Todistuksenne ravitseminen ja lausuminen
Kutsun teitä etsimään tilaisuuksia ilmaista todistuksenne sanoin ja teoin.
Johdanto
Merkittäviä hetkiä elämässä tulee usein ja yllättäen, silloinkin kun olette vielä nuoria. Saanen lukea kertomuksen lukiolaisesta nimeltä Kevin, joka valittiin matkustamaan osavaltionsa ulkopuolelle erääseen oppilasjohtajatapahtumaan. Hän kertoo tapauksesta omin sanoin.
”Minun vuoroni jonossa tuli, ja virallisen näköinen ilmoittautumisvirkailija kysyi nimeäni. Hän katsoi luetteloaan ja sanoi: ’Sinä olet siis se nuori mies Utahista.’
’Eli siis minä olen ainoa?’ kysyin.
’Kyllä, ainoa.’ Hän ojensi minulle nimikylttini, jossa nimeni alapuolella luki ’Utah’. Kun kiinnitin sen, minusta tuntui kuin minut olisi polttomerkitty.
Työnnyin hotellin hissiin viiden muun lukiolaisen kanssa, joilla oli samanlaiset nimikyltit kuin minulla. ’Hei, sinä olet Utahista. Oletko mormoni?’ kysyi eräs oppilas.
Tunsin itseni ulkopuoliseksi kaikkien näiden eri puolilta maata tulleiden oppilasjohtajien joukossa. ’Joo’, myönsin epäröiden.
’Te olette niitä tyyppejä, jotka uskovat Joseph Smithiin, joka sanoi nähneensä enkeleitä. Et kai sinä oikeasti usko sitä?’
En tiennyt, mitä sanoa. Kaikki hississä olevat oppilaat tuijottivat minua. Olin vasta saapunut, ja kaikki jo pitivät minua erilaisena. Asetuin hieman puolustuskannalle, mutta sitten sanoin: ’Tiedän, että Joseph Smith oli Jumalan profeetta.’
’Mistä se oli tullut?’ ihmettelin. En tiennyt, että minusta oli siihen. Mutta sanat tuntuivat todelta.
’Joo, minulle on kerrottu, että te kaikki olette hulluja uskovaisia’, poika sanoi.
Sen myötä lankesi vaivaantunut hiljaisuus, ja sitten hissin ovi avautui. Keräsimme matkatavaramme, ja hän lähti naureskellen kävelemään käytävää pitkin.
Sitten ääni takanani kysyi: ’Hei, eikö mormoneilla ole jonkinlainen toinen Raamattu?’
Voi ei. Ei taas. Käännyin ja näin toisen oppilaan, joka oli ollut hississä kanssani, Christopherin.
’Sen nimi on Mormonin kirja’, sanoin ja halusin jättää aiheen sikseen. Nostin laukkuni ja lähdin kävelemään käytävää pitkin.
’Onko se se kirja, jonka Joseph Smith käänsi?’ hän kysyi.
’Joo, on se’, vastasin. Jatkoin kävelemistä toivoen välttäväni nolostumisen.
’No, tiedätkö, miten voisin saada sellaisen?’
Yhtäkkiä mieleeni tuli eräs pyhien kirjoitusten kohta, jonka olin oppinut seminaarissa. ’Minä en häpeä Jeesuksen Kristuksen evankeliumia.’1 Kun tämä tuli mieleeni, minua hävetti, että olin ollut niin nolona.
Loppuviikon ajan tuo pyhien kirjoitusten kohta pysyi mielessäni. Vastasin niin moneen kirkkoa koskevaan kysymykseen kuin pystyin ja sain monia ystäviä.
Huomasin olevani ylpeä uskonnostani.
Annoin Christopherille Mormonin kirjan. Myöhemmin hän kirjoitti minulle ja kertoi kutsuneensa lähetyssaarnaajat kotiinsa.
Opin olemaan nolostumatta todistukseni lausumista.”2
Minua innoittaa Kevinin rohkeus lausua todistuksensa. Sitä rohkeutta uskolliset kirkon jäsenet osoittavat toistuvasti joka päivä kaikkialla maailmassa. Kun kerron ajatuksiani, pyydän teitä pohtimaan näitä neljää kysymystä:
-
Tiedänkö ja ymmärränkö, mikä todistus on?
-
Osaanko ilmaista todistukseni?
-
Mitkä asiat estävät minua lausumasta todistustani?
-
Kuinka säilytän todistukseni?
Tiedänkö ja ymmärränkö, mikä todistus on?
Todistuksenne on mitä kallisarvoisin omaisuus, johon liittyy usein syviä hengellisiä tunteita. Näitä tunteita ilmaistaan yleensä hiljaa ja niitä kuvataan hiljaisena, vienona äänenä.3 Se on teidän uskonne tai tietonne totuudesta, joka on annettu hengellisenä vahvistuksena Pyhän Hengen vaikutuksesta. Tämän vahvistuksen saaminen muuttaa sitä, mitä sanotte ja miten toimitte. Todistuksenne keskeisiä osatekijöitä, jotka Pyhä Henki vahvistaa, ovat seuraavat:
-
Jumala on sinun taivaallinen Isäsi. Sinä olet Hänen lapsensa. Hän rakastaa sinua.
-
Jeesus Kristus elää. Hän on elävän Jumalan Poika ja sinun Vapahtajasi ja Lunastajasi.
-
Joseph Smith on profeetta, jonka Jumala kutsui palauttamaan Jeesuksen Kristuksen kirkon.
-
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on Jumalan palautettu kirkko maan päällä.
-
Jeesuksen Kristuksen palautettua kirkkoa johtaa tänä päivänä elävä profeetta.
Osaanko ilmaista todistukseni?
Te ilmaisette todistuksenne, kun kerrotte muille hengellisistä tunteistanne. Kirkon jäsenenä teillä on tilaisuuksia lausua todistuksenne virallisissa kirkon kokouksissa tai vähemmän virallisissa kahdenkeskisissä keskusteluissa perheen, ystävien ja muiden kanssa.
Toinen tapa, jolla kerrotte todistuksestanne, on vanhurskas käytös. Todistuksenne Jeesuksesta Kristuksesta ei ole vain sitä, mitä sanotte, vaan sitä, kuka olette.
Joka kerta, kun lausutte todistuksen tai osoitatte teoillanne sitoutumisenne Jeesuksen Kristuksen seuraamiseen, te kutsutte muita ”[tulemaan] Kristuksen luokse”4.
Kirkon jäsenet ovat Jumalan todistajina kaikkina aikoina, kaikessa ja kaikkialla.5 Mahdollisuuksia tehdä tätä digitaalisessa universumissa käyttäen omaa innoittavaa sisältöämme tai jakamalla muiden valmistamaa kohottavaa sisältöä on loputtomasti. Me todistamme, kun me rakastamme, jaamme ja kutsumme, myös verkossa. Twiittinne, yksityisviestinne ja julkaisunne saavat korkeamman, pyhemmän tarkoituksen, kun käytätte sosiaalista mediaa myös sen osoittamiseen, miten Jeesuksen Kristuksen evankeliumi muovaa elämäänne.
Mitkä asiat estävät minua lausumasta todistustani?
Todistuksen lausumisen esteenä voi olla epävarmuus siitä, mitä sanoa. Varhainen apostoli Matthew Cowley kertoi tämän kokemuksen lähtiessään 17-vuotiaana viisivuotiseen lähetystyötehtävään Uuteen-Seelantiin:
”En koskaan unohda isäni rukouksia sinä päivänä, kun lähdin. En ole koko elämäni aikana kuullut kauniimpaa siunausta. Sitten hänen viimeiset sanansa minulle rautatieasemalla: ’Poikani, sinä lähdet tuolle lähetyskentälle, sinä opiskelet, pyrit valmistelemaan saarnojasi, ja toisinaan, kun sinua kutsutaan puhumaan, luulet olevasi erinomaisen valmistautunut, mutta kun nouset seisomaan, ajatuksesi lyövät tyhjää.’ Olen kokenut sen useammin kuin kerran.
Kysyin: ’Mitä silloin pitää tehdä, kun ajatukset lyövät tyhjää?’
Hän sanoi: ’Seisot siinä ja todistat koko sielusi palavalla innolla, että Joseph Smith oli elävän Jumalan profeetta, ja mieleesi tulvii ajatuksia ja suuhusi tulee sanoja – –, jotka kulkeutuvat jokaisen kuulijan sydämeen.’ Ja niinpä se, että ajatukseni löivät enimmäkseen tyhjää – – lähetystyöni aikana – –, antoi minulle tilaisuuden todistaa maailmanhistorian suurimmasta tapahtumasta sitten Mestarin ristiinnaulitsemisen. Kokeilkaa sitä joskus, pojat ja tytöt. Ellei teillä ole mitään muuta sanottavaa, todistakaa, että Joseph Smith oli Jumalan profeetta, niin koko kirkon historia tulvii mieleenne.”6
Samalla tavoin presidentti Dallin H. Oaks on sanonut: ”Joistakin asioista todistuksen saa paremmin seisaallaan niistä todistamalla kuin polvillaan niistä rukoilemalla.”7 Henki todistaa sekä puhujalle että kuulijalle.
Toisena esteenä on pelko, kuten Kevinin kertomuksessa korostettiin. Kuten Paavali kirjoitti Timoteukselle:
”Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman [ja] rakkauden – – hengen.
Älä siis häpeä todistaa Herrastamme.”8
Pelon tunteet eivät tule Herralta vaan useimmiten vastustajalta. Kun teillä on uskoa, kuten Kevinillä, voitte voittaa nämä tuntemukset ja kertoa avoimesti sen, mitä on sydämessänne.
Kuinka säilytän todistukseni?
Uskon, että todistus on meissä luontaisesti, mutta jotta voimme säilyttää sen ja kehittää sitä täydellisemmäksi, Alma opetti, että meidän tulee ravita todistustamme hyvin huolellisesti.9 Kun teemme niin, ”se juurtuu ja kasvaa ja tuottaa hedelmää”10. Ilman tätä ”se kuivettuu”11.
Ensimmäisen presidenttikunnan jokainen rakastettu jäsen on antanut meille ohjausta siihen, kuinka säilyttää todistus.
Presidentti Henry B. Eyring on opettanut rakkautta osoittaen: ”Jumalan sanalla kestitsemistä, sydämestä lähtevää rukousta ja kuuliaisuutta Herran käskyille on toteutettava johdonmukaisesti ja jatkuvasti, jotta todistuksenne kasvaisi ja kukoistaisi.”12
Presidentti Dallin H. Oaks on muistuttanut meille, että säilyttääksemme todistuksemme ”meidän tulee nauttia sakramentti joka viikko (ks. OL 59:9), jotta olisimme kelvollisia lunastamaan sen kallisarvoisen lupauksen, että Hänen Henkensä olisi aina meidän kanssamme (ks. OL 20:77).”13&&
Ja presidentti Russell M. Nelson on hiljattain neuvonut meitä ystävällisesti:
”Ravitkaa [todistustanne] totuudella. – –
Ravitkaa itseänne muinaisten ja nykyajan profeettojen sanoilla. Pyytäkää Herraa opettamaan teille, kuinka voitte kuulla Häntä paremmin. Viettäkää enemmän aikaa temppelissä ja sukututkimustyössä.
[Asettakaa] todistuksenne tärkeimmälle sijalle elämässänne.”14
Lopuksi
Rakkaat veljeni ja sisareni, lupaan, että kun ymmärrätte täydellisemmin, mikä todistus on, ja kun lausutte sen, te voitte voittaa epävarmuuden ja pelon aiheuttamia esteitä, mikä mahdollistaa sen, että voitte ravita tätä kallisarvoisinta omaisuuttanne, todistustanne, ja säilyttää sen.
Meitä on siunattu lukemattomilla esimerkeillä muinaisista ja nykyajan profeetoista, jotka ovat rohkeasti lausuneet todistuksensa.
Kristuksen kuoleman jälkeen Pietari seisoi ja todisti:
”Tietäkää tämä, te kaikki – –: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä. Hänet te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hänen voimastaan tämä mies seisoo – – teidän edessänne. – –
Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.”15
Kun Alma oli pitänyt saarnansa uskosta, Amulek esitti voimallisesti: ”Minä todistan teille omasta puolestani, että nämä asiat ovat totta. Katso, minä sanon teille, että minä tiedän, että Kristus on tuleva ihmislasten keskuuteen – – ja että hän on sovittava maailman synnit; sillä Herra Jumala on näin puhunut.”16
Nähtyään loistavan näyn ylösnousseesta Vapahtajasta Joseph Smith ja Sidney Rigdon todistivat:
”Ja nyt, niiden monien todistusten jälkeen, jotka hänestä on annettu, tämän todistuksen, kaikista uusimman, me annamme hänestä, että hän elää!
Sillä me näimme hänet, tosiaankin Jumalan oikealla puolella; ja me kuulimme äänen todistavan, että hän on Isän Ainosyntyinen.”17
Veljet ja sisaret, kutsun teitä etsimään tilaisuuksia ilmaista todistuksenne sanoin ja teoin. Tällainen tilaisuus tarjoutui minulle hiljattain, kun tapaamiseni erään eteläamerikkalaisen pääkaupungin pormestarin kanssa oli päättymässä hänen virkahuoneessaan, ja mukana oli useita hänen virastonsa virkailijoita. Kun lopetimme keskustelun hyvin sydämellisissä tunnelmissa, ajattelin epäröiden, että minun pitäisi lausua todistukseni. Noudattaen saamaani innoitusta todistin, että Jeesus Kristus on elävän Jumalan Poika ja maailman Vapahtaja. Sinä hetkenä kaikki muuttui. Huoneessa vallinnut Henki oli kiistaton. Vaikutti siltä, että kaikki olivat liikuttuneita. ”Lohduttaja – – todistaa Isästä ja Pojasta.”18 Olen hyvin kiitollinen siitä, että keräsin rohkeutta lausua todistukseni.
Kun tällainen hetki tulee, tarttukaa siihen ja hyödyntäkää sitä. Kun teette niin, te tunnette Lohduttajan lämmön sisimmässänne.
Lausun teille todistukseni – Jumala on meidän taivaallinen Isämme, Jeesus Kristus elää ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on Jumalan kirkko maan päällä tänä päivänä, ja sitä johtaa rakas profeettamme, presidentti Russell M. Nelson. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.