2021
« ’O teie te i’oa e topahia i ni’a i tā’u ’Ēkālesia »
Tetepa/’Ātopa 2021


« ’O teie te i’oa e topahia i ni’a i tā’u ’Ēkālesia »

’Ia fa’a’ohipa ana’e tātou i te i’oa tā’āto’a o te ’Ēkālesia, e ha’amaita’ihia tātou ’e e ha’amaita’i tātou ia vetahi ’ē.

various people walk by a Church sign in Korean

I Afirika, te mau ta’ata e ’imi ra i te hō’ē ’Ēkālesia nō te ’āmui atu, ’ua parau rātou ē, ’ua moemoeāhia rātou. I roto i tō rātou moemoeā, ’ua ha’api’ihia rātou ’ia ’imi i te hō’ē ’Ēkālesia tei parauhia i te i’oa o Iesu Mesia. ’A ’imi ai rātou, ’ua ’itehia ia rātou hō’ē ana’e ’Ēkālesia tei fa’atumuhia i ni’a i te i’oa o te Fa’aora—Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei.

I Amerika Latino, ’ua fa’a’ite mai e rave rahi feiā mo’a i te mau mahana hope’a nei ē, tā rātou mau anira’a i te mau hoa ’ia haere mai i roto i te « ’Ēkālesia momoni » ’ua fa’atupu te reira i te au ’ore. ’Ua taui rā te reira i te taime ’a ani ai rātou ’ia haere mai i roto i Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei. « Mai te mea ē, ’ua parauhia tā ’oe ’ēkālesia te ’Ēkālesia a Iesu Mesia », te pāhonora’a ïa a tōna mau hoa, « tē hina’aro nei mātou e haere mai e hi’o ».

I te fenua Marite, ’ua ani manihini te tahi tamaiti Paraimere i te mau ta’ata tāpiri mai ’ia haere mai i tōna bāpetizora’a. ’Ua parau te hō’ē ti’a fa’atere nō te tahi atu fa’aro’o ē, e’ita roa e ti’a iāna ’ia haere i te hō’ē bāpetizora’a nā « te ’Ēkālesia momoni ». Nō te mea rā ē, e nehenehe tāna e parau ē, ’ua rōtahi te ’Ēkālesia a te tamaiti i ni’a ia Iesu Mesia, ’ua haere te ’orometua ’e tāna vahine.

I te taime ’a ani ai te ta’ata ha’apa’o tīteti manureva i te hō’ē melo o te ’Ēkālesia i te hō’ē vāhi nohora’a nō te rata uira, ’ua pāhono te melo, « ldschurch.org ».

« E aha terā ’ēkalesia ? » te uira’a ïa a te rave ohipa.

Pāhono atu ra te melo, « Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei ».

« E haere au e rave i te ohipa e rave rahi mahana ma te ’ore e ti’a ’ia paraparau nō ni’a i te Fatu », te parau ïa a te rave ’ohipa. « Te ’itera’a ē, tē paraparau nei au i te tahi atu keretetiano, ’ua maita’i roa ïa tō’u mahana ».

’Ua fa’atano ’oi’oi te melo o te ’Ēkālesia i tōna hōho’a taiete manureva i te nohora’a rata uira ’āpī o te ’Ēkālesia : ChurchofJesusChrist.org.1

’Ua tupu te parau fafau

family walking in front of a Church building

E riro teie mau hōho’a nehenehe ’ei fa’a’itera’a i te tupura’a o te hō’ē parau fafau tā te peresideni Nelson i parau i te feiā mo’a nō te mau mahana hope’a nei i te ’āva’e ’Ātopa 2018 ’e fa’ahou ā i te ’āva’e ’Ēperēra 2020.

« Tē fafau atu nei au ia ’outou ē, mai te mea e rave tātou mai te maita’i roa nō te fa’aho’i i te i’oa ti’a o te ’Ēkālesia a te Fatu, te ta’ata nāna teie ’Ēkālesia, e nīni’i mai ’oia i tōna mana ’e te mau ha’amaita’ira’a i ni’a i te upo’o o te Feiā mo’a i te mau mahana hope’a nei, i te fāito ’aore ā tātou i ’ite a’e nei » te parau ïa a te peresideni Nelson. E roa’a ia tātou te ’ite ’e te mana o te Atua nō te tauturu ia tātou ’ia hopoi i te mau ha’amaita’ira’a o te ’evanelia a Iesu Mesia i fa’aho’i-fa’ahou-hia mai i te mau fenua ato’a, te mau ’ōpū ato’a, te mau reo ato’a, ’e i te mau ta’ata ato’a ’e ’ia fa’aineine i te ao nei nō te tae-piti-ra’a mai o te Fatu ».2

’Aita i maoro a’enei, nā roto i tā’u mau parau ha’apararera’a sōtiare, ’ua ani au i te mau melo o te ’Ēkālesia ’ia parau mai iā’u nō ni’a i te mau ha’amaita’ira’a tā rātou i fāri’i nā roto i te fa’a’ohipara’a i te i’oa ti’a o te ’Ēkālesia. ’Ua putapū roa vau i te fāri’ira’a hau atu i te 2 600 pāhonora’a.

Tē hina’aro nei au e fa’a’ite atu ’ia ’outou i te tahi o te reira. E mea matarohia te reira nō te mea ’ua fāri’i ato’a ’outou i te reira mau ha’amaita’ira’a ’a pe’e ai ’outou i te parau a’o a te peresideni Nelson.

Fātata a’e ia Iesu Mesia

’Ua putapū roa vau i te ’itera’a pāpū o Iakoba nō ni’a i te huru o tō te i’oa tā’āto’a o te ’Ēkālesia tauturura’a iāna ’ia rōtahi i ni’a i te Fa’aora : « ’Ua ’itehia iā’u ē, tā’u rōtahira’a i ni’a ia Iesu Mesia, ’ua tomo roa te reira i roto i te mau tuha’a ato’a o tō’u orara’a ». « ’Ia rave ana’e au i te ’ōro’a mo’a, e ha’amana’o vau iāna ’e i tāna tusia tāra’ehara. ’Ia tai’o ana’e au i te mau pāpa’ira’a mo’a, e hi’o maita’i atu ā vau i tāna mau parau ’e te tahi atu mau fa’ahorora’a nō ni’a iāna. ’Ua ha’afātata te reira iā’u iāna ’e ’ua tauturu iā’u ’ia ta’a maita’i a’e i tāna ’ohipa ’ei Fa’aora ’e ’ei Tāra’ehara nō’u ».

’Ua ’ite au i te ha’amaita’ira’a i te ’itera’a ē, e aha te aura’a nō Beth ’e nō Bryce te i’oa o te Fa’aora : « ’Ua ’ite au i te hō’ē tū’atira’a fātata a’e i tō’u Fa’aora », te parau ïa a Beth. « ’Ia ani-ana’e-hia mai iā’u ē, e aha te ’Ēkālesia tā’u e haere nei, ’e ’ia pāhono ana’e au ē, nō roto vau i Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei, e ’ite au i te hō’ē tā’amura’a mau i te hō’ē mea. Nō tōna mau ta’ata vau. Nō tōna ’utuāfare au. Nōna vau ».

’Ua parau mai ’o Bryce iā’u ē, ’ua tauturu te i’oa ti’a o te ’Ēkālesia iāna « ’ia ha’amana’o ’o vai tā’u e tāvini nei ’e ’o vai tā’u e ’imi nei ’ia riro hau atu mai te reira. Tē fa’aha’amana’o mai nei te reira iā’u ē, ’o te Fa’aora te ta’ata e hōro’a nei i teie mau ha’api’ira’a ’e e ’ere te reira nō roto mai i te ta’ata ».

« E mana tō te i’oa o te Fa’aora »

Christus statue

’Ua parau ’o Haley, e misiōnare rave tāmau ē : « Te fa’a’ohipara’a i te i’oa ti’a o te ’Ēkālesia a te Fatu e hōro’a mai te reira i te pūai ’e te mana rahi hau ’a ha’api’i ai tātou ia vetahi ’ē i tāna ’evanelia i fa’aho’i-fa’ahou-hia mai. ’Ia parau ana’e au ‘Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei’, e ha’apāpū ’e e fa’a’ite te Vārua o te Fatu ē teie te ’Ēkālesia a te Fatu tei fa’aho’i-fa’ahou-hia mai i te fenua nei i teie mahana. E mea au nā’u ’ia fa’a’ohipa i te i’oa ti’a nō te mea tē ’āpiti ato’a ra ïa vau i tō’u ’itera’a pāpū ora i te reira parau mau ! »

’E ’ua parau mai o Nicolas iā’u ē : « I mua ra, mai te mea e parau vau ē, ‘Momoni’, e mea pinepine te ’itehia taua ’ana’ana pāpū ’ore i roto i te feiā e ’ere nō tā tātou fa’aro’o. Fātata roa e nehenehe ’outou e fa’aro’o i te ha’amana’ora’a rū o te mau mea ato’a tei fa’aro’ohia a’enei nō ni’a i ‘te mau momoni’. I teienei rā tē vai ra te hau, e mea pinepine atu ā te fāri’ira’a mai. E mana tō te i’oa o te Fa’aora. E hōro’a mai ’oia i te hau. ’Ua tupu i te rahi tō’u ’itera’a pāpū nō te parau mau o te ’evanelia nā roto noa i te paraura’a i te i’oa ti’a o te ’Ēkālesia. E ’ite au i te Vārua i te mau taime ato’a ’ia parau vau i te reira. I te tahi taime, ’o te reira noa tā’u e nehenehe e parau nō ni’a i te mea tā tātou e ti’aturi nei, terā rā ’ua nava’i te reira ».

Te ha’apāpūra’a i te mau mana’o hape

’Ua parau ’o Harold, te hō’ē ’orometua nō te fare ha’api’ira’a teitei i te fenua Marite ē, ’ua tauturu te fa’a’ohipara’a i te i’oa tā’āto’a o te ’Ēkālesia iāna ’ia ha’apāpū i te mau mana’o hape. ’Ua parau mai ’oia iā’u ē, nō te tāmata i te ha’apoto i te hō’ē ’āparaura’a nō ni’a i te fa’aro’o, ’ua parau te hō’ē pīahi ē, « tē mana’o nei au ē, e keretetiano te mau fa’aro’o ato’a, ’eiaha rā te mau momoni ».

Nō tōna ’itera’a i te hō’ē taime ’auro nō te ha’apāpū i te reira mana’o hape, ’ua nā ’ō Harold, « parau atu ra vau i te mau pīahi ē, ‘Momoni’ e i’oa pi’i noa te reira tei topahia i ni’a i te mau melo nō te ’Ēkālesia, nō tō mātou ti’aturi i te Bibilia ’e i te Buka a Moromona ’ei nā ’ite pāpa’ira’a mo’a tahito o Iesu Mesia ».

’Ua ’īriti ’o Mary i tōna ’ā’au iā’u, ma te fa’a’ite mai e mea nāhea te i’oa tā’āto’a o te ’Ēkālesia i te ha’amaita’ira’a iāna i roto i te ha’api’ira’a i tāna mau tamari’i : « E iti mai te pāpū ’ore o tā’u mau tamari’i i teienei ’ia ha’api’i ana’e au ia rātou ē, e feiā mo’a tātou nō te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i teie mau mahana hope’a nei ’eiaha rā e parau ia tātou ē, e mau momoni’. ’Ua vai te pāpū ’ore i roto ia rātou, ’e ’ua ui mai, ‘Nō te aha e momoni ? Te aura’a e ’ere ïa tātou i te keretetiano ?’ Tē mana’o nei au ē, ’ua tauturu teie tauira’a ia rātou ’ia paraparau ana’e rātou i te tahi atu mau tamari’i i te fare ha’api’ira’a e ’ere i te feiā fa’aro’o ».

« E misiōnare au nā Iesu Mesia ».

’Ua parau fafau mai te peresideni Nelson ē, ’ia fa’a’ohipa ana’e tātou i te i’oa ti’a o te ’Ēkālesia, « e fāri’i tātou i te ’ite ’e te mana o te Atua » nō te ha’aparare i te ’evanelia. ’Ua fa’auru mai ’o Teresa iā’u nā roto i tōna ’ā’amu nō ni’a i te ’ohipa i tupu ’a ui mai ai te hō’ē hoa ’ohipa iāna nō ni’a i te ’Ēkālesia. Ma te pe’e i te a’o a te peresideni Nelson, ’ua ha’amata ’o Teresa nā roto i te fa’a’itera’a i te i’oa tā’āto’a o te ’Ēkālesia.

« ’Ua ’ana’anatae ’oia i te ’Ēkālesia », tāna ïa i parau iā’u. « ’Ua tītorotoro ’oia i te reira e rave rahi ’āva’e ’e i muri iho, mai te hō’ē temeio, ’ua bāpetizohia ’oia e tā’u tamaiti, te ’episekōpo. E ’oa’oa rahi tō’u i te reira mahana, ’e tō’u ato’a ’utuāfare. E parau mau te mau parau fafau ».

’Ua parau ’o Jordan ē, e rave rahi ta’ata ’aita ā rātou i mātau i te i’oa o te ’Ēkālesia. ’Ua parau ’oia ē, « te fa’a’ohipara’a i te i’oa o te ’Ēkālesia, e hōro’a mai te reira iā’u i te hō’ē rāve’a nō te fa’ata’a atu, e mea nāhea te ’Ēkālesia i te fa’atumura’a i ni’a ia Iesu Mesia, ’e nō te aha tātou e parau ai ia tātou iho ’ei feiā mo’a nō te mau mahana hope’a nei ».

I te anira’a te hō’ē ta’ata ia Chloe « e misiōnare momoni ānei ’oia », ’ua fa’a’ite pāpū atu ra ’oia ma te pūai, « ’aita, e misiōnare au nō Iesu Mesia ». ’Ua parau mai ra Chloe ia’u ē, ’ua fa’a’ite mai ra te reira ta’ata i te mau hina’aro nō te pe’e i te Fa’aora, nō reira ’ua ha’api’i atu ’oia iāna ē, tē arata’ihia nei Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei e te Fa’aora. I muri iho, ’ua hōro’a ’oia iāna i te mau ha’amāramaramara’a nō ni’a i tāna ’Ēkālesia.

« E parauhia ai te ’Ēkālesia i tō’u ra i’oa »

sister missionaries talking to a family in front of a Church building

I tōna heheura’a i te i’oa o tāna ’Ēkālesia i te peropheta Iosepha Semita, nā ’ō mai ra te Fa’aora, « nō te mea ’o teie te i’oa e topahia i ni’a i tā’u ’Ēkālesia i te mau mahana hope’a nei, ’oia Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 115:4). E ’ua parau atu ra ’oia i te ’āti Nephi, « nō reira e parauhia ai te ’Ēkālesia i tō’u i’oa », nō te mea, « e nāhea ïa te ’Ēkālesia nā’u ’ia ’ore ’ia parauhia i tō’u i’oa ? » (3 Nephi 27:7, 8).

Tē fa’a’ite pāpū nei au ’e te hō’ē feiā mo’a nō te mau mahana hope’a nei ’o Tommie ē, ’ia fa’a’ohipa ana’e tātou i te i’oa tā’āto’a o te ’Ēkālesia, e ha’amaita’ihia tātou ’e e ha’amaita’i tātou ia vetahi ’ē. ’Ua parau mai ’o Tommie iā’u ē, « ’ia fa’a’ite ana’e au ia vetahi ’ē i te mau ha’amaita’ira’a nō te rirora’a ’ei melo nō Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei i roto i te hō’ē tau ’a ’itehia ai te pe’ape’a ’e te mata’u, tē ’ite nei au ē, tē tauturu nei au ia vetahi ’ē ’ia ’ite ē, tē vai ra te ha’apūra’a nō te vero i pīha’i iho i te mau pipi a Iesu Mesia, ’o tē aupuru nei ia rātou ’e ’o tē pe’e nei iāna ».

Fa’ata’ara’a

  1. Tē ha’amāuruuru nei au ia Elder Gerrit W. Gong nō te pupu nō te Tino ’Ahuru ma Piti ’āpōsetolo nō te fa’a’itera’a mai i teie ’ā’amu iā’u.

  2. Russell M. Nelson, « Te i’oa ti’a o te ’Ēkālesia », Liahona, Novema 2018, 89 ; hi’o ato’a « Te ’īritira’a i te mau ra’i nō te tauturu », Liahona, Mē 2020, 73.