Sota jatkuu
Sota, joka alkoi taivaassa, jatkuu tänäkin päivänä. Itse asiassa taistelu kiihtyy, kun pyhät valmistautuvat Vapahtajan paluuseen.
Valokuva Katarina Stefanovic © iStock/Getty Images; Moment/Getty Images
Jokainen, joka seuraa kansainvälisiä uutisia, on yhtä mieltä siitä, että me elämme sotien ja sotahuhujen aikaa (ks. OL 45:26). Onneksi jokainen maan päällä on sotaveteraani. Me olemme taistelleet pahuuden joukkoja vastaan yhä meneillään olevassa sodassa, joka alkoi kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa ennen syntymäämme.
Koska emme olleet vielä saaneet fyysistä ruumista, me taistelimme taivaan sodassa ilman miekkoja, tuliaseita tai pommeja. Mutta taisto oli aivan yhtä kiihkeää kuin mikä tahansa nykyajan sota, ja uhreja oli miljardeja.
Kuolevaisuutta edeltävä sota taisteltiin sanoin, mielipitein, väittelyin ja taivutteluin (ks. Ilm. 12:7–9, 11). Saatanan strategiana oli pelästyttää ihmiset. Hän tiesi, että pelko on paras keino tuhota usko. Hän on saattanut käyttää seuraavanlaisia väitteitä: ”Se on liian vaikeaa.” ”On mahdotonta selviytyä takaisin puhtaana.” ”Se on liian riskialtista.” ”Mistä tiedät, että voit luottaa Jeesukseen Kristukseen?” Hän oli todella kateellinen Vapahtajalle.
Onneksi Jumalan suunnitelma voitti Saatanan valheet. Jumalan suunnitelmaan kuului ihmiskunnan moraalinen tahdonvapaus ja suuri uhrilahja. Jehova, jonka me tunnemme Jeesuksena Kristuksena, tarjoutui olemaan tuo uhrilahja – kärsimään kaikkien syntiemme tähden. Hän oli halukas antamaan henkensä veljiensä ja sisartensa puolesta, jotta ne, jotka tekevät parannuksen, voisivat palata puhtaina taivaallisen Isänsä luo ja tulla viimein Hänen kaltaisikseen. (Ks. Moos. 4:1–4; Abr. 3:27.)
Toinen etu, joka auttoi Jehovaa voittamaan Jumalan lasten sydämet, oli Hänen kannattajiensa lausuma voimallinen todistus. Heidän johdossaan oli Mikael, ylienkeli (ks. Ilm. 12:7, 11; OL 107:54). Kuolevaisuutta edeltävässä elämässä Aadamia kutsuttiin Mikaeliksi ja Saatanaa kutsuttiin Lusiferiksi, joka tarkoittaa ”valonkantajaa”1. Se saattaa tuntua oudolta nimeltä pimeyden ruhtinaalle (ks. Moos. 7:26), mutta pyhissä kirjoituksissa opetetaan, että ennen lankeamistaan Saatana oli ”enkeli, joka oli valta-asemassa Jumalan edessä” (ks. OL 76:25–28).
Kuinka henki, jolla oli niin paljon tietoa ja kokemusta, saattoi langeta niin pahoin? Se johtui hänen ylpeydestään. Lusifer kapinoi taivaallista Isäämme vastaan, koska hän halusi itselleen Jumalan valtakunnan.
Klassisessa puheessaan ”Kavahtakaa ylpeyttä” presidentti Ezra Taft Benson (1899–1994) opetti, että Lusifer ”halusi saada kaikkia muita suuremman kunnian” ja ”hänen ylpeä halunsa oli kukistaa Jumala”.2 Olette kuulleet myös, että Saatana halusi hävittää ihmisen tahdonvapauden, mutta se ei ollut ainut syy, miksi hän menetti suosion. Hänet karkotettiin taivaasta, koska hän kapinoi Isää ja Poikaa vastaan (ks. OL 76:25; Moos. 4:3).
Miksi sinä ja minä taistelimme Paholaista vastaan? Me taistelimme uskollisuudesta. Me rakastimme ja tuimme taivaallista Isäämme. Me halusimme tulla Hänen kaltaisikseen. Lusiferilla oli eri päämäärä. Hän halusi Isän paikalle (ks. Jes. 14:12–14; 2. Nefi 24:12–14). Kuvitelkaa, kuinka Saatanan petos loukkasi taivaallisia vanhempiamme. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan, että ”taivaat itkivät häntä” (OL 76:26).
Kiivaan taistelun jälkeen Mikael ja hänen sotajoukkonsa voittivat. Kaksi kolmasosaa taivaan joukoista päätti seurata Isää (ks. OL 29:36). Saatana ja hänen seuraajansa karkotettiin pois taivaasta, mutta heitä ei lähetetty heti ulkoiseen pimeyteen. Ensiksi heidät lähetettiin tänne maan päälle (ks. Ilm. 12:7–9), minne Jeesuksen Kristuksen oli määrä syntyä ja missä Hänen sovitusuhrinsa toteutettaisiin.
Miksi Saatanan joukkojen annettiin tulla maan päälle? He tulivat tuomaan vastakohtaisuutta niille, joita koeteltaisiin täällä (ks. 2. Nefi 2:11). Karkotetaanko heidät lopulta ulkoiseen pimeyteen? Kyllä. Tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen Saatana ja hänen joukkonsa karkotetaan pois ikuisiksi ajoiksi.
Saatana tietää, että hänen päivänsä ovat luetut. Jeesuksen toisessa tulemisessa Saatana ja hänen enkelinsä sidotaan tuhanneksi vuodeksi (ks. Ilm. 20:1–3; 1. Nefi 22:26; OL 101:28). Tuon määräajan lähestyessä pahan voimat taistelevat epätoivoisesti vangitakseen mahdollisimman monta sielua.
Johannes Ilmestyksensaajalle näytettiin osana suurta näkyä sota taivaassa. Hänelle näytettiin, kuinka Saatana karkotettiin maan päälle kiusaamaan ihmiskuntaa. Näin Johannes reagoi siihen: ”Voi maata ja merta – Saatana on laskeutunut teidän luoksenne! Se on raivon vallassa, sillä se tietää, että sen aika on lyhyt.” (Ilm. 12:12.)
Kuinka Saatana siis käyttää päivänsä tietäessään, ettei hänellä ole aikaa hukattavana? Apostoli Paavali kirjoitti, että ”Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä” (1. Piet. 5:8).
Mikä motivoi Saatanaa? Hän ei saa koskaan ruumista, hän ei saa koskaan vaimoa tai perhettä eikä hän saa koskaan ilon täyteyttä, joten hän haluaa tehdä kaikista ihmisistä yhtä kurjia kuin hän itse (ks. 2. Nefi 2:27).
Paholaisen tähtäimessä ovat kaikki ihmiset mutta erityisesti ne, joilla on suurimmat mahdollisuudet iankaikkiseen onneen. Hän on selvästikin kateellinen jokaiselle, joka on korotukseen johtavalla polulla. Pyhissä kirjoituksissa opetetaan, että Saatana ”käy sotaa Jumalan pyhiä vastaan ja piirittää heitä joka taholta” (OL 76:29).
Sota, joka alkoi taivaassa, jatkuu tänäkin päivänä. Itse asiassa taistelu kiihtyy, kun pyhät valmistautuvat Vapahtajan paluuseen.
Presidentti Brigham Young (1801–1877) on profetoinut, ”että kirkko laajenisi, menestyisi, kasvaisi ja levittäytyisi, ja että samassa suhteessa kuin evankeliumi leviäisi maan kansojen keskuuteen, myös Saatanan valta lisääntyisi”3.
Emmeköhän me kaikki ole yhtä mieltä siitä, että tämä profetia on täyttymässä, kun tarkkailemme pahuuden tunkeutumista maailman yhteiskuntiin. Presidentti Young opetti, että meidän pitää tutkia vihollisen taktiikoita voittaaksemme hänet. Esitän neljä Saatanan koeteltua strategiaa ja joitakin ajatuksia siitä, kuinka niitä voi vastustaa.
Saatanan strategiat
1. Kiusaukset. Paholainen syöttää julkeasti mieleemme pahoja ajatuksia. Mormonin kirjassa opetetaan, että Saatana kuiskaa epäpuhtaita ja epäystävällisiä ajatuksia ja kylvää epäilyksen siemeniä. Hän kiusaa meitä toimimaan riippuvuutta aiheuttavien halujen mukaan ja ruokkimaan itsekkyyttä ja ahneutta. Hän ei halua meidän käsittävän, mistä nämä ajatukset tulevat, joten hän kuiskaa: ”Minä en ole Perkele, sillä sellaista ei ole” (2. Nefi 28:22).
Kuinka me voimme vastustaa tätä suorasukaista kiusaamista? Yksi tehokkaimmista työkaluista on yksinkertaisesti lähettää Saatana tiehensä. Niin Jeesus tekisi.
Uuden testamentin kertomus Vapahtajasta kiusausten vuorella on opettavainen. Jokaisen kiusauksen jälkeen, joita Paholainen Jeesukselle esitti, Jeesus käytti kaksivaiheista puolustusmenetelmää: ensin Hän käski Saatanan lähteä, ja sitten Hän lainasi pyhiä kirjoituksia.
Saanen antaa esimerkin: ”Mene pois, Saatana!” Jeesus käski, sillä ”on kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella’” (Matt. 4:10). Seuraavassa jakeessa sanotaan: ”Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä” (Matt. 4:11). Vapahtajan puolustusmenetelmä oli hyvin tehokas!
Presidentti Heber J. Grantin (1856–1945) elämäkerrassa esitetään näkemys siitä, kuinka ollessaan nuorukainen presidentti Grant vastusti Paholaista. Huomatessaan, että Saatana kuiski hänelle yrittäen kylvää epäilyksiä hänen sydämeensä, presidentti Grant sanoi yksinkertaisesti ääneen: ”Herra Paholainen, suu kiinni.”4
Kun kohtaatte kiusauksen, teillä on oikeus käskeä Saatanaa lähtemään. Pyhissä kirjoituksissa opetetaan: ”Vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä” (Jaak. 4:7).
Toinen osa Vapahtajan puolustusmenetelmää oli käyttää pyhiä kirjoituksia. Pyhien kirjoitusten kohtien ulkoa osaamisessa – kuten Jeesus ne osasi – on suurta voimaa. Pyhien kirjoitusten jakeista voi tulla osa hengellisen aseistuksen valikoimaa.
Kun teitä kiusataan, voitte lausua ääneen käskyjä kuten ”Muista pyhittää lepopäivä” (2. Moos. 20:8), ”Rakastakaa vihamiehiänne” (Luuk. 6:27) tai ”Hyve kaunistakoon ajatuksiasi lakkaamatta” (OL 121:45). Pyhien kirjoitusten voima pelottaa Saatanaa, ja lisäksi se tuo Hengen sydämeenne, rauhoittaa teitä ja vahvistaa teitä kiusausta vastaan.
2. Valheet ja vilppi. Pyhät kirjoitukset paljastavat, että Saatana on ”valheiden isä” (ks. 2. Nefi 9:9). Älkää uskoko häntä, kun hän kuiskaa sellaisia viestejä kuten ”Et koskaan tee mitään oikein”, ”Olet niin syntinen, ettet voi saada anteeksi”, ”Et koskaan muutu”, ”Kukaan ei välitä sinusta” tai ”Sinulla ei ole mitään kykyjä”.
Yksi hänen usein käyttämistään valheista on seuraava: ”Sinun pitää kokeilla kaikkea ainakin kerran – ihan vain saadaksesi kokemusta. Ei yhdestä kerrasta ole vahinkoa.” Likainen pikku salaisuus, jota hän ei halua teidän tietävän, on, että synti aiheuttaa riippuvuutta.
Yksi tehokas valhe, jota Saatana yrittää käyttää teihin, on tämä: ”Kaikki muutkin tekevät sitä. Se on sallittua.” Se ei ole sallittua! Sanokaa siis Paholaiselle, ettette halua mennä telestiseen valtakuntaan – vaikka kaikki muut olisivatkin menossa sinne.
Vaikka Saatana valehtelee teille, voitte luottaa siihen, että Henki kertoo teille totuuden. Siitä syystä Pyhän Hengen lahja on niin välttämätön.
Paholaista on kutsuttu ”suureksi petkuttajaksi”.5 Hän yrittää väärentää jokaisen toden periaatteen, jonka Herra esittää.
Muistakaa, että väärennökset eivät ole sama asia kuin vastakohdat. Valkoisen vastakohta on musta, mutta valkoisen väärennös saattaa olla taitettu valkoinen tai harmaa. Väärennökset ovat samankaltaisia kuin aidot, jotta ne pettäisivät pahaa aavistamattomia. Ne ovat kieroutunut versio hyvästä, ja aivan kuten väärennetty raha, ne ovat arvottomia. Saanen valaista asiaa.
Yksi Saatanan uskon väärennöksistä on taikausko. Hänen väärennöksensä rakkaudesta on himo. Hän väärentää pappeuden esittelemällä pappisvaltaa, ja hän matkii Jumalan ihmeitä noituuden keinoin.
Jumala on säätänyt miehen ja naisen välisen avioliiton, mutta avioliitto samaa sukupuolta olevien kesken on vain väärennös. Se ei tuo jälkeläisiä eikä korotusta. Vaikka hänen väärennöksensä pettävät monia ihmisiä, ne eivät ole sitä, mikä on aitoa. Ne eivät voi tuoda kestävää onnea.
Jumala varoitti meitä väärennöksistä Opissa ja liitoissa. Hän sanoi: ”Se, mikä ei rakenna, ei ole Jumalasta ja on pimeyttä” (OL 50:23).
3. Kiistely. Saatana on kiistelyn isä. Vapahtaja opettaa: ”Hän yllyttää ihmisten sydämet kiistelemään vihaisina keskenään” (3. Nefi 11:29).
Paholainen on oppinut vuosisatojen kokemuksesta, että Herran Henki poistuu sieltä, missä on kiistelyä. Siitä asti kun Saatana suostutteli Kainin surmaamaan Abelin, hän on vaikuttanut sisaruksiin saadakseen heidät riitelemään. Hän myös lietsoo ongelmia avioliitossa, seurakunnan jäsenten kesken ja lähetyssaarnaajatoverien kesken. Hän iloitsee nähdessään hyvien ihmisten riitelevän. Hän yrittää aloittaa perheriidat juuri ennen kirkkoonlähtöä sunnuntaina, juuri ennen perheiltaa maanantai-iltana ja aina kun aviopari suunnittelee osallistuvansa temppeli-istuntoon. Hänen ajoituksensa on ennalta arvattavissa.
Kun kodissanne tai työpaikallanne on kiistelyä, lopettakaa heti, mitä sitten olettekin tekemässä, ja pyrkikää saamaan aikaan rauha. Ei ole väliä sillä, kuka sen aloitti.
Kiistely alkaa usein vikojen etsimisellä. Joseph Smith on opettanut: ”Paholainen imartelee meitä, että olemme hyvin vanhurskaita, kun ruokimme itseämme toisten virheillä”6. Kun ajattelette asiaa, niin itseriittoisuus on pelkkä väärennös todellisesta vanhurskaudesta.
Saatana nauttii kiistan levittämisestä kirkossa. Hän on erikoistunut kirkon johtohenkilöiden vikojen osoittamiseen. Joseph Smith varoitti pyhiä, että luopumuksen alkuvaihe on luottamuksen menettäminen kirkon johtohenkilöihin.7
Melkein kaikki mormonivastainen kirjallisuus perustuu Joseph Smithin luonnetta koskeviin valheisiin. Vihollinen tekee lujasti töitä häpäistäkseen Josephin, koska palautuksen sanoma perustuu profeetan kertomukseen siitä, mitä pyhässä lehdossa tapahtui. Paholainen tekee tänä aikana lujemmin töitä kuin koskaan aikaisemmin saadakseen jäsenet kyseenalaistamaan todistuksensa palautuksesta.
Taloudenhoitokautemme alkuaikoina monet pappeusveljet eivät valitettavasti pysyneet uskollisina profeetalle. Yksi heistä oli Lyman E. Johnson, joka erotettiin kirkosta epävanhurskaan käytöksen vuoksi. Myöhemmin hän suri kirkosta lähtöään: ”Antaisin hakata pois oikean käteni, jos voisin taas uskoa siihen. Silloin olin täynnä iloa ja riemua. Uneni olivat miellyttäviä. Kun heräsin aamulla, mielialani oli hilpeä. Olin onnellinen päivin ja öin, täynnä rauhaa, iloa ja kiitollisuutta. Mutta nyt elämä on äärimmäistä pimeyttä, tuskaa, surua, kurjuutta. En ole koskaan sen jälkeen elänyt onnellista hetkeä.”8
Ajatelkaa noita sanoja. Ne ovat varoituksena kaikille kirkon jäsenille.
Minä olen käännynnäinen kirkossa. Minut kastettiin, kun olin 23-vuotias nuori naimaton aikuinen ja opiskelin lääketiedettä Arizonassa Yhdysvalloissa. Tiedän omakohtaisesti, kuinka Saatana toimii tutkijoiden kanssa hämmentääkseen heitä ja lannistaakseen heitä, kun he etsivät totuutta.
Koko nuoruuteni ajan olin tarkkaillut myöhempien aikojen pyhiin kuuluvien ystävieni esimerkkiä. Se, miten he elivät elämäänsä, teki minuun vaikutuksen. Päätin hankkia lisää tietoa kirkosta, mutta en halunnut kertoa kenellekään, että tutkin mormonismia. Välttääkseni ystävieni painostuksen päätin hoitaa tutkimiseni omin neuvoin.
Silloin internet oli vielä vuosien päässä, joten menin kirjastoon. Löysin Mormonin kirjan ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin LeGrand Richardsin (1886–1983) kirjoittaman kirjan nimeltä Kummia tekoja ja ihmeitä. Aloin lukea näitä kirjoja hyvin halukkaasti ja pidin niitä innoittavina.
Vaikka henkeni halusi oppia lisää, Saatana alkoi kuiskutella korvaani. Hän sanoi minulle, että jos halusin olla täysin objektiivinen, minun piti myös lukea, mitä kirkon arvostelijat olivat kirjoittaneet. Palasin kirjastoon ja aloin katsella ympärilleni. Tietenkin löysin kirjan, joka saattoi profeetta Josephin huonoon valoon.
Tuon mormonivastaisen kirjan lukeminen hämmensi minua. Menetin sen suloisen hengen vaikutuksen, joka oli ohjannut tutkimistani. Turhauduin ja olin hylkäämäisilläni totuudenetsintäni. Rukoilin vastausta lukiessani mormonivastaista kirjallisuutta!
Yllätyksekseni sain puhelinsoiton eräältä lukioaikaiselta ystävältä, joka opiskeli Brigham Youngin yliopistossa. Hän kutsui minut käymään luonaan Utahissa ja lupasi, että pitäisin upeissa maisemissa tapahtuvasta matkasta. Hänellä ei ollut aavistustakaan, että tutkin salaa hänen kirkkoaan.
Otin vastaan hänen kutsunsa. Ystäväni ehdotti, että menisimme Salt Lake Cityyn ja kävisimme temppeliaukiolla. Hän yllättyi innostuneesta reaktiostani. Hänellä ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka kiinnostunut olin saamaan selville totuuden Joseph Smithistä ja palautuksesta.
Sisarlähetyssaarnaajat temppeliaukiolla olivat hyvin avuliaita. Tietämättään he vastasivat moniin kysymyksistäni. Heidän todistuksensa saivat minut epäilemään epäilyksiäni9, ja uskoni alkoi vahvistua. Vilpittömän todistuksen voimaa ei voi yliarvioida.
Myös ystäväni lausui minulle todistuksensa ja kehotti minua rukoilemaan ja kysymään Jumalalta, onko kirkko totta. Pitkällä ajomatkalla takaisin Arizonaan aloin rukoilla osoittaen uskoa – ensimmäistä kertaa ”vilpittömin sydämin, vakain aikein” (Moroni 10:4). Jossakin vaiheessa tuota matkaa tuntui siltä kuin valot olisivat syttyneet kaikkialle autooni. Opin omakohtaisesti, että valo voi karkottaa pimeyden.
Kun olin päättänyt mennä kasteelle, Paholainen ryhtyi viimeiseen ponnistukseen. Hän yritti vaikuttaa perheeni jäseniin, jotka tekivätkin kaiken, mikä oli heidän vallassaan, saadakseen minut luopumaan päätöksestäni, ja he kieltäytyivät tulemasta kastetilaisuuteeni.
Minut kuitenkin kastettiin, ja vähitellen heidän sydämensä pehmeni. He alkoivat auttaa minua tutkiessani omaa sukuani. Muutamia vuosia myöhemmin kastoin pikkuveljeni. Ystävä, joka kutsui minut käymään luonaan Utahissa, on nyt vaimoni.
4. Lannistaminen. Kun mikään muu ei tehoa, Saatana käyttää tehokkaasti tätä työkalua uskollisimpiin pyhiin. Kun itse alan tuntea lannistuvani, minulle on apua siitä, että vain tunnistan, kuka yrittää painaa mieleni matalaksi. Se tekee minut niin vihaiseksi, että minä piristyn – pelkästään Paholaisen kiusaksi.
Useita vuosia sitten presidentti Benson piti puheen nimeltä ”Älkää vaipuko epätoivoon”. Tuossa oivaltavassa puheessa hän varoitti: ”Saatana pyrkii yhä kiivaammin voittamaan pyhät saattamalla heidät tuntemaan epätoivoa, lannistumista, toivottomuutta ja masennusta.”10 Presidentti Benson kehotti kirkon jäseniä olemaan varuillaan ja esitti 12 realistista ehdotusta taistelussa lannistumista vastaan.
Hänen ehdotuksiinsa sisältyivät muiden palveleminen, ahkera työnteko ja joutilaisuuden välttäminen, hyvien terveystottumusten noudattaminen, joita ovat mm. liikunta ja ruoan syöminen sen luonnollisessa muodossa, pappeuden siunauksen pyytäminen, innoittavan musiikin kuunteleminen, siunaustemme luetteleminen ja tavoitteiden asettaminen. Ja ennen kaikkea, kuten pyhissä kirjoituksissa opetetaan, meidän tulee rukoilla alati, jotta voimme voittaa Saatanan (ks. OL 10:5).11
Saatana vapisee havaitessaan
heikoimman pyhän polvillaan.12
On tärkeää tietää, että Paholaisen vallalle on rajansa. Jumala asettaa nuo rajat, eikä Saatanan sallita ylittää niitä. Esimerkiksi pyhissä kirjoituksissa meille vakuutetaan, että ”Saatanalle ei ole annettu valtaa kiusata pieniä lapsia” (OL 29:47).
Toinen merkittävä rajoite on, ettei Saatana tiedä ajatuksiamme, ellemme kerro niitä hänelle. Vapahtaja on selittänyt, ”ettei ole ketään muuta kuin Jumala, joka tuntee sinun ajatuksesi ja sydämesi aikeet” (OL 6:16).
Ehkäpä siitä syystä Herra on antanut meille sellaisia käskyjä kuten ”Älä nurise” (OL 9:6) ja ”Älä puhu pahaa lähimmäisestäsi” (OL 42:27). Jos pystytte hillitsemään kielenne (ks. Jaak. 1:26), ette päädy antamaan liikaa tietoa Paholaiselle. Kun hän kuulee nurinaa, valitusta ja arvostelua, hän tekee huolella muistiinpanoja. Kielteiset sananne paljastavat heikkoutenne viholliselle.
Minulla on teille hyviä uutisia. Jumalan sotajoukot ovat suuremmat kuin Lusiferin sotajoukot. Saatatte katsoa ympärillenne ja ajatella mielessänne: ”Maailmasta on tulossa yhä jumalattomampi. Saatana on varmaankin voittamassa sodan.” Älkää antako huijata itseänne. Totuus on, että meitä on enemmän kuin vihollisia. Muistakaa, että kaksi kolmasosaa Jumalan lapsista valitsi Isän suunnitelman.
Veljet ja sisaret, huolehtikaa siitä, että taistelette Herran puolella. Huolehtikaa siitä, että kannatte Hengen miekkaa.
Rukoukseni on, että elämänne päättyessä voitte sanoa apostoli Paavalin tavoin: ”Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni” (2. Tim. 4:7).