Luku 1

”Se, mikä luokseen vie”

Ainoa tapamme löytää iloa, totuutta ja täyttymystä on elää sopusoinnussa taivaallisen Isän suunnitelman kanssa.

Spencer W. Kimballin elämänvaiheita

Kirkon jäsenet kautta maailman rakastavat Alkeisyhdistyksen laulua ”Oon lapsi Jumalan”, jossa on yksinkertainen mutta syvällinen sanoma siitä, keitä me olemme, miksi me olemme maan päällä ja mitä Herra lupaa meille, jos me olemme uskollisia. Sisar Naomi W. Randall sepitti laulun sanat vuonna 1957, jolloin vanhin Spencer W. Kimball oli kahdentoista apostolin koorumin jäsen. Siihen aikaan englanninkielisen laulun kertosäe päättyi suoraan käännettynä sanoihin ”Opeta mua tietämään Se, mikä luokseen vie”.

Vieraillessaan eräässä vaarnakonferenssissa vanhin Kimball kuuli Alkeisyhdistyksen lasten laulavan laulun ”Oon lapsi Jumalan”. Pian sen jälkeen hän mainitsi laulun keskustellessaan erään Alkeisyhdistyksen pääneuvottelukunnan jäsenen kanssa. ”Rakastan lasten laulua”, hän sanoi, ”mutta siinä on yksi sana, joka häiritsee minua. Olisikohan sisar Randallilla mitään sitä vastaan, että muuttaisimme sanan tietämään sanaksi tekemään?”¹

Sisar Randall suostui muuttamaan laulua. Kertosäe päättyy nykyisin sanoihin ”Opeta mua tekemään Se, mikä luokseen vie”.² Nämä sanat kuvastavat erästä periaatetta, jota presidentti Kimball tähdensi koko palvelutyönsä ajan: ”Jokainen sielu, joka täyttää vaatimukset, voi saada selestisen elämän. Ei riitä, että vain tietää. Ihmisen täytyy tehdä. Vanhurskaus on tärkeää, ja toimitukset ovat välttämättömiä.”³ Hän opetti, että evankeliumi on ”elämäntapa, henkilökohtaisen pelastuksen suunnitelma ja perustuu henkilökohtaiseen vastuuseen. Se on kehitetty ihmistä, Jumalan jälkeläistä, varten. Ihminen on idullaan oleva jumala, jolla on sisällään jumaluuden siemenet, ja hän voi, mikäli haluaa, nousta suuriin korkeuksiin.”⁴

Spencer W. Kimballin opetuksia

Taivaallinen Isä opetti meille kuolevaisuutta edeltävässä elämässä suunnitelmaansa meidän korotustamme varten.

Kun me olimme henkiolentoja, täysin järjestettyjä ja kykeneviä ajattelemaan ja tutkimaan ja ymmärtämään taivaallisen Isän kanssa, Hän sanoi meille itse asiassa näin: ”Nyt olette, rakkaat lapseni, henkitilassanne edistyneet suunnilleen niin pitkälle kuin voitte. Jatkaaksenne kehitystänne tarvitsette fyysisen ruumiin. Aion laatia suunnitelman, jonka avulla voitte jatkaa kasvuanne. Kuten tiedätte, ihminen voi kehittyä vain vaikeuksia voittamalla.

Nyt”, Herra sanoi, ”otamme käsillä olevia alkuaineita ja järjestämme ne maaksi, asetamme sen päälle kasvillisuutta ja eläimiä ja annamme teidän mennä alas sen pinnalle. Siitä tulee teidän koetuskenttänne. Annamme teille antimiltaan runsaan maan, joka on varustettu ylenpalttisesti teidän hyväksenne ja nautinnoksenne, ja katsomme, osoittaudutteko uskollisiksi ja teettekö sen, mitä teiltä pyydetään. Teen kanssanne sopimuksen. Jos lupaatte hillitä halujanne ja kehittyä jatkuvasti kohti täydellisyyttä ja jumaluutta sen suunnitelman mukaan, jonka minulta saatte, minä annan teille lihaa ja luuta olevan fyysisen ruumiin sekä antimiltaan runsaan ja tuottoisan maan sekä auringon, vettä, metsiä, metalleja, maata ja kaikkea muuta, mitä tarvitsette ravitaksenne ja vaatettaaksenne itsenne ja hankkiaksenne itsellenne paikan missä asua, ja annan teidän nauttia kaikesta, mikä on soveliasta ja hyväksi teille. Tämän lisäksi teen teille lopulta mahdolliseksi palata luokseni, kun kehitytte elämässänne, voitatte esteet ja lähestytte täydellisyyttä.”

Edellä esitetyn mitä anteliaimman tarjouksen me taivaallisen Isän pojat ja tyttäret otimme vastaan kiitollisina.⁵

Herra esitti selkeästi suunnitelmansa sekä sen ehdot ja siunaukset. – – Ihmiselle suotaisiin tahdonvapaus, niin että hän saisi tehdä itse omat valintansa.

Elämä oli jakautuva kolmeen jaksoon eli asemaan: kuolevaisuutta edeltävään olemassaoloon, kuolevaisuuteen ja kuolemattomuuteen. – – Toiminta yhdessä asemassa vaikuttaisi ratkaisevasti seuraavaan tai seuraaviin asemiin. Jos ihminen pysyisi uskollisena ensimmäisessä asemassaan, hänet päästettäisiin seuraavaan eli maanpäälliseen elämään, uusien koettelemusten ja kokemusten vaiheeseen. Jos hän pysyisi uskollisena toisessa asemassaan eli maanpäällisen elämänsä kokemuksissa, häntä odottaisi iankaikkinen elämä.⁶

Vaikka emme nyt muistakaan kuolevaisuutta edeltänyttä elämäämme, niin ennen kuin tulimme tämän maan päälle me kaikki ymmärsimme selvästi täälläolomme tarkoituksen. Meidän odotettiin hankkivan tietoa, kasvattavan itseämme, kouluttavan itseämme. Meidän oli hillittävä yllykkeitämme ja halujamme, hallittava ja hillittävä himojamme sekä voitettava heikkoutemme, niin pienet kuin suuret. Meidän oli määrä hylätä tekemättä jättämisen ja tekemisen synnit ja noudattaa Isämme meille antamia lakeja ja käskyjä. – –

Ymmärsimme myös, että muutamista sekunneista useisiin vuosikymmeniin vaihtelevan kuolevaisen elämän jälkeen me kuolisimme, ruumiimme palaisi takaisin maaemon helmaan, mistä se on luotukin, ja henkemme menisi henkimaailmaan, missä valmentautuisimme edelleen iankaikkiseen päämääräämme. Jonkin ajan kuluttua tapahtuisi ylösnousemus eli ruumiin ja hengen uudelleenyhdistyminen, mikä muuttaisi meidät kuolemattomiksi, niin että meidän olisi mahdollista jatkaa kohoamistamme kohti täydellisyyttä ja jumaluutta. Tämän ylösnousemuksen on tehnyt meille uhrillaan mahdolliseksi Herra Jeesus Kristus, tämän maan Luoja, joka teki puolestamme tämän verrattoman palveluksen – aikaansai ihmeen, johon emme olisi itse kyenneet. Näin meille avattiin tie kuolemattomuuteen ja – jos osoittaudumme kelvollisiksi – lopulliseen korotukseen Jumalan valtakunnassa.⁷

Me ymmärsimme jo kauan ennen kuin tulimme tänne kyynellaaksoon, että täällä olisi suruja, pettymyksiä, kovaa työtä, verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta kaikesta huolimatta me katsoimme alas ja näimme, kuinka tätä maata valmistettiin meille, ja me sanoimme tähän tapaan: ”Kyllä, Isä, kaikesta tuosta huolimatta näen, mitä suuria siunauksia voin saada yhtenä pojistasi tai tyttäristäsi. Ymmärrän, että kun saan ruumiin, minusta tulee lopulta kuolematon kuten Sinusta, että voin voittaa synnin vaikutukset ja tulla täydelliseksi, ja siksi haluan mennä maan päälle heti kun se on mahdollista.” Ja niin me tulimme.⁸

Kuolevaisuus on aikaa valmistautua kohtaamaan Jumala.

Me kuolevaiset, jotka nyt elämme tämän maan päällä, olemme toisessa asemassamme. Jo se, että olemme täällä kuolevaisessa ruumiissa, todistaa, että me ”säilytimme” ensimmäisen asemamme. Henkiaineemme oli iankaikkista ja oli ollut olemassa yhtä kauan kuin Jumala, ja taivaallinen Isämme muovasi sen henkiruumiiksi. Henkiruumiimme läpäisi pitkän kasvu-, kehitys- ja koulutusjakson, ja selviydyttyämme kokeesta menestyksellisesti me lopulta pääsimme tämän maan päälle ja kuolevaisuuteen.

Yhtenä selvänä tarkoituksena sille, että henkemme tuli tämän maan päälle ja omaksui kuolevaisuuden tilan, oli aineellisen ruumiin saaminen. Tämän ruumiin oli määrä olla alttiina kaikille kuolevaisuuden heikkouksille, kiusauksille, vajavaisuuksille ja rajoituksille sekä kohdata itsensä voittamisen haaste.⁹

Ei teitä ole lähetetty tämän maan päälle pelkästään huvittelemaan eikä tyydyttämään yllykkeitä eikä himoja eikä haluja – – eikä niin kuin maailma sanoo ”pitämään hauskaa”.

Teidät on lähetetty tämän maan päälle hyvin vakavaa tarkoitusta varten. Teidät on lähetetty sitä paitsi kouluun, aloittamaan vastasyntyneenä ihmislapsena ja kasvamaan uskomattomasti viisaudessa, arvostelukyvyssä, tiedossa ja voimassa.¹⁰

Yhtenä vakavimmista inhimillisistä heikkouksista on kaikkina aikoina ollut vitkastelu, haluttomuus vastaanottaa henkilökohtaisia velvollisuuksia nyt. Ihmiset ovat tulleet maan päälle tietoisena tarkoituksenaan hankkia koulutuksensa, kasvatuksensa sekä kehittyä ja tehdä itsestään täydellisiä, mutta monet ovat antaneet pyrkimystensä suuntautua muualle ja ovat tulleet – – henkisen ja hengellisen velttouden orjiksi ja maailmallisen nautinnon tavoittelijoiksi.¹¹

Tämä kuolevainen elämä on aika valmistautua kohtaamaan Jumala, mikä on ensisijainen velvollisuutemme. Koska olemme jo saaneet ruumiimme, josta tulee meidän henkemme pysyvä maja kautta iankaikkisuuksien, niin nyt meidän tulee kouluttaa ruumistamme, mieltämme ja henkeämme. Näin ollen meidän on parasta käyttää tämä elämä tehdäksemme itsemme täysin valmiiksi, alistaaksemme lihan, alistaaksemme ruumiin hengen alaisuuteen, voittaaksemme kaikki heikkoudet, hallitaksemme itseämme niin, että voimme toimia toisten johtajina, ja suorittaaksemme kaikki tarpeelliset toimitukset.¹²

Jeesuksen Kristuksen evankeliumi viitoittaa tiemme takaisin taivaallisen Isämme luo.

Löytääksemme määränpään, jossa emme ole aikaisemmin käyneet, me tavallisesti turvaudumme karttaan. – – Herra Jeesus Kristus, Lunastajamme ja Vapahtajamme, [on] antanut meille meidän karttamme – lakien ja käskyjen kokoelman, jonka avulla voimme saavuttaa täydellisyyden ja lopulta jumaluuden. Tätä lakien ja säädösten kokoelmaa nimitetään Jeesuksen Kristuksen evankeliumiksi, ja se on ainoa suunnitelma, joka vie ihmiskunnan korotukseen. Ainoastaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa on tämä korvaamattoman arvokas ohjelma käytännössä koko täyteydessään, ja se on kaikkien niiden käytettävissä, jotka sen hyväksyvät.¹³

Herra on näinä aikoina palauttanut valtakuntansa kaikkine lahjoineen ja voimineen ja siunauksineen. Mikä tahansa tuntemanne kirkko voi kenties viedä teidät pitkälle matkalle ja tuottaa teille jossakin määrin rauhaa ja onnea ja siunausta, ja ne voivat viedä teidät verholle, ja siihen ne pudottavat tiedät. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko nostaa teidät ylös verhon tällä puolella ja, jos elätte sen käskyjen mukaan, vie teidät verhon läpi, ikään kuin sitä ei olisi ollutkaan, ja eteenpäin läpi iankaikkisuuksien korotukseen.¹⁴

Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on iankaikkinen pelastussuunnitelma. Se on Jumalan, iankaikkisen Isän, laatima ja ilmoittama suunnitelma kaikkien niiden pelastukseksi, jotka uskovat ja ovat kuuliaisia.¹⁵

Saavuttaakseen iankaikkisen elämän ja korotuksen ja jumaluuden tavoitteen ihmisen on tultava Jumalan valtakuntaan asianmukaisesti toimitetun kasteen kautta, ihmisen on saatava Pyhä Henki valtuutettujen kätten päällepanon kautta, mies on asetettava pappeuteen valtuutettujen pappeudenhaltijoiden toimesta, ihmisen on saatava endaumentti ja hänet on sinetöitävä Jumalan huoneessa sinetöijänään profeetta, jolla on avaimet, tai joku, jolle avaimet on annettu, ja ihmisen on elettävä vanhurskasta, puhdasta, nuhteetonta ja palvelevaa elämää. Kukaan ei voi astua iankaikkiseen elämään muusta kuin oikeasta ovesta, joka on Jeesus Kristus ja Hänen käskynsä.¹⁶

Jeesus tuli täydelliseksi elämässään, ja Hänestä tuli meille Kristus. Hän vuodatti korvaamattoman jumalallisen verensä, ja Hänestä tuli meille Vapahtaja; Hän antoi täydellisen elämänsä, ja Hänestä tuli meille Lunastaja; Hänen sovitustyönsä meidän puolestamme antoi meille mahdollisuuden palata taivaallisen Isämme luokse.¹⁷

Vapahtajan sovitustyön suuri ja ihmeellinen pelastava vaikutus ei voi täysin koskea meitä, ellemme tee parannusta.¹⁸

Me olemme hyvin kiitollisia siitä, että taivaallinen Isä on antanut parannuksen evankeliumin meille siunaukseksi. Parannus on keskeisellä sijalla koko evankeliumin suunnitelmassa. Parannus on Herran kasvunlaki, Hänen kehityksenperiaatteensa ja Hänen onnensuunnitelmansa. Me tunnemme syvää kiitollisuutta Hänen varmasta lupauksestaan, että jos on tehty syntiä tai virheitä, niitä voi seurata vilpitön ja riittävä parannus, joka puolestaan palkitaan anteeksiannolla.

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon”, Mestari sanoi. (Matt. 11:28.)

Ihmeellistä parannuksessa on se, että yhtä usein kuin Herra pyhissä kirjoituksissa käskee meitä tekemään parannuksen, muuttamaan elämämme ja saattamaan sen täyteen sopusointuun Hänen suurenmoisten opetustensa kanssa, yhtä usein Hän myös vakuuttaa antavansa anteeksi.

Jumala on hyvä. Hän haluaa antaa anteeksi. Hän haluaa meidän tulevan täydellisiksi ja hallitsevan itsemme. Hän ei halua Saatanan eikä muiden hallitsevan elämäämme. Meidän täytyy oppia, että taivaallisen Isämme käskyjen noudattaminen on ainoa keino hallita täysin itsemme, ainoa tapa löytää ilo, totuus ja täyttymys tässä elämässä ja iankaikkisuudessa.¹⁹

Onnen aarrekammio on avoinna niille, jotka elämässään noudattavat Jeesuksen Kristuksen evankeliumia sen puhtaudessa ja yksinkertaisuudessa. – – Lupaus ylenpalttisesta onnesta, varmuus menestyksellisestä elämästä täällä ja korotuksesta ja iankaikkisesta elämästä tämän jälkeen tulevat niiden osaksi, jotka suunnittelevat elävänsä elämänsä täydessä sopusoinnussa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kanssa – ja sitten johdonmukaisesti noudattavat valitsemaansa reittiä.²⁰

Ainoastaan urheat ja uskolliset korotetaan.

Jos me olemme vilpittömiä ja uskollisia, me tulemme nousemaan kuolleista, emme pelkästään kuolemattomuuteen vaan iankaikkiseen elämään. Kuolemattomuus on sitä, että me elämme ikuisesti määrätyssä valtakunnassa. Iankaikkinen elämä merkitsee korotuksen saamista korkeimmassa taivaassa ja elämää perheyksikössä.²¹

Muuan henkilö sanoi eräänä päivänä, että ainoa asia, josta hän ei pitänyt mormonikirkossa, oli se, että se väittää olevansa ainoa, jonka kautta ihminen voisi pelastua. Minä sanoin: ”Ei suinkaan. Emme me sellaista väitä. Me sanomme, että jokainen hyvä uskovainen ja jokainen hyvä ihminen, joka ei ole uskovainen, pelastuu, mutta että on olemassa pelastuksen asteita.”²²

Ne, jotka ovat eläneet maailman tavan mukaan, menevät telestiseen valtakuntaan, jonka kirkkaus on kuin tähtien kirkkaus.

Ne, jotka ovat olleet nuhteettomia ja rehellisiä ja jotka ovat eläneet kunniallista ja hyvää elämää, menevät terrestriseen valtakuntaan, jonka kirkkaus on kuin kuun kirkkaus.

Ne, jotka ovat uskoneet Kristukseen, jotka ovat hylänneet maailman, jotka ovat ottaneet Pyhän Hengen oppaakseen ja jotka ovat olleet valmiit panemaan kaikkensa alttarille, jotka ovat pitäneet Jumalan käskyt – ne menevät selestiseen valtakuntaan, jonka kirkkaus on kuin auringon kirkkaus.²³

Elämän tie on selvästi viitoitettu jumalallisen tarkoituksen mukaisesti, Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kartta on tuotu matkaajien saataville, iankaikkisen elämän päämäärä on selvästi määritetty. Siellä määränpäässä Isämme odottaa toiveikkaana haluten hartaasti toivottaa tervetulleiksi kotiin palaavat lapsensa. Valitettavasti monet eivät tule perille.²⁴

Miksi vain harvat yltävät korotukseen selestisessä valtakunnassa? Eivät siksi, etteikö se olisi heidän ulottuvillaan, eivät siksi, etteivätkö he olisi tienneet sen ulottuvilla olosta, eivät siksi, etteikö heille olisi todistettu siitä, vaan siksi, etteivät he halunneet ponnistella muovatakseen elämäänsä ja tehdäkseen sen Vapahtajan elämän mukaiseksi ja vakiinnuttaakseen sen niin hyvin, että olisivat poikkeamatta siltä loppuun asti.²⁵

Monet kirkon jäsenet ovat velttoja ja välinpitämättömiä ja vitkastelevat alinomaa. He elävät evankeliumin mukaan välinpitämättömästi eivätkä hartaasti. He ovat noudattaneet joitakin vaatimuksia, mutta eivät ole uskollisia. He eivät tee mitään suurta syntiä vaan jättävät vain täyttämättä vaatimuksia, sellaisia kuin kymmenysten maksaminen, viisauden sanan noudattaminen, perherukousten pitäminen, paastoaminen, kokouksissa käyminen, palveleminen. – –

Herra ei muuta ihmisen hyviä toiveita eikä haluja eikä aikomuksia teoiksi. Kunkin meistä on tehtävä se itse. – –

Vain uskolliset saavat korotuksen ja kirkkauden korkeimman asteen, ”sen tähden monet ovat kutsuttuja mutta harvat valittuja” (OL 121:40). Vapahtaja ilmaisi asian seuraavasti: ”Ahdas [on] se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!” Sitä vastoin ”monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen”. (Matt. 7:14, 13.)

On totta, että monet myöhempien aikojen pyhät, tultuaan kastetuiksi ja konfirmoiduiksi kirkon jäseniksi ja muutamat vieläpä saatuaan endaumenttinsa ja tultuaan vihityiksi ja sinetöidyiksi pyhässä temppelissä, ovat luulleet saaneensa täten takuun korotuksen ja iankaikkisen elämän siunauksista. Mutta se ei ole totta. On olemassa kaksi perusvaatimusta, jotka jokaisen sielun on täytettävä; muutoin hän ei yllä tarjolla oleviin suuriin siunauksiin. Hänen täytyy saada evankeliumin toimitukset ja hänen täytyy olla uskollinen ja voittaa heikkoutensa. Korotukseen eivät siis pääse kaikki, jotka väittävät olevansa myöhempien aikojen pyhiä, mutta niille myöhempien aikojen pyhille, jotka ovat uskollisia, jotka täyttävät vaatimukset uskollisesti ja täydellisesti, lupaukset ovat kuvaamattoman ihania:

”Silloin he ovat jumalia, koska heillä ei ole loppua; sen tähden he ovat ikuisesta ikuiseen, koska heidän olemassaolonsa jatkuu; silloin he ovat kaiken yläpuolella, koska kaikki on heille alamaista. Silloin he ovat jumalia, koska heillä on kaikki valta, ja enkelit ovat heille alamaisia.” (OL 132:20.)²⁶

Kun ihminen käsittää sen ”kaiken” suunnattomuuden, runsauden, kirkkauden, jonka Herra lupaa antaa uskollisilleen, se on kaiken sen arvoista, mitä se maksaa kärsivällisyydessä, uskossa, uhrautumisessa, hiessä ja kyynelissä. Iankaikkisuuden siunaukset, jotka on sisällytetty tähän ”kaikkeen”, suovat ihmisille kuolemattomuuden ja ikuisen elämän, iankaikkisen kasvun, jumalallisen johdon, iankaikkisen lisääntymisen, täydellisyyden ja sen kaiken mukana jumaluuden.”²⁷

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Harkitse näitä ideoita, kun tutkit lukua tai valmistaudut opettamaan. Katso lisää apua sivuilta V–IX.

Kertaa 3. kappale sivulta 2 ja 3. kappale sivulta 3–4, joissa presidentti Kimball kuvailee, kuinka me vastasimme taivaallisen Isän suunnitelmaan kuolevaisuutta edeltävässä olemassaolossa. Minkähän vuoksi me vastasimme sillä tavalla?
Kertaa 3. ja 4. täysi kappale sivulta 4. Mitä teet nauttiaksesi elämästä kadottamatta näkemystä ”vakavasta tarkoituksesta”?
Tutki presidentti Kimballin opetuksia kuolevaisuuden tarkoituksista sivuilta 4–5. Miksi vitkastelu on näiden opetusten valossa yksi ”vakavimmista inhimillisistä heikkouksista”? Kuinka me voimme voittaa sellaisen taipumuksen?
Presidentti Kimball opetti, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on kuin kartta, joka johdattaa meidät korotukseen (s. 5–8). Pohdi, millä kohtaa sinä olet tällä matkalla ja mitä voit tehdä edistyäksesi edelleen.
Mitä mielestäsi tarkoittaa olla uskollinen evankeliumissa? (Katso esimerkkejä sivuilta 8–10 ja kertomusta sivulta 1.) Mikseivät kirkon jäsenyys ja evankeliumin tuntemus riitä varmistamaan korotusta selestisessä valtakunnassa?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Jaak. 1:22; Alma 34:30–41; 3. Nefi 27:13–22; OL 76:50–93; Abr. 3:22–26.