He näkivät Hänet

Nämä ihmiset todella näkivät ylösnousseen Vapahtajan, mutta sinäkin voit olla Kristuksen todistaja omalla tavallasi.

Millaistahan olisi nähdä ylösnoussut Vapahtaja omin silmin ja todistaa siitä? Satojen Jeesuksen aikaan eläneiden ihmisten ei tarvinnut kuvitella sitä – he kokivat sen. Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan ainakin tusinasta Uuteen testamenttiin tallennetusta tapauksesta ja Mormonin kirjassa useista muista kerroista, jolloin ylösnoussut Herra ilmestyi ihmisille. Nämä ihmiset näkivät yhden suurimmista ihmeistä maailman historiassa ja todistivat siitä: että Jeesus Kristus voitti kuoleman ja mahdollisti sen, että jokainen meistä voi elää jälleen. Eikö se olekin aika uskomatonta?

Mitä siis tarkalleen ottaen tarkoittaa se, että on Kristuksen todistaja? Tarkastellaan muutamaa näistä pyhien kirjoitusten tuokioista ja mietitään, kuinka me, vaikka emme fyysisesti näekään Häntä, voimme myös olla Kristuksen todistajia.

Magdalan Maria

Magdalan Maria oli ensimmäinen todistaja. Ristiinnaulitsemista seuranneena sunnuntaiaamuna hän meni hautakammion luo muutamien muiden naisten kanssa voitelemaan Herran ruumiin. Nähdessään haudan olevan tyhjä Maria itki. Joku lähestyi häntä takaapäin ja kysyi: ”Mitä itket, nainen?” Kuvitelkaa Marian hämmästystä, kun hänelle selvisi, että siinä oli Jeesus, joka oli noussut kuolleista. (Ks. Joh. 20:1–18.)

Kaksi opetuslasta Emmauksen tiellä

Kleopas ja eräs toinen opetuslapsi olivat kävelemässä Emmauksen tiellä, kun heidän seuraansa liittyi muukalainen. He eivät tunnistaneet uutta seuralaistaan, mutta heidän aterioidessaan sinä iltana yhdessä tuo muukalainen mursi leivän. Silloin heidän silmänsä avautuivat ja he tajusivat, että he olivat kulkeneet koko ajan Vapahtajan kanssa. ”Eikö sydämemme hehkunut innosta?” he kysyivät toisiltaan pohtiessaan saamaansa tunteen tuomaa vahvistusta sille, että Hän oli todella ollut heidän kanssaan. (Ks. Luuk. 24:13–34.)

Kymmenen apostolia

Kaksi Emmaukseen Kristuksen kanssa matkannutta opetuslasta palasivat Jerusalemiin ja kertoivat kokemuksestaan kymmenelle apostolille. Heidän puhuessaan Vapahtaja itse ilmestyi heille ja sanoi: ”Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” (Ks. Luuk. 24:36–41, 44–49.)

Apostoli Tuomas

Apostoli Tuomas ei ollut läsnä, kun Vapahtaja ilmestyi ensimmäisen kerran muille apostoleille, joten hän ei uskonut, että Kristus oli noussut kuolleista. Viikkoa myöhemmin Kristus ilmestyi apostoleille jälleen. Tällä kertaa Tuomas oli paikalla, ja koska hän näki Kristuksen, hän uskoi Kristuksen nousseen kuolleista. Vapahtaja varoitti Tuomasta siitä, että tämä uskoi vasta nähtyään: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.” (Ks. Joh. 20:24–29.)

Yksitoista apostolia Tiberiaanjärvellä

Yhtenä päivänä pian ylösnousemuksen jälkeen useat apostoleista olivat kalassa Tiberiaanjärvellä mutta heillä ei ollut juurikaan onnea. Seuraavana aamuna Vapahtaja ilmestyi ja neuvoi heitä heittämään verkon veneen oikealle puolelle. Kun he tekivät niin, verkkoon tuli niin paljon kalaa, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös! Heidän aterioituaan yhdessä Vapahtaja opetti, miten tärkeää on palvella muita, sanoen: ”Ruokkikaa minun lampaitani.” Apostolit käyttäisivät loppuelämänsä tekemällä juuri niin – opettamalla ihmisille Kristuksesta – ja joissakin tapauksissa he jopa antoivat henkensä sen vuoksi. (Ks. Joh. 21:1–22.)

Nefiläiset Amerikan mantereella

Ristiinnaulitsemisen aikaan Amerikan mannerta runtelivat maanjäristykset, tulipalot, muut luonnonkatastrofit ja kolmen päivän pimeys merkkinä Vapahtajan kuolemasta. Myöhemmin Kristus laskeutui taivaasta ja kävi 2 500 ihmisen luona, jotka olivat kokoontuneet lähelle temppeliä Runsaudenmaassa. Hän kehotti ihmisiä tunnustelemaan haavojen merkkejä käsissään, jaloissaan ja kyljessään, Hän piti saarnan ja siunasi nefiläisten lapset yksitellen. Seuraavana päivänä paikalla oli vieläkin enemmän väkeä, ja Vapahtaja tuli heidän luokseen ja opetti heitä. Opetuslapset muodostivat lopulta Kristuksen kirkon, ja nefiläiset saivat niin voimallisen todistuksen, että he ja myös lamanilaiset kääntyivät Herraan. (Ks. 3. Nefi 11–18; ks. myös 3. Nefi 8–10; 4. Nefi.)

Todistajat silloin ja nyt

Kristus ilmestyi myös monille muille, kuten useille naisille, jotka olivat tulleet hautakammion luo auttamaan Magdalan Mariaa voitelemaan Kristuksen ruumiin, yli 500 miehelle, Jaakobille ja Paavalille. (Ks. Matt. 28:9; Ap. t. 9:4–19; 1. Kor. 15:6–7; ks. myös 3. Nefi 19; 26:13.)

Vaikka meillä ei ehkä ole tilaisuutta nähdä Vapahtajaa kuten nämä todistajat näkivät, sinä voit silti olla Kristuksen todistaja. Voit etsiä itse Vapahtajaa, kuten Maria teki mennessään haudalle, oppimalla enemmän Hänestä. Tai kenties osoitat uskosi Häneen pitämällä käskyt ja noudattamalla profeettojen neuvoja. Tai voisit panna merkille Vapahtajan siunauksia elämässäsi, kuten ne kaksi Emmaukseen kulkevaa opetuslasta tekivät. Mieti tänä pääsiäisenä, mitä Kristuksen todistajana oleminen tarkoittaa. Nämä ihmiset olivat kirjaimellisia todistajia, jotka todella näkivät ylösnousseen Kristuksen – mutta se ei ole ainoa tapa, jolla voit nähdä Hänet omassa elämässäsi.