá, pea mo e ʻamanaki lelei ʻi he ngaahi tāpuaki lahi ʻe hoko maí.

ʻOku ou kei fefaʻuhi pē he taimi ʻe niʻihi mo e ngaahi fakakaukau ʻoku ʻikai lelei fekauʻaki mo hoku ngaahi faingataʻaʻiá, ka ʻi heʻeku maʻu iá, ʻoku ou hanganaki atu ki he Fakamoʻuí mo ʻEne ngaahi talaʻofá. Kapau te u feinga ke fakalakalaka ʻi ha fanga kiʻi founga iiki he ʻaho takitaha, falala ki he ʻOtuá, mo kole tokoni kiate Ia mo e niʻihi kehé, ʻe fonu hoku kahaʻú ʻi he fiefia mo e ngaahi tāpuaki—pea ʻe pehē pē mo koe.

Paaki