Mai, pe’e mai
25–31 nō Mē. Mosia 29–Alama 4 : « ’Ua itoito rātou, ’ua tāmau māite ho’i »


« 25–31 nō Mē. Mosia 29–Alama 4 : ‘’Ua itoito rātou, ’ua tāmau māite ho’i’ », Mai, pe’e mai—nō te Paraimere : Buka a Moromona 2020 (2020)

« 25–31 nō Mē. Mosia 29–Alama 4 », Mai, pe’e mai—nō te Paraime : 2020

Hōho’a
Alama tamaiti e poro ra

Alama tamaiti e poro ra,nā Gary L. Kapp

25–31 nō Mē

Mosia 29–Alama 4

« ’Ua itoito rātou, ’ua tāmau māite ho’i »

E nehenehe te mau tamari’i tā ’outou e ha’api’i nei e ’apo mai e rave rahi mau mea i roto i tā ’outou piha ha’api’ira’a, e rahi roa atu rā tā rātou e ha’api’i mai mai te mea e fa’ananea rātou i te peu tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a i te fare. E feruri nāhea ’outou i te fa’aitoito ’e i te turu i te ha’api’ira’a mai i te ’evanelia i te fare.

Pāpa’i i te mau mana’o e tae mai

Hōho’a
ītona fa’a’itera’a

Tītau i te mana’o

E ani i te mau tamari’i ’ia pārahi i ni’a i te tahua ma te ha’amenemenera’a, ’e e fa’ahaere i te hō’ē pōpō mai te hō’ē tamari’i i te tahi atu tamari’i. Ani i te reira tamari’i i te hō’ē mea tāna i ha’api’i mai nō ni’a i te ’evanelia ’aita i maoro a’enei, i te fare ānei ’aore rā i te paraimere. I muri iho e ani i te tamari’i ’ia fa’ahaere i te pōpō i ni’a i te tahi atu ta’ata. E nā reira noa e tae roa ’ua nehenehe te mau tamari’i ato’a ’ia fa’a’ite mai i te hō’ē mea.

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu : Mau tamari’i ’āpī

Alama 1:2–9, 26–30

’Ei melo nō te ’Ēkālesia, e here au ’e e tāvini au ia vetahi ’ē.

’Eiaha ’outou e paraparau rahi i te mau tamari’i nō ni’a i te mau ha’api’ira’a a Nehora, e mea faufa’a a’e rā nō rātou ’ia ’ite ē, i roto i te ’Ēkālesia, e tāvini tātou nō te mea tē here nei tātou ia vetahi ’ē, ’eiaha nō te mea tē hina’aro nei tātou ia riro ’ei ta’ata moni ’e ’aore rā, ’ei ta’ata tu’iro’o.

Mau ’ohipa e nehenehe e rave

  • Fa’a’ite i te mau tamari’i, nā roto i te mau parau ’ōhie, i te ’ā’amu o Alama ’e o Nehora (hi’o Alama 1 ; « Pene  20 : Alama ’e ’o Nehora », Mau ’ā’amu o te Buka a Moromona, 54–55, ’e ’aore rā te video tano i ni’a ChurchofJesusChrist.org). E ha’apāpū ē, noa atu ē, e mea ’ino roa te mau pipi a Nehora i ni’a i te mau melo o te ’Ēkālesia, e rave rahi mau melo o te ’Ēkālesia tei hāmani maita’i ’e tei here noa i te ta’ata.

  • Tai’o i te Alama 1:30 i te mau tamari’i, ’e e tauturu ia rātou ’ia hāro’aro’a ē, ’ua hōro’a te mau ta’ata o te ’Ēkālesia i tā rātou, nō te mau ta’ata tei hina’aro i te tauturu. Tauturu i te mau tamari’i ’ia feruri i te mau mea tā rātou e nehenehe e hōro’a, ’e i te mau ta’ata tā rātou e nehenehe e hōro’a atu. E fa’aitoito i te mau tamariʼi ʼia pāpaʼi hōhoʼa i tā rātou mau fa’anahora’a.

  • Hīmene ’āmui i te hō’ē hīmene nō ni’a i te here ’e te tāvinira’a, mai te « Soyons gentils » (Chants pour les enfants, 83), ’e e tauturu i te mau tamari’i ia feruri i te mau ’ohipa e nehenehe e tano i ni’a i te hīmene.

Alama 2:28–30

E pāhono te Atua i ta’u mau pure.

I te taime ’a « mata’u rahi » ai ’o Alama ’e te ’āti Nephi (Alama 1:23), ’ua pure rātou nō te ani i te tauturu ’e ’ua ha’apūaihia rātou. Tauturu i te mau tamari’i ’ia ha’api’i mai nā roto mai i tō rātou hi’ora’a.

Mau ’ohipa e nehenehe e rave

  • Ma te fa’a’ohipa i te mau hōho’a i roto i te arata’ira’a ha’api’ira’a o teie hepetoma i roto i te Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare ’e ’aore rā i roto i te « Pene  21 : Te ’ati Amaliki » (Te mau ’ā’amu o te Buka a Moromona, 56–57, ’e ’aore rā, te video tano i ni’a ChurchofJesusChrist.org), e fa’ati’a i te mau tamari’i nāhea te ’āti Nephi i te fāri’ira’a i te pūai nō te tāparahi i te ’āti Amaliki. Ani i te mau tamari’i i te mau mea e fa’ari’ari’a ia rātou ’e ’aore rā, te mau mea ’eta’eta, ’e e fa’a’ite pāpū ē, e nehenehe rātou e pure i te Metua i te Ao ra nō te ani i te tauturu nō teie mau mea.

  • Fa’a’ite i te hō’ē taime ’a tauturu ai te Atua ia ’outou i muri a’e i tō ’outou purera’a iāna. E ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai i te mau ’itera’a tā rātou i fāri’i nō ni’a i te pure.

Alama 4:19

E nehenehe tō’u ’itera’a pāpū e ha’apūai ia vetahi ’ē.

Pinepine te « ’itera’a pāpū mā » (Alama 4:19) o te hō’ē tamari’i i te fa’atupu i te hō’ē fa’aurura’a pūai i ni’a ia vetahi ’ē. Nāhea ’outou ’ia tauturu i te mau tamari’i ’ia ’ite mai i te mau rāve’a nō te fa’a’ite i tō rātou ’itera’a pāpū ?

Mau ’ohipa e nehenehe e rave

  • E ’īriti i te mau pāpa’ira’a mo’a i te Alama 4:19, ’e e fa’ata’a ē, i te ’itera’a Alama i te ’ino rahi o te ta’ata, ’ua fa’aoti a’era ’oia ē, te rāve’a maita’i a’e nō te tauturu ia rātou maori rā, te fa’a’itera’a ïa ia rātou i te « ’itera’a pāpū mā ». E faʼaʼohipa i te ʼapi ʼohiparaʼa nō teie hepetoma nō te haʼapiʼi i te mau tamariʼi e aha te hō’ē ’itera’a pāpū ’e e aha tō roto i te reira. Fa’aitoito ia rātou ’ia fa’a’ite mai i tō rātou ’itera’a pāpū.

  • E māni’i i te pape mā i roto i te hō’ē hāpaina mā, ’e e fa’ata’a ē, e au te pape i tō tātou ’itera’a pāpū nō te mea e nehenehe tā tātou e hōro’a nā vetahi ’ē. E māni’i i te hāpaina pape i roto i te hō’ē hāpaina na’ina’i nā te tamari’i tāta’itahi, ’e e parau i te mau tamari’i ē, e hōro’a tātou i tō tātou ’itera’a pāpū, e tauturu tātou ia vetahi ē ’ia roa’a ato’a te hō’ē ’itera’a pāpū pūai.

  • Mai te mea ’ua hina’aro te mau tamari’i, e vaiiho ia rātou ’ia tāmatamata i te fa’a’itera’a i tō rātou ’itera’a pāpū. E parau atu e rave rahi mau rāve’a tā rātou e nehenehe e fa’a’ite atu ’ua ’ite rātou e parau mau te ’evanelia, ’oia ato’a nā roto i tā rātou mau ’ohipa.

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu : Mau tamari’i pa’ari

Alama 1:2–9

E nehenehe tā’u e ha’api’i mai nāhea ’ia ’ite i te mau ha’api’ira’a hape.

I te tahi taime i roto i tō tātou orara’a, e fārerei pā’āto’a tātou i te mau ta’ata mai ia Nehora te huru—terā mau ta’ata e tāmata nei i te ha’avare ia tātou nā roto i te mau parau ’āminamina terā rā, e mau parau hape ’e te faufa’a ’ore. E nehenehe te fa’a’itera’a i te ’ā’amu i roto i te Alama 1:2–9 e tauturu i te mau tamari’i ’ia fa’aineine nō taua huru fārereira’a ra i roto i tō rātou orara’a.

Mau ’ohipa e nehenehe e rave

  • Tauturu i te mau tamari’i ’ia tai’o i te Alama 1:2–4 nō te hi’o fa’ahou i te tahi mau mea tā Nehora, hō’ē ’orometua ha’avare, i ha’api’i. Tauturu ia rātou ’ia hāmani i te hō’ē tāpura uira’a ’ē/’aita ma te fa’a’ohipa i te mau fa’ahitira’a parau nō roto mai i teie mau ’īrava. Nō te aha Sātane e ’āno’i ai i te tahi taime i te mau parau mau ’e te mau parau ha’avare ? Tauturu i te mau tamari’i ’ia feruri i te tahi mau hi’ora’a.

  • I muri a’e i te hi’o-’āmui-fa’ahou-ra’a i te Alama 1:2–9 e ani i te tamari’i tāta’itahi ’ia tai’o i te hō’ē o teie mau ’īrava i muri nei : Mataio 7:21–23 ; 2 Nephi 26:29–31 ; Mosia 18:24–26 ; ’e Helamana 12:23–26. Nāhea teie mau ’īrava i te pāto’i i te mau ha’api’ira’a a Nehora ? Nāhea tātou i te fa’a’ohipa i te mau pāpa’ira’a mo’a nō te ha’apūai i tō tātou iho ’itera’a pāpū nō te ’evanelia ?

Alama 1:26–30 ; 4:6–13

’Ei melo nō te ’Ēkālesia, e here au ’e e tāvini au ia vetahi ’ē.

I te ’anotau o Alama, i te tahi taime e ’ā’au ’e e rima hōro’a tō te mau melo o te ’Ēkālesia ’e te tahi taime e mea ’ino rātou ’e te te’ote’o. Tauturu i te mau tamari’i tā ’outou e ha’api’i nei ’ia ’apo mai nā roto mai i tō rātou hi’ora’a.

Mau ’ohipa e nehenehe e rave

  • Tauturu i te mau tamari’i ’ia tai’o i te Alama 4:6–13, ’e e tātara i te mau ta’o mai te « tāhitohito », « hāmani ’ino », ’e « ’ino’ino » (fa’a’ohipa i te hō’ē buka fa’atoro parau mai te mea e tītauhia). E aha tō tātou huru ’ia nā reira ana’e te ta’ata i ni’a ia tātou ? Ani i te mau tamari’i ’ia ’imi i te mau ta’o i roto i te Alama 1:26–30 ’o tē fa’ata’a nei e mea nāhea tā te Metua i te Ao ra e hina’aro ’ia ha’a tātou i ni’a ia vetahi ’ē.

  • Ani i te mau tamari’i ’ia tai’o i te Alama 1:27, 30 ’e ’ia hāmani i te hō’ē tāpura nō te mau huru ta’ata tā te mau melo o te ’Ēkālesia i tauturu. Ani i te mau tamari’i ’ia feruri i te mau ta’ata ’ati a’e ia rātou ’e ’aore rā, i te fare ha’api’ira’a, tei « ’ere » (Alama 1:30) i tō rātou here ’e te tauturu. Nō te ha’apūai i teie parau tumu, e hīmene ’āmui i te hō’ē hīmene nō ni’a i te hāmani maita’i, mai te « Je viens vers toi » (Chants pour les enfants, 78–79).

Alama 4:8–20

E nehenehe tō’u ’itera’a pāpū e ha’apūai ia vetahi ’ē.

’Ua vaiiho Alama i tōna ti’ara’a ’ei ha’avā rahi ’ia ti’a iāna ’ia hōro’a i te taime rahi nō te fa’a’ite i tōna ’itera’a pāpū ’e nō te tauturu i te ta’ata ’ia tātarahapa. E riro tōna hi’ora’a i te fa’auru i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite pinepine atu i tō rātou ’itera’a pāpū.

Mau ’ohipa e nehenehe e rave

  • Tai’o i te Alama 4:8–12, 15 ’e te mau tamari’i, ’e e ani ia rātou ’ia ’imi i te mau fifi tei tupu i roto i te ’Ēkālesia, mai tei tātarahia i roto i teie mau ’īrava. Ani i te mau tamari’i ’ia hōro’a mai i te tahi mau mea tā Alama i rave nō te fa’a’āfaro i teie mau fifi. Tauturu ia rātou ’ia ’imi i roto i te Alama 4:16–20, e aha tā Alama i fa’aoti e rave. Nō te aha e mea pūai roa te ’itera’a pāpū ?

  • Nō te tauturu i te mau tamari’i ’ia hāro’aro’a e aha te hō’ē ’itera’a pāpū ’e e aha tō roto i te reira, e fa’a’ite i te video « Apostle Testimony Montage » (ChurchofJesusChrist.org) ; e hīmene ’āmui i te hō’ē hīmene nō ni’a i te parau tumu, mai te « ’Itera’a pāpū » (Te mau hīmene , no. 70) ; ’e ’aore rā e fa’a’ohipa i te ’api ’ohipara’a o teie hepetoma. Ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai e aha tā rātou i haʼapiʼi mai nō ni’a i te ’itera’a pāpū nā roto mai i teie mau rāve’a tauturu.

Hōho’a
ītona ’apora’a ha’api’ira’a

Fa’aitoito i te ha’api’ira’a mai i te fare

Tauturu i te mau tamari’i ’ia feruri i te hō’ē ta’ata tā rātou e nehenehe e fa’a’ite i tō rātou ’itera’a pāpū i te hepetoma i muri nei. Fa’aitoito ia rātou ’ia pāpa’i i te hō’ē fa’anahora’a nō te tauturu ia rātou ’ia rave fa’aoti i tā rātou ’ōpuara’a.

Ha’amaita’ira’a i tā ’tātou ha’api’ira’a

Ui i te mau uira’a ’o tē tītau i te ’itera’a pāpū. « E nehenehe te uira’a i te mau uira’a e fa’aitoito i te mau pīahi ’ia fa’a’ite i tō rātou ’itera’a pāpū nō ni’a i te mau parau tumu i ha’api’ihia, e riro ’ei rāve’a pūai nō te tītau manihini i te Vārua » (Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora, 32). Nō te ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite i te ’itera’a pāpū, e ui i te mau uira’a ’o tē tura’i ia rātou ’ia feruri ’e ’ia fa’a’ite mai e aha tō rātou mana’o nō ni’a i te Fa’aora ’e ’aore rā, nō ni’a i tāna ’evanelia. E nehenehe ato’a ’outou e ani nō ni’a i te mau ’ohipa i tupu nō rātou nō ni’a i te pure, te tāvinira’a, te mau ’ōro’a mai te bāpetizora’a, ’e ’aore rā, te putapūra’a i te fa’aurura’a a te Vārua Maita’i.

Nene’i