Rohkeus julistaa totuutta

Vanhin Denelson Silva

seitsemänkymmenen koorumista

Kun opimme totuuden, Herra antaa meille tilaisuuksia tehdä sitä, mitä Hän tekisi, jos Hän olisi täällä nyt.

Vuonna 1982 olin suorittamassa loppuun topografian ammattitutkintoa teknillisessä oppilaitoksessa.

Vuoden lopussa eräs luokkatoveri kutsui minut keskustelemaan kanssaan. Muistan, että jätimme luokan muut opiskelijat ja menimme urheilukentän viereiselle alueelle. Kun saavuimme sinne, hän puhui minulle uskonnollisesta vakaumuksestaan, ja hän paitsi näytti minulle erästä kirjaa myös antoi sen minulle. Rehellisesti sanottuna en muista kaikkea, mitä hän sanoi, mutta muistan oikein hyvin tuon hetken ja sen, miltä minusta tuntui, kun hän sanoi: ”Haluan todistaa sinulle, että tämä kirja on totta ja että Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on palautettu.”

Keskustelumme jälkeen menin kotiin, käänsin muutamia kirjan sivuja ja laitoin sen hyllyyn. Koska olimme opiskeluvuoden lopussa ja kyseessä oli topografiatutkintoni viimeinen vuosi, en kiinnittänyt paljonkaan huomiota kirjaan tai luokkatoveriini, joka oli antanut sen minulle. Kirjan nimen voitte jo arvata. Niin, se oli Mormonin kirja.

Viisi kuukautta myöhemmin lähetyssaarnaajat tulivat kotiimme. He olivat lähdössä juuri, kun tulin töistä kotiin. Kutsuin heidät takaisin. Istuuduimme pienelle terassille talomme eteen, ja he opettivat minua.

Totuutta etsiessäni kysyin heiltä, mikä kirkko on oikea ja miten voisin löytää sen. Lähetyssaarnaajat opettivat minulle, että voisin saada tuon vastauksen itse. Suurin odotuksin ja toivein otin vastaan heidän haasteensa lukea muutamia lukuja Mormonin kirjasta. Rukoilin vilpittömin sydämin ja vakain aikein (ks. Moroni 10:4–5). Vastaus kysymykseeni oli selkeä, ja muutamia päiviä myöhemmin – tarkemmin sanottuna 1. toukokuuta 1983 – minut kastettiin ja konfirmoitiin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseneksi.

Kun nyt ajattelen niiden tapahtumien kulkua, näen selvästi, kuinka tärkeää oli luokkatoverini rohkeus, kun hän lausui todistuksensa palautetusta totuudesta ja esitteli minulle konkreettisen todisteen Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautuksesta, nimittäin Mormonin kirjan. Tuo yksinkertainen mutta minulle syvästi merkityksellinen teko loi yhteyden minun ja lähetyssaarnaajien välille, kun tapasin heidät.

Minulle oli esitelty totuus, ja kasteeni jälkeen minusta tuli Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi. Seuraavien vuosien aikana opin hyvin erityisten ihmisten, kuten johtajien, opettajien ja ystävien, avulla sekä itse henkilökohtaisesti tutkimalla, että kun tein päätöksen olla Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, olin ottanut vastaan tehtävän paitsi puolustaa totuutta myös julistaa sitä.

Kun päätämme uskoa totuuteen ja noudattaa sitä ja kun pyrimme tulemaan Jeesuksen Kristuksen todellisiksi opetuslapsiksi, me emme saa takuutodistusta siitä, että emme tee virheitä, että meitä ei houkutella luopumaan totuudesta, että meitä ei arvostella, tai edes siitä, että emme koe ahdinkoja. Mutta tieto totuudesta opettaa, että kun astumme kaidalle ja kapealle polulle, joka vie meidät takaisin taivaallisen Isän luo, niin aina on olemassa keino selviytyä näistä ongelmista (ks. 1. Kor. 10:13), aina on mahdollisuus epäillä epäilyksiämme ennen kuin epäilemme uskoamme (ks. Dieter F. Uchtdorf, ”Tulkaa, liittykää joukkoomme”, Liahona, marraskuu 2013, s. 23), ja lopuksi, meillä on takeet siitä, ettemme koskaan ole yksin, kun kärsimme ahdinkoja, sillä Jumala muistaa kansaansa sen ahdinkojen keskellä (ks. Moosia 24:14).

Kun opimme totuuden, Herra antaa meille tilaisuuksia tehdä sitä, mitä Hän tekisi, jos Hän olisi täällä nyt. Hän todellakin osoitti meille opetuksillaan, mitä meidän täytyy tehdä: ”Ja teidän tulee lähteä maailmaan minun Henkeni voimassa saarnaamaan minun evankeliumiani kaksittain minun nimessäni, korottamaan äänenne kuin pasuunan äänellä, julistamaan minun sanaani niin kuin Jumalan enkelit” (OL 42:6). Nuorillemme tarjoutuva mahdollisuus lähetystyöhön on ainutlaatuinen!

Pyydän, että te nuoret miehet ette lykkää valmistautumistanne siihen, että palvelette Herraa lähetyssaarnaajina. Kun kohtaatte tilanteita, jotka saattavat vaikeuttaa päätöstänne palvella lähetystyössä – kuten opintojenne keskeyttäminen joksikin aikaa, tyttöystävänne hyvästeleminen ilman takeita siitä, että tapailette häntä enää koskaan, tai jopa se, että joudutte jättämään työpaikan – niin muistakaa Vapahtajan esimerkki. Palvelutehtävänsä aikana Hän kohtasi niin ikään vaikeuksia, kuten arvostelua, vainoa ja lopulta sovitusuhrinsa katkeran maljan. Kaikissa olosuhteissa Hän kuitenkin pyrki tekemään Isänsä tahdon ja antamaan kunnian Hänelle. (Ks. Joh. 5:30; 6:38–39; 3. Nefi 11:11; OL 19:18–19.)

Nuoret naiset, te olette erittäin tervetulleita – jos niin haluatte – työskentelemään Herran viinitarhassa, ja kun valmistaudutte palvelemaan kokoaikaisina lähetyssaarnaajina, te kohtaatte samoja haasteita.

Kaikille teille, jotka päätätte palvella Häntä, lupaan, että 24 tai 18 kuukautta palvelua kuluvat lähetyskentällä aivan kuin ne kuluisivat, jos jäisitte kotiin, mutta mahdollisuudet, jotka odottavat tämän kirkon kelvollisia nuoria miehiä ja nuoria naisia lähetyskentällä, ovat ainutlaatuisia. Etuoikeutta edustaa Vapahtajaa Jeesusta Kristusta ja Hänen kirkkoaan ei voi jättää huomiotta. Osallistuminen lukemattomiin rukouksiin, todistuksenne kasvattaminen ja sen lausuminen useita kertoja päivän aikana, pyhien kirjoitusten tutkiminen monien tuntien ajan sekä sellaisten ihmisten tapaaminen, joita ette olisi koskaan tavanneet, jos olisitte jääneet kotiin, ovat sanoin kuvaamattomia kokemuksia. Samankaltainen kokemus on varattu nuorille, jotka Herra kutsuu palvelemaan palvelulähetystyössä. Te olette hyvin tervetulleita ja tarpeellisia. Älkää väheksykö palvelulähetystyön merkitystä, sillä myös palvelulähetystyö tarjoaa sanoin kuvaamattomia kokemuksia. ”Sielujen arvo on suuri Jumalan silmissä” (OL 18:10), myös teidän sielunne arvo.

Kun palaatte palvelunne jälkeen, tyttöystävänne tai poikaystävänne ei ehkä enää odota teitä, mutta olette oppineet oikein hyvin, miten luoda tehokkaasti yhteyksiä. Akateemiset opintonne tuntuvat ymmärrettävämmiltä niiden pilkahdusten myötä, joita olette saaneet siitä, kuinka valmistautua paremmin työelämään, ja lopulta, teillä on täysi varmuus siitä, että olette rohkeasti julistaneet rauhan evankeliumia ja todistaneet palautetusta totuudesta.

Myös te, jotka olette naimisissa ja eri vaiheissa elämäänne, olette hyvin tarpeellisia Herran työssä. Valmistautukaa. Eläkää tervehenkistä elämää ja pyrkikää ajalliseen ja hengelliseen omavaraisuuteen, sillä mahdollisuudet tehdä sitä, mitä Herra tekisi lastensa hyväksi, eivät rajoitu vain yhteen ikäryhmään. Ihanimmat kokemukset, mitä vaimoni ja minä olemme saaneet viime vuosina, ovat tulleet palvellessamme erityisten pariskuntien rinnalla, palvellessamme erityisissä paikoissa ja palvellessamme hyvin erityisiä ihmisiä.

Kokemus, jonka sain topografian opintojeni lopussa, opetti minulle, että me puolustamme totuutta aina, kun julistamme sitä, ja että totuuden puolustaminen vaatii toimintaa. Totuutta ei pidä koskaan puolustaa hyökkäävästi, vaan pikemminkin niin, että olemme aidosti kiinnostuneita rakastamaan, kertomaan ja kutsumaan ihmisiä, joille todistamme totuudesta, ajatellen vain rakastavan taivaallisen Isän lasten ajallista ja hengellistä hyvinvointia (ks. Moosia 2:41).

Lokakuun 2021 yleiskonferenssissa presidentti Russell M. Nelson, rakas profeettamme, opetti, että toisin kuin jotkut luulevat, todella on olemassa asioita, joista käytämme nimitystä oikea ja väärä. Todellakin on olemassa ehdoton totuus – iankaikkinen totuus. (Ks. Russell M. Nelson, ”Puhdasta totuutta, puhdasta oppia ja puhdasta ilmoitusta”, Liahona, marraskuu 2021, s. 6.)

Pyhissä kirjoituksissa meille opetetaan: ”Totuus on tieto asioista sellaisina kuin ne ovat ja kuin ne ovat olleet ja kuin ne tulevat olemaan” (OL 93:24).

Tieto totuudesta ei tee meistä parempia kuin muut ihmiset, mutta se opettaa meille, mitä meidän on tehtävä palataksemme Jumalan luo.

Kun kuljette eteenpäin uskoen lujasti Kristukseen ja rohkeasti paitsi totuutta julistaen myös totuuden mukaan eläen, te saatte lohtua ja rauhaa niiden myrskyjen aikana, joita kohtaatte näinä päivinä.

Elämän haasteet voivat musertaa meidät, mutta tietäkää, että kun osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, niin meidän ”[ahdinkomme] kestävät vain pienen hetken” (OL 121:7) iankaikkisuuden suuressa ulottuvuudessa. Ettehän aseta määräaikaa vaikeuksienne ja haasteidenne päättymiselle. Luottakaa taivaalliseen Isään älkääkä luovuttako, sillä jos luovutamme, emme saa koskaan tietää, millainen olisi ollut matkamme pää Jumalan valtakunnassa.

Pitäkää kiinni totuudesta oppien totuuden lähteistä:

• pyhät kirjoitukset (ks. 2. Nefi 32:3)

• profeettojen sanat (ks. Aam. 3:7)

• Pyhä Henki (ks. Joh. 16:13).

Todistan Jeesuksesta Kristuksesta ja siitä, että tämä on Hänen kirkkonsa. Meillä on elävä profeetta, ja me tunnemme aina olevamme vapaita, kun julistamme totuutta rohkeasti. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.