Rohkaisun perintö
Rohkaisen teitä jatkamaan pyrkimyksiänne tulla kelvollisiksi palaamaan taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen luo.
Rakkaat veljeni ja sisareni, olen kiitollinen siitä, että saan olla kokoontuneena kanssanne tässä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon yleiskonferenssissa. Olemme tunteneet teidän uskonne ja rakkautenne, missä sitten olettekin. Innoitettu opetus, voimalliset todistukset ja upea musiikki ovat ylentäneet meitä.
Rohkaisen teitä jatkamaan pyrkimyksiänne tulla kelvollisiksi palaamaan taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen luo. Missä tahansa olettekin liittopolulla, huomaatte kamppailevanne kuolevaisuuden fyysisiä koettelemuksia ja Saatanan vastustusta vastaan.
Kuten äitini sanoi minulle, kun valitin, kuinka vaikeaa jokin oli: ”Voi Hal, tietenkin se on vaikeaa. Sen on tarkoituskin olla. Elämä on testausta.”
Hän pystyi sanomaan sen tyynesti, jopa hymyillen, koska hän tiesi kaksi asiaa. Kamppailusta huolimatta tärkeintä olisi päästä kotiin ja olla hänen taivaallisen Isänsä luona. Ja hän tiesi pystyvänsä siihen uskomalla Vapahtajaansa.
Hän tunsi, että Vapahtaja oli hänen lähellään. Niinä päivinä, jolloin hän tiesi pian kuolevansa, hän puhui minulle Vapahtajasta maatessaan makuuhuoneessaan. Hänen sänkynsä vieressä oli ovi toiseen huoneeseen. Hän hymyili ja katsoi ovea, kun hän sanoi tyynesti tapaavansa Vapahtajan pian. Muistan vieläkin katsoneeni ovea ja kuvitelleeni sen takana olevan huoneen.
Nyt äitini on henkimaailmassa. Hän pystyi pitämään katseensa haluamassaan palkinnossa huolimatta vuosia kestäneistä fyysisistä ja henkilökohtaisista koettelemuksista.
Hänen meille jättämäänsä rohkaisun perintöä kuvataan parhaiten luvussa Moroni 7, jossa Mormon rohkaisee poikaansa Moronia ja kansaansa. Se on rohkaisun perintö jälkipolville, kuten äitini perintö on hänen perheelleen. Mormon välitti tämän rohkaisun perinnön kaikille, jotka ovat päättäneet tulla kelvollisiksi iankaikkiseen elämään kuolevaisuuden kaikkien koettelemustensa kautta.
Mormon aloittaa luvun Moroni 7 ensimmäiset jakeet todistamalla Jeesuksesta Kristuksesta, enkeleistä ja Kristuksen Hengestä, joka antaa meille mahdollisuuden erottaa hyvän pahasta ja siten pystyä valitsemaan oikein.
Hän asettaa Jeesuksen Kristuksen etusijalle, kuten tekevät kaikki, jotka osaavat rohkaista niitä, jotka ponnistelevat ylöspäin tiellä kohti taivaallista kotiaan:
”Sillä kukaan ihminen ei voi Kristuksen sanojen mukaan pelastua, ellei hänellä ole uskoa hänen nimeensä; jos siis nämä asiat ovat lakanneet, silloin uskokin on loppunut, ja kauhea on ihmisen tila, sillä hän on ikään kuin mitään lunastusta ei olisi suoritettu.
Mutta katso, rakkaat veljeni, teidän tilanne minä näen paremmaksi, sillä minä näen, että teillä on usko Kristukseen, sävyisyytenne tähden; sillä ellei teillä ole uskoa häneen, silloin te ette ole arvollisia hänen kirkkonsa kansaan luettaviksi.”1
Mormon näki sävyisyyden olevan todiste heidän uskonsa vahvuudesta. Hän näki, että he tunsivat olevansa riippuvaisia Vapahtajasta. Hän rohkaisi heitä huomioimalla tuon uskon. Mormon jatkoi heidän rohkaisemistaan auttamalla heitä ymmärtämään, että heidän uskonsa ja sävyisyytensä vahvistaisivat heidän varmuuttaan ja heidän luottamustaan onnistumisesta kamppailussaan:
”Ja vielä, rakkaat veljeni, minä tahtoisin puhua teille toivosta. Kuinka te voitte saavuttaa uskon, ellei teillä ole toivoa?
Ja mitä teidän on toivottava? Katso, minä sanon teille, että teidän tulee toivoa Kristuksen sovituksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman kautta tulevanne herätetyiksi iankaikkiseen elämään, ja tätä teidän uskonne tähden häneen, lupauksen mukaisesti.
Sen vuoksi, jos ihmisellä on uskoa, hänellä täytyy olla toivoa, sillä ilman uskoa ei voi olla toivoa.
Ja vielä, katso, minä sanon teille, ettei hänellä voi olla uskoa ja toivoa, ellei hän ole sävyisä ja sydämeltään nöyrä.”2
Sitten Mormon rohkaisee heitä todistamalla, että he ovat saamassa lahjana sen, että heidän sydämensä täyttyy Kristuksen puhtaalla rakkaudella. Hän kuvailee heille, miten Jeesukseen Kristukseen kohdistuva usko, sävyisyys, nöyryys, Pyhä Henki ja luja toivo iankaikkisen elämän saamisesta toimivat yhdessä. Hän rohkaisee heitä näin:
”Muuten hänen uskonsa ja toivonsa on turhaa, sillä kukaan ei ole otollinen Jumalan edessä, paitsi sävyisät ja sydämeltään nöyrät; ja jos ihminen on sävyisä ja sydämeltään nöyrä ja tunnustaa Pyhän Hengen voimasta, että Jeesus on Kristus, hänellä täytyy olla rakkautta, sillä ellei hänellä ole rakkautta, hän ei ole mitään; niinpä hänellä täytyy olla rakkautta.”3
Kun katson taaksepäin, huomaan nyt, miten tuo rakkauden lahja – Kristuksen puhdas rakkaus – vahvisti, ohjasi, tuki ja muutti äitiäni hänen kulkiessaan tietä kotiin.
”Ja rakkaus on pitkämielinen ja lempeä eikä kadehdi eikä pöyhkeile, ei etsi omaansa, ei vihastu helposti, ei ajattele pahaa eikä iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuudesta, kaiken se kestää, kaiken se uskoo, kaiken se toivoo, kaiken se kärsii.
Jos siis, rakkaat veljeni, teillä ei ole rakkautta, te ette ole mitään, sillä rakkaus ei koskaan katoa. Pitäkää sen vuoksi kiinni rakkaudesta, joka on suurin kaikista, sillä kaiken täytyy kadota –
mutta aito rakkaus on Kristuksen puhdasta rakkautta, ja se kestää ikuisesti; ja kenellä sitä havaitaan olevan viimeisenä päivänä, hänen käy hyvin.
Rukoilkaa siis, rakkaat veljeni, Isää koko sydämen voimalla, että täyttyisitte tällä rakkaudella, jonka hän on suonut kaikille Poikansa Jeesuksen Kristuksen tosi seuraajille; että teistä tulisi Jumalan lapsia; että me hänen ilmestyessään olisimme hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on; että meillä olisi tämä toivo; että meidät puhdistettaisiin niin kuin hän on puhdas.”4
Olen kiitollinen Mormonin esimerkin ja opetuksen antamasta rohkaisusta. Minua on siunattu myös äitini jättämällä perinnöllä. Profeetat Aadamista tähän päivään saakka ovat opetuksellaan ja esimerkillään vahvistaneet minua.
Kunnioituksesta tuntemiani henkilöitä ja heidän perheitään kohtaan olen päättänyt, etten pyri näyttämään toteen heidän kamppailujensa yksityiskohtia tai puhumaan heidän suurista lahjoistaan julkisesti. Kuitenkin se, mitä olen nähnyt, on rohkaissut minua ja muuttanut minua paremmaksi.
Senkin uhalla, että loukkaan vaimoni yksityisyyttä, haluan lyhyesti mainita vaimoni antaman rohkaisun. Teen sen varovasti. Hän on yksityinen henkilö, joka ei tavoittele eikä arvosta kehumista.
Olemme olleet naimisissa 60 vuotta. Tuon kokemuksen ansiosta ymmärrän nyt näiden pyhien kirjoitusten sanojen merkityksen: usko, toivo, sävyisyys, kestävyys, ei etsi omaa etuaan, iloitsee totuudesta, ei ajattele pahaa ja ennen kaikkea rakkaus.5 Tuon kokemuksen pohjalta voin todistaa siitä, että ilmeisen tavalliset ihmiset voivat omaksua kaikki nuo suurenmoiset ihanteet osaksi päivittäistä elämäänsä noustessaan elämän myrskyjen läpi.
Miljoonat teistä kuulijoista tuntevat tällaisia ihmisiä. Monet teistä ovat tällaisia ihmisiä. Me kaikki tarvitsemme tällaisia rohkaisevia esimerkkejä ja rakastavia ystäviä.
Kun istutte jonkun luona hänen palvelutyösisarenaan tai -veljenään, te edustatte Herraa. Miettikää, mitä Hän tekisi tai sanoisi. Hän kutsuisi heitä tulemaan Hänen luokseen. Hän rohkaisisi heitä. Hän huomaisi ja kehuisi niiden muutosten alkuvaiheita, joita heidän on tehtävä. Ja Hän olisi heille täydellisenä esimerkkinä, jota seurata.
Kukaan ei pysty tekemään sitä vielä täysin, mutta kuuntelemalla tätä konferenssia te voitte tietää, että olette matkalla siihen suuntaan. Vapahtaja tuntee kamppailunne yksityiskohtaisesti. Hän tuntee suuret mahdollisuutenne kasvaa uskossa, toivossa ja rakkaudessa.
Hänen teille antamansa käskyt ja liitot eivät ole testejä, joiden tarkoituksena on valvoa teitä. Ne ovat lahja, joka kohottaa teitä saamaan kaikki Jumalan lahjat ja palaamaan kotiin taivaallisen Isänne ja Herran luo, jotka rakastavat teitä.
Jeesus Kristus on maksanut syntiemme hinnan. Voimme vaatia tuota iankaikkisen elämän siunausta, jos meillä on riittävä usko Häneen tehdäksemme parannuksen ja tullaksemme lapsen kaltaisiksi, puhtaiksi ja valmiiksi vastaanottamaan Jumalan kaikista lahjoista suurimman.
Rukoilen, että otatte vastaan Hänen kutsunsa ja että tarjoatte sitä muille taivaallisen Isämme lapsille.
Rukoilen lähetyssaarnaajiemme puolesta kaikkialla maailmassa. Rukoilen, että he tuntevat innoitusta rohkaista jokaista ihmistä haluamaan ja uskomaan, että annettu kutsu tulee Jeesukselta Kristukselta Hänen palvelijoidensa välityksellä, jotka ovat ottaneet päälleen Hänen nimensä.
Todistan, että Hän elää ja johtaa kirkkoaan. Minä olen Hänen todistajansa. Presidentti Russell M. Nelson on Jumalan elävä profeetta koko maailmalle. Tiedän, että tämä on totta. Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.