Armeijan taistelukuvaajasta elokuvaajaksi
Henkilökuvia-juttusarjassa kerrotaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten elämästä.
Kun Aki Huttunen lähtee kotipaikkakunnaltaan Siilinjärveltä ammattiopiston työharjoitteluun Helsinkiin vuonna 2008, hänellä on mukanaan yksi rinkka, jossa on kaksi muovikassillista vaatteita. Toisessa on puhtaat ja toisessa likaiset vaatteet. Pöytätietokone kulkee sylissä.
”Niillä aloin perustaa uutta elämää Helsinkiin”, naurahtaa Huttunen, joka ei enää koskaan palaa asumaan Siilinjärvelle.
Työharjoittelu tuotantoyhtiö Optiparissa sujuu. Huttunen tulee hyvin juttuun yrityksen perustajan, itseoppineen elokuvaohjaaja Tuukka Temosen kanssa. Harjoittelun päätteeksi Huttuselle tarjotaan töitä teknisenä avustajana. Hän rakentaa liikkuvan kameran ratoja ja työntää kamera-ajoihin tarkoitettuja kameravaunuja.
Neljätoista vuotta myöhemmin Huttunen on perheellinen, kahden pienen lapsen isä ja työskentelee edelleen samassa työpaikassa. Hän on vastannut jo pitkään produktioiden teknisestä tuotannosta, ja hänestä on tullut yrityksen kantava voima, luottomies. Temosen mukaan Huttusella on erityinen kyky pysyä tyynenä ja toimivana hankalissakin tilanteissa. Se luo koko tiimiin tietynlaista rauhaa.
”Varmaan kyky pysyä keskittyneenä riippumatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu, on kehittynyt lapsuudenkodissa, jossa oli koko ajan kaikenlaista menoa ja meininkiä”, Huttunen arvelee.
Nuoruuden työharjoittelun ja nykyisyyden väliin mahtuvat mm. aika taistelukuvaajakoulutuksessa, lähetystyö Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon Alppien saksankielisellä lähetyskentällä sekä puolen vuoden aika Intian valtamerellä.
Kuuden tunnin junamatka
Huttunen asuu Helsingissä alkuun kolmen muun kaverinsa kanssa samassa asunnossa. Kuuden tunnin junamatkat yksin kuulostavat hänestä siinä vaiheessa tervetulleelta ajatukselta. Hän päättää mennä asepalvelukseen Kajaanin sissikomppaniaan. Talvella matka Kajaanista Helsinkiin kestää toisinaan käytännössä jopa kaksitoista tuntia.
Kasarmin seinällä on ilmoitus yhdeksän kuukauden mittaisesta Combat Camera -kuvaajan eli taistelukuvaajan koulutuksesta. Huttunen tulee valituksi Suomen ensimmäiseen taistelukuvaajien ryhmään Helsinkiin.
”Kyllä ne kamerat ovat paljon voimakkaampia ja vaikutusvaltaisempia aseita kuin rynnäkkökiväärit, kuten on viime viikkojen aikoina huomattu Venäjän käydessä hyökkäyssotaa Ukrainassa.”
Combat Camera -ryhmän tehtävä on dokumentoida sodan tapahtumia. Taisteluharjoituksissa kolmihenkinen kuvausryhmä on osa eturintaman joukkoa. Jokaisella on rynnäkkökiväärin ja mahdollisen pistoolin lisäksi videokamera sekä valokuvakamera. Niitä käytetään vuorotellen, tilanteen mukaan.
Merirosvojahti Intian valtamerellä
Armeijan jälkeen Huttunen hakeutuu rauhanturvaoperaatioon Intian valtamerelle. Tarkoitus on puuttua laajamittaisiin rahtialusten kaappaamisiin ja varmistaa humanitaarisen avun perille pääsy Somaliaan. Miinalaiva Pohjanmaa lähtee operaatioon Suomesta vuonna 2011. Sinä vuonna merirosvot pitävät hallussaan Intian valtamerellä noin kolmeakymmentä alusta miehistöineen. Rauhanturvaoperaatiossa on mukana Suomen lisäksi useita muita Euroopan unionin jäsenmaita. Merirosvous vaikuttaa koko Euroopan talouteen.
”18 merirosvoa saatiin kiinni kuuden kuukauden aikana, jonka olin rauhanturvaajana. Rauhanturvauksen jälkeen minua kysyttiin pääesikunnasta palkkasotilaaksi. Siihen vastasin, että tämä riitti.”
Operaatio on Suomen rauhanturvaamisen historian ensimmäinen merioperaatio. Huttunen täsmentää olevansa yhä avoin kaikenlaiselle Puolustusvoimien reserviläistoiminnalle.
Vuonna 2013 Huttunen ja hänen tuleva puolisonsa Anette Määttä palvelevat samaan aikaan Alppien saksankielisellä lähetyskentällä, joka sijaitsee Sveitsin, Saksan ja Itävallan alueilla. Huttunen on yksi yhdeksästä suomalaisesta nuoresta, jotka työskentelevät tällä lähetyskentällä yhtä aikaa.
Huttunen saa toverikseen digitaalisen kuvataiteilijan Saksasta. Parivaljakko alkaa tehdä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon teologiasta kertovia animoituja videoita. Toveri piirtää ja Huttunen animoi. He järjestävät myös musikaalisia iltoja, joihin valmistuu musiikkia ja audiovisuaalista materiaalia.
”Tapahtumiin tuli paljon väkeä. Kolmanteen musiikki-iltaan tuli niin paljon ihmisiä, että kaikki eivät mahtuneet sisään, vaikka seurakuntakeskuksen väliseinät avattiin. Päädyimme järjestämään sen kahtena eri iltana, jotta kaikki mahtuivat mukaan.”
Lapsuuden Siilinjärvellä Huttunen soittaa naapurin kanssa rokkia Huttusten autotallissa. Huttunen laulaa ja soittaa kitaraa, kaveri soittaa rumpuja. Myöhemmin bändiin löytyy myös basisti.
”Mitä raskaammaksi musiikkimme muuttui, sitä enemmän piti lisätä seiniin äänenvaimennusta. Oli joku naapuri, joka ei oikein tykännyt”, Huttunen kertoo.
Bändi pääsee soittamaan koulun ja kylän tapahtumiin. Kaverukset kuvaavat myös videomateriaalia, lähinnä bändielämän videoita sekä pikku sketsejä.
”Tuntui isolta jutulta, kun Kuopiosta kyseltiin, että tullaanko soittamaan nuorisotalolle.”
Viesti kunnalta
Huttusten pienehkössä omakotitalossa on totuttu ääniin. Huttusen veljet tekevät tietokonemusiikkia, siskot soittavat viulua, huilua ja pianoa. Huttusen isä tekee ammatikseen perinteistä haitarimusiikkia, jota hän äänittää kotistudiossaan. Eräänä päivänä kunnalta tulee Huttusille mielenkiintoinen viesti.
”Lapussa luki, että asuinalue ei ole mikään tanssialue. Veli oli siitä aika ylpeä. Hän kehysti sen ja ripusti seinälle.”
Vuoden 2021 Jussi-gaalassa Tuukka Temosen ohjaama elokuva Aika jonka sain saa yleisön suosikkielokuvan kunniakirjan. Se on elokuva, jossa Aki Huttunen toimii ensimmäistä kertaa pitkän elokuvan pääkuvaajana. Sitä ennen hän on ehtinyt toimia toisena kuvaajana ja teknisenä vastaavana useassa produktiossa. Huttunen on ollut mukana kuvaamassa myös Arman Pohjantähden alla -televisiosarjaa sekä Arman ja viidenkympin kriisi -sarjaa.