Kohokohtia 192. puolivuotiskonferenssista

Kirkon 192. puolivuotiskonferenssin aikana temppeliaukiolla oli rauhallista. Rakentamisen ja seismisen jälkiasennuksen äänet historiallisen Suolajärven temppelin tontilla taukosivat.

Mutta toisenlainen rauha täytti kotimme ja sydämemme, kun pysäytimme maailman äänet kuunnellaksemme eläviä profeettoja ja apostoleja.

”Tältä puhujakorokkeelta kuulette totuutta edelleen tänään ja huomenna”, presidentti Russell M. Nelson opetti hänelle ominainen pilke silmäkulmassaan. ”Pyytäkää rukoillen Herraa vahvistamaan, että kuulemanne on totta.” (Ks. s. 29.)

Koko konferenssin ajan puhujat opettivat todistusta vahvistavia totuuksia, kuten pyhien liittojen solmimista ja pitämistä (ks. s. 95 ja 73), henkilökohtaisen ilmoituksen saamista (ks. s. 16) ja opetuslapseutta (ks. s. 77).

”Kun asetatte Jeesusta Kristusta koskevan todistuksenne jatkuvan vahvistamisen tärkeimmälle sijalle elämässänne”, presidentti Nelson sanoi, ”katsokaa, kuinka elämässänne tapahtuu ihmeitä” (ks. s. 95).

Kun yleiskonferenssi päättyi, Suolajärven temppelin peruskorjaustyöt jatkuivat jälleen. Työt tai valmistelut on aloitettu myös niiden 125 temppelin osalta eri puolilla maailmaa, joista on ilmoitettu tai jotka ovat rakenteilla. Tähän sisältyvät ne 18 uutta temppeliä, joista presidentti Nelson ilmoitti konferenssin viimeisessä kokouksessa (ks. s. 121).

”[Herra] tuo temppeleitään paremmin meidän ulottuvillemme”, presidentti Nelson sanoi. ”Hän kiihdyttää tahtia, jolla rakennamme temppeleitä. Hän lisää kykyämme auttaa Israelin kokoamisessa.” (Ks. s. 121.)