2002
Raskaista kuormista vapautuminen
Marraskuu 2002


Raskaista kuormista vapautuminen

Teidän on luotettava siihen, että Vapahtaja on antanut henkensä, niin että te voitte tehdä tarvittavia muutoksia elämässänne – muutoksia, jotka tuovat rauhaa.

Monet teistä kärsivät tarpeettomasti raskaiden kuormien kantamisesta, koska ette avaa sydäntänne Herran parantavan voiman vaikutukselle. Rohkaiskoon tämä sanoma teitä tuntemaan Pyhän Hengen kehotuksen tehdä ne muutokset, jotka saavat teidät vapautumaan ahdistavista kuormista. Vapahtaja on luvannut: ”Minä – – kevennän ne kuormat, jotka on pantu teidän harteillenne, niin että te ette voi edes tuntea niitä – –; ja tämän minä teen, – – jotta te tietäisitte varmasti, että minä, Herra Jumala, muistan kansaani sen ahdingoissa.”1 Puhun ensin teille, jotka kärsitte omien väärien valintojenne tähden, sitten esitän ehdotuksia teille, jotka tunnette tuskaa sen vuoksi, mitä muut ovat tehneet teille.

Minua vastapäätä istui epätoivoinen mies pää käsiin hautautuneena; hän itki niiden väistämättömien tapahtumien tähden, jotka olivat seuranneet toistuvasta Jumalan käskyjen rikkomisesta. Hän tuskitteli: ”En tiedä mitä tehdä. Kaikki painaa päälle. En jaksa enää juosta karkuun. Ei ole rauhaa, ei onnea. Kun rukoilen, kukaan ei kuuntele. Mitä hyötyä siitä on?”

Olen tuntenut hänet jo kauan. Hänen vanhempansa ja muut ovat yrittäneet opastaa häntä mutta heikolla menestyksellä. Valintojensa tähden hän on joutunut kauas totuuksista, jotka auttaisivat häntä. Hän ei ole vaalinut uskoa Mestariin eikä rukouksen voimaan. Hänen päätöksensä keskittyvät sellaiseen, mikä tyydyttää nopeasti hänen halunsa. Hän ei joko välitä ongelmista tai valehtelee niistä. Hän on käyttänyt hyväkseen vanhempiensa ja ystäviensä anteliaisuutta yrittäessään löytää pikaratkaisun haasteisiin. Hän ei arvioi tämän päivän päätösten vaikutusta huomispäivän elämään.

Vaikka sydämessäni surinkin hänen vuokseen, ymmärsin, ettei hän näe maailmaa sellaisena kuin se todella on – ilon ja onnen ja todellisen ystävyyden paikkana, jossa usko Jeesukseen Kristukseen ja kuuliaisuus Hänen opetuksilleen kutsuvat Pyhää Henkeä, jonka avulla voi tehdä oikeita päätöksiä. Hän elää ilmapiirissä, jota hallitsee Saatanan vaikutus. Hän ei ole noudattanut viisaita neuvoja, koska hän ei omassa maailmassaan pysty näkemään, kuinka ne voisivat auttaa häntä. Tämä vääristynyt näkemys elämästä on hänelle todellisuutta. Se syntyi, kun hän alistui kavaliin kiusauksiin: ”Anna mennä. Kokeile. Kukaan ei saa koskaan tietää. On kyse sinun elämästäsi. Elä se niin kuin haluat. He eivät voi pakottaa sinua. Sinulla on moraalinen tahdonvapautesi.”

Nämä kehotukset ja kielletyn houkutus johtivat hänet polulle, joka näytti kiehtovan puoleensavetävältä. Hän eteni mielihyvän ja intohimon aallonharjalla seurauksista välittämättä, kunnes tapahtui väistämätön murskaava yhteentörmäys Jumalan lakien kanssa. Ne toivat tuskaa, tunnonvaivoja ja katumusta. Sitten Saatana tarjosi uuden suunnan: ”Paluutietä ei ole. Voit yhtä hyvin jatkaa entiseen malliin. On toivotonta yrittää muuttua.” Syntiensä vuoksi hän ei voi nähdä, miten pääsisi eroon epäonnistumisistaan. Hän ei näe keinoja, joita hän tarvitsee aloittaakseen uuden elämän nykyisessä ympäristössään. Hänen murheellinen, rajoittava maailmansa on syntynyt iankaikkisen lain rikkomisesta, ja sitä on ruokkinut välittömän tyydytyksen halu.

Huomaatteko olevanne itse samanlaisessa tilanteessa? Oletteko tehneet jotakin, minkä toivoisitte saavanne tekemättömäksi? Onko teidän vaikeaa nähdä mitään keinoa ratkaista ongelmanne? Tunnetteko raskaan, musertavan painolastin, joka on aina osananne, vaikka kuinka yritätte päästä siitä eroon? Voimakkaiden tunteiden tai kiihokkeiden vaikutuksessa voi olla hetkiä, jolloin tunnette saavanne helpotusta. Mutta mietiskelyn hiljaisina hetkinä, joita väistämättä tulee, oivallatte, ettei elämänne ole sellaista kuin haluatte sen olevan. Saatatte julkisesti valittaa, että ystävänne ja jopa Herra ovat hylänneet teidät, mutta rehellisinä pohdiskelun hetkinä ymmärrätte, että itse asiassa te olette hylänneet heidät. Voi, päättäkää nyt etsiä tie takaisin virkistävään rauhaan ja iloon, joka voi korvata synnin ohikiitävät ilot ja niitä seuraavan tuskan ja tyhjyyden. Olette vahvistaneet todeksi sen, mitä pyhät kirjoitukset opettavat: ”Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea.”2 Ansaitkaa nyt se kestävä ilo, jonka puhdas ja merkityksellinen elämä suo.3

Tiedän, että voitte päästä eroon pahuuden hallitsevasta vaikutuksesta ja niistä tukahduttavista kahleista, jotka sitovat elämäänne. Tällaisen helpotuksen saamiseksi teidän on hyväksyttävä ratkaisu, joka on todennäköisesti aivan uutta tähänastisiin kokemuksiinne verrattuna. Se edellyttää, että osoitatte uskoa taivaalliseen Isään, joka rakastaa teitä. Vaikka ette ehkä ymmärräkään nyt syytä, teidän on luotettava siihen, että Vapahtaja on antanut henkensä, niin että te voitte tehdä tarvittavia muutoksia elämässänne – muutoksia, jotka tuovat rauhaa ja sitä kuviteltua menestystä, joka näyttää aina olevan tavoittamattomissanne. Uskokaa, että voitte voittaa sen masentavan ympäristön, jossa elätte, luottamalla siihen, että on olemassa parempi tapa. Teidän on pyydettävä apua muilta, jotka ymmärtävät ja elävät tuon paremman tavan mukaan, vaikka te ette nyt sitä täysin ymmärrä. Tämä edellyttää, että opiskelette Herran opetuksia ja noudatatte niitä. Kun olette sitoutuneet täysin tuohon muutokseen, niin huomaatte, ettei se olekaan niin vaikeaa kuin miltä se saattaa nyt näyttää.

Myötätuntoinen taivaallinen Isä sijoitti synnin tuskalliset seuraukset varta vasten onnen suunnitelmaansa, jotta teidän ei tarvitse seurata tuota traagista polkua elämässä. Sen lisäksi, että synnintekijä kärsii tässä elämässä, ne synnit, joita ei ole annettu anteeksi totisen parannuksen kautta, aiheuttavat ahdistusta verhon tuolla puolen.4

Saatana yrittää vakuuttaa, että synnit voidaan kätkeä muilta, mutta juuri hänen ansiostaan ne paljastuvat mitä sopimattomimmalla hetkellä. Hänen tavoitteenaan on orjuuttaa Jumalan lapsia. Kaikkien hänen houkuttelevien, viekoittelevien kiusaustensa tarkoituksena on ihmisen tuhoaminen. Itse asiassa meidän jokaisen on jatkuvasti tehtävä parannusta ja oltava kuuliaisia, niin että Vapahtajan lahja tyydyttää oikeudenmukaisuuden vaatimukset jopa pienten tekemistemme tai tekemättä jättämistemme osalta.

Vapahtaja ottaa päälleen syntienne seuraukset, kun teette parannuksen nyt. Ellette tee niin, teidän on aikanaan kärsittävä niistä itse.

Menkää piispan luo. Hän osoittaa teille, kuinka parannus tehdään, ja auttaa teitä tekemään sen. Kun rukoilette ja toimitte, teidät johdetaan muiden luo, jotka tukevat teitä.5 Parannus on puhdistautumisprosessi. Se on vaikeaa, mutta sillä on päätöksensä, ihana päätös, joka tuo mukanaan rauhaa ja virkistävää anteeksiantoa sekä uuden alun ihmeen. Sopimattomien tekojen tunnustaminen on tärkeä askel, mutta se ei ole täydellinen parannus. Piispanne selittää tarkoin, mitä teidän on tehtävä. Mainitsen kaksi parannukseen liittyvää näkökohtaa, jotka tuovat suurta parantavaa voimaa. Toinen löytyy tästä Mestarin julistuksesta:

”Sillä minä, Herra, en voi suvaita syntiä vähäisimmässäkään määrin.

Kuitenkin sille, joka tekee parannuksen ja pitää Herran käskyt, annetaan anteeksi.”6

Tässä pyhien kirjoitusten kohdassa tähdennetään, ettei Herra voi suvaita syntiä mutta että Hän antaa parannuksen tehneelle syntiselle anteeksi täydellisen rakkautensa tähden. Siinä opetetaan myös, että on tärkeää pitää vastedes käsky, jota on rikkonut, ja että sen lisäksi noudattamalla kaikkia käskyjä te saatte lisää voimaa ja tukea parannuksentekoon.

Toinen tärkeä näkökohta parannuksessa on tunnustaa se asema, joka Vapahtajalla on sovituksensa kautta. Juuri sovituksen ansiosta parannus on yleensä mahdollinen. Kun rukoilette ja pohditte Jeesuksen Kristuksen asemaa Vapahtajananne ja Lunastajananne, saatte suurta halua ja rohkaisua avuksi parannuksentekoonne. Noudattakaa tätä Alman esimerkkiä:

”Olin – – mitä katkerimmassa sielun tuskassa ja piinassa; enkä minä saanut syntejäni anteeksi, ennen kuin huusin armoa Herralta Jeesukselta Kristukselta. Mutta katso, minä huusin hänen puoleensa ja löysin rauhan sielulleni.

– – Minä olen kertonut sinulle tämän, jotta oppisit – –, ettei ole mitään muuta keinoa tai tapaa, jolla ihminen voi pelastua, kuin vain Kristuksessa ja Kristuksen kautta. Katso, hän on maailman elämä ja valo.”7

Teidän kannattaa tutkia suurenmoista selitystä parannuksen tarpeellisuudesta ja sitä, miten se voidaan saada, kuten Alma neuvoi syntistä poikaansa Koriantonia Mormonin kirjassa.8 Kun luotatte onnensuunnitelmaan ja Vapahtajan kykyyn täyttää lupauksensa, synnin pimeys voidaan pyyhkiä pois ja saatte taas tuntea iloa kelvollisesta elämästä sekä rakkaiden luottamuksesta, kun ne on ansaittu Herran tavalla. Älkää syyttäkö muita virheistänne. Tehkää nöyrinä parannus, sillä kirjoitettu on: ”Hän antaa itsensä uhriksi synnin tähden täyttääkseen lain vaatimukset kaikkien niiden hyväksi, joilla on särkynyt sydän ja murtunut mieli, eikä kenenkään muun hyväksi voida lain vaatimuksia täyttää.”9 Päättäkää tehdä parannus nyt.

Saatatte kantaa raskasta loukattujen tunteiden kuormaa, koska joku on loukannut teitä vakavasti. Suhtautumisenne tähän loukkaukseen on saattanut vääristää ymmärryksenne, niin että tunnette olevanne oikeutettu odottamaan, että tuo henkilö pyytää anteeksi, jotta tuska voisi poistua. Vapahtaja karkotti kaikki sellaiset ajatukset antaessaan käskyn:

”Sen tähden minä sanon teille, että teidän tulee antaa anteeksi toinen toisellenne; sillä se, joka ei anna veljelleen anteeksi hänen rikkomuksiaan, seisoo tuomittuna Herran edessä; sillä hänelle jää suurempi synti.

Minä, Herra, annan anteeksi kenelle tahdon, mutta teiltä vaaditaan, että annatte anteeksi kaikille ihmisille.”10

Älkää kantako loukkauksen kuormaa yhtään pidempään. Pyytäkää aidosti anteeksi siltä, joka on loukannut teitä, jopa silloinkin, kun ette ole mielestänne tehnyt mitään väärää. Tällainen ponnistus tuo varmasti teille rauhaa ja saa todennäköisesti aikaan sen, että vakavat väärinymmärrykset alkavat korjaantua.

Ellette ole itse syyllisiä vakavaan syntiin, älkää kärsikö tarpeettomasti toisen syntien seurauksista. Vaimona, aviomiehenä, isänä, äitinä tai rakastettuna voitte tuntea myötätuntoa sitä kohtaan, joka on synnin katkeruuden sapessa. Teidän ei kuitenkaan pidä ottaa kannettavaksenne vastuuta noista teoista. Kun olette tehneet sen, mikä on järkevää rakkaanne auttamiseksi, laskekaa kuormanne Vapahtajan jalkojen juureen. Hän on kehottanut teitä tekemään niin, jotta voisitte vapautua aiheettomasta huolesta ja masennuksesta.11 Kun niin teette, ette ainoastaan saa rauhaa vaan osoitatte uskonne Vapahtajan voimaan nostaa synnin kuorma rakkaanne harteilta, kun hän tekee parannuksen ja on kuuliainen.

Ja te, joihin väkivallan iljettävä synti on jättänyt jälkensä. Henkinen, fyysinen tai seksuaalinen väkivalta voi aiheuttaa vakavia, pysyviä seurauksia, ellei Herra niitä paranna. Näitä ovat pelko, masennus, syyllisyys, itseinho ja yhä suurempi luottamuksen puute muihin, niin että siitä tulee parantumisen este. Kärsitte pahoinpitelyn seurauksista siksi, että joku toinen on vastoin tahtoanne rikkonut syntiä tehdessään moraalista tahdonvapauttanne. Oikeudenmukaisuudessaan Herra on varannut keinon, jolla voitte voittaa väkivallan tuhoisat seuraukset. Voitte saada huojennusta vanhempien ja pappeusjohtajien neuvoista ja tarvittaessa päteviltä ammattiauttajilta. Teidän ei tarvitse käydä terapeutilla koko loppuikäänne. Koette täydellisen parantumisen uskonne kautta Jeesukseen Kristukseen ja Hänen voimaansa ja kykyynsä sovituksensa kautta parantaa sen teon jättämät arvet, joka oli epäoikeudenmukainen ja jota ette ansainneet. Tämänhetkisten tunteittenne vallassa teidän on ehkä vaikea uskoa näin. Olen nähnyt, kuinka Vapahtaja on parantanut tällä tavoin vaikeita tapauksia, joihin on liittynyt väkivaltaa. Pohtikaa sovituksen voimaa.12 Rukoilkaa, että ymmärtäisitte, miten se voi parantaa teidät.13 Pyytäkää apua piispaltanne, niin että Herra voi vapauttaa teidät kuormasta, joka ei ollut teidän aiheuttamanne.

Lopuksi, jos olette tunteneet halua vapautua kuormista, joita olette aiheuttaneet itse tai joku muu, niin nuo tuntemukset ovat Lunastajan kutsu. Toimikaa niiden mukaan nyt. Hän rakastaa teitä. Hän antoi henkensä, jotta te voisitte vapautua tarpeettomista kuormista. Hän auttaa teitä tekemään niin. Tiedän, että Hänellä on voima parantaa teidät. Aloittakaa nyt. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Moosia 24:14.

  2. Alma 41:10.

  3. Ks. OL 82:10.

  4. Ks. OL 19:4, 15–24.

  5. Ks. Harold B. Lee, Stand Ye in Holy Places, 1974, s. 220–221; ks. myös Spencer W. Kimball, Anteeksiantamuksen ihme, 1975, s. 167–178; 189–200; 317–336.

  6. OL 1:31–32, kursivointi lisätty.

  7. Alma 38:8–9.

  8. Ks. Alma 39–42.

  9. 2. Nefi 2:7; ks. myös Ps. 34:18.

  10. OL 64:9–10; ks. myös Mark 11:25–26; Luuk. 6:37; Moosia 26:29–32; 3. Nefi 13:14–15.

  11. Ks. Matt. 11:28–30.

  12. Ks. John Taylor, The Mediation and Atonement, 1882.

  13. Ks. Richard G. Scott, ”Väkivallan murheellisten arpien parantaminen”, Valkeus, heinäkuu 1992, s. 32–34.