Tiepene Lap
Ih Ansouo Met
Kapokon Lap en Epreil 2022


Ih Ansouo Met

Met ih ansou en esehla. Met ih ansou en koluhla. Met ih ansou kitail kak kapaiada meteikan.

Kaselehlie riei souleng kan, poadoapoad en kopokon lap wet me inenen dehde nan soangen mwohmw tohto. Kitail inenen pai pwehki kapakap kan, iren sawas akan, oh koul kan me kin kohda. Kitail marainkilahr Sapwellimen Kauno sounpapah kei.

Kitail pil alehdi ire kesempwal kei duwen dahme pahn wiawi ansou me pahn kohdo. I kapakapki Ngehn Sarawi en kak kaweid kin uhk dahme Kauno mwahuhki ken wia.

Sohte me kin ese dahme pahn kin kohdo mwuhr. Iren mesenleng kin wekidekla. Apwal en kitail en ese dahme pahn wiawi nan ehu ehu rahn. Kahpwal laud kan, akseden kan, oh soumwahu kan kin mwadangete wekidala atail mour. Soahng pwukat kitail sohte kak kauhdi. Ahpw mie soahng kei me kitail kak pein apwali, me iangahki mwomwen atail kin doadoahngki atail ahnsou rahn koaros.

Ih leliki pwuloi wet sang Henry Van Dyke, me ntingihedi pohn kuloak en ketipin ehu ni Wells College nan New York. E kosoia:

Mwete me sang sendin peiet

Irepeseng ansou me pahn kohdo oh mahso:

Mwohn mepwukat, ansou sohte mwekid,

Nan rotorot, oh laudsang amw manaman.

Kotehla ahlen sou pwur,

Ansou sohrala, solahr wia ahmw:

Awa ehute me ke ahneki,—

Met wasa me ngehno ketket ie.1

Ehi, kitail kak kasukuhl sang mahso, oh ei, oh kaunopohng ansou me pahn kohdo. Ahpw ihte ahnsou wet me kitail kak wia mehkot. Met ih ansou en esehla. Met ih ansou en koluhla. Met ih ansou me kitail kak kapaiahda mehteikan oh sewesehda me luwetalahr akan.”2 Ni ansou me Mormon padahkohng nah pwutako, kosoia “kitail nantihong doadoahk ni keneinei; … pwe mie atail doadoahk me kitail anahne wiahda [ni atail] mihmi nan paliwar en mour wet, pwe kitail en kak powehdi imwintihtih en me pwung kan koaros, oh kakommoalehdi pali ngenitail nan Sapwellimen Koht Wehi.”3

Imwintihtiho sohte kin meir. Ansou koaros mie me pahn kin pelian me pwung. Ih men kapwurehiong ahi pekipek en nimensengo en wia mehkan me pahn kalaudehla pali ngenimwail, me Elder Dieter F. Uchtdorf kosoiaier, pwe en kak sewesei kumwail wehnlahte mwowe nan kasongosong sohte lipilip kan oh soahng kan me pahn kohdo.

Mwekid mwahu en palingehn kin lalaudla rehtail ni atail kin kaudok nan tehnpas sarawi oh kin laudla ni atail kin wehwehkihda uwen loal en kapai kan me kitail kin ale wasao. I peki rehmwail kumwail en kin nantihong powehdi mwekid en sampah kan sang ni amwail pahn kin kilangilahng kapai poatoapoat en nan tehnpas sarawi. Amwail ahnsou wasao pahn kapaiahda mouritail kan kohkohlahte.

Ni Mwomwohdiso wet eh kin wie kekeirda, se kin nantihong pwakpwakieki koukoudahn tehnpas sarawi kan. Ansou wet mie tehnpas sarawi kapw pahisek pahieu wie koukouda. Sohng tohto pil weliakapw. I kin kapakapki aramas koahiek pwuko me iang doadoahk pwukat wasa kan nin sampah.

Sang ni ngehn en kapakap akan, Ih ahneki kaping en pakaireki kokoudahn toahnpas sarawi kan nan wasa pwukat: Wellington, New Zealand; Birmingham, United Kingdom; Cusco, Peru; Maceio, Brazil; San Luis Potosi, exico; Mexico City Benemérito, Mexico; Tampa,Florida; KInoxville, Tennessee; Clevelannd, Ohio, Wichita, Kansas; Austin, Texas; Missoula, Montana; Montpelier, Idaho, oh Modesto, California.

Tehnpas sarawi eisek-isuh pahn kapaiada aramas ngeder ni pali koaros en kahdengo. I poakohng kumwail, riei ohl oh lih akan. A me keieu kesempwal, Kauno ketin poakohng kumwail. Ih me wia atail Sounkomour oh Soundoar. E kin ketin kaweid oh kahluwa Sapwellime Mwomwohdiso wet. Pwe kitail en kak warohng wia Sapwellimen Kauno aramas, me mahsanih, “kumwail pahn wia nei aramas, oh ngehi me pahn wia amwail Koht.”4

I kapakapki mepwukat ni mwaren Sises Krais, ahmen.

Nting