Luku 7

Henkilökohtainen todistus

Varma tieto evankeliumin totuudesta on avoin ovi suuriin palkintoihin ja sanomattomaan iloon.

Spencer W. Kimballin elämänvaiheita

Vanhin Spencer W. Kimball sai vuonna 1947 kirjeen pojaltaan Andrew’lta, joka palveli kokoaikaisessa lähetystyössä. Andrew kirjoitti: ”Sanoin eräälle miehelle – – että tiesin, että se, mitä olin sanonut hänelle, oli totta, ja sanoin, että Pyhä Henki oli todistanut siitä minulle. – – Kun ajattelin sitä myöhemmin, olin hieman huolissani siitä, että olin tehnyt niin.” Huolestumisensa takia hän sanoi: ”Olen huolellisesti varonut todistamasta kenellekään sen enempää kuin että olen sanonut: ’Minusta tuntuu, minä luulen jne.’ ”

Vanhin Kimball kirjoitti takaisin pojalleen. ”Minusta tuntuu, että tiedän tarkalleen, miltä sinusta tuntui”, hän sanoi, ”sillä koin saman omassa lähetystyössäni. Halusin olla hyvin rehellinen itselleni ja ohjelmalle ja Herralle. Jonkin aikaa valitsin sanani huolellisesti yrittäen vahvistaa toisia ilman että olisin varsinaisesti sitoutunut varmaan, yksiselitteiseen lausuntoon, että tiesin. Suhtauduin siihen myös hieman empien, sillä kun olin sopusoinnussa Hengen kanssa ja tein velvollisuuteni, tunsin Hengen. Halusin todella sanoa sen, mitä todella tunsin, että tiesin, mutta olin vastahakoinen. Kun aloin lähestyä ehdotonta vakuutusta, minua alkoi pelottaa, mutta kun olin täysin sopusoinnussa Hengen kanssa ja tunsin hengellistä innoitusta, halusin todistaa. Ajattelin olevani rehellinen, hyvin rehellinen, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että petin itseäni. – –

Sinä päivänä, jona todistit tutkijallesi, että TIESIT sen olevan totta, Herra yritti epäilemättä kovasti ilmoittaa tämän totuuden sinulle Pyhän Hengen voiman kautta. Kun olit Hengessä ja sopusoinnussa Hengen kanssa ja puolustit pyhää ohjelmaa, tunsit sen syvällisesti, mutta kun olit ’poissa Hengestä’ ja aloit järkeillä itsesi kanssa ja pidätellä itseäsi ja kyseenalaistaa itsesi, halusit perua. – –

En lainkaan epäile todistustasi. Olen varma, että sinulla on (kuten minullakin oli) kaikkialla olemuksessasi lukemattomia kultaisia todistuksen lankoja, jotka vain odottavat, että Mestarikutojan käsi kokoaa ja kutoo ne erittäin hienoksi ja täydelliseksi seinävaatteeksi. Kas niin, poikani, ota neuvoni varteen, ÄLÄKÄ SAMMUTA HENKEÄ, vaan aina kun Henki kuiskaa, noudata Hänen pyhiä kehotuksiaan. Pysyttele hengellisesti sopusoinnussa ja kuuntele kehotuksia, ja kun tunnet siihen innoitusta, puhu innoituksesi mukaan rohkeasti. Herra vahvistaa todistuksesi ja koskettaa sydämiä. Toivon sinun tietävän, ettei tähän sisälly arvostelua vaan ainoastaan yritystä olla avuksi. – –

En voi päättää kirjettäni sinulle todistamatta sinulle. Tiedän olevan totta, että Jeesus on Luoja ja Lunastaja, että meidän ja 3 000 lähetyssaarnaajamme opettama evankeliumi on palautettu ja ilmoitettu todellisen profeetan, Joseph Smithin kautta ja että se on Jumalasta, ja minä olen pyhittänyt lopun elämäni ’valtakunnan saarnaamiselle’. Olen todistanut rohkeasti – – ja minä vahvistan sen yhä uudestaan. Olen varma, että sinulla on sama todistus, paitsi, että kultaiset lankasi pitää ehkä vain kutoa valmiiksi seinävaatteeksi, mikä tapahtuu pian lähetystyössäsi, kun avaat sydämesi ja annat sen hallita mieltäsi.

Jumala auttakoon sinua kutomaan kokemustesi ja innoituksesi kultaiset langat kauniiksi seinävaatteeksi, ja elä jatkuvasti ikuisen totuuden mukaan ja opeta sitä – – alati vahvistuvalla voimalla.”¹

Spencer W. Kimballin opetuksia

Jokainen meistä voi saada todistuksen – ilmoituksen taivaalliselta Isältä Pyhän Hengen kautta.

Vapahtaja kysyi opetuslapsiltaan: ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Ja Pietari puhuen veljiensä, muiden apostolien, puolesta vastasi: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika.” Vapahtajan seuraavat sanat ovat mitä merkittävimmät. Hän sanoi: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” (Matt. 16:13–17.)

Kuka ilmoitti tämän hämmästyttävän totuuden hänelle? Taivaallinen Isämme. Kuinka Hän teki sen? Ilmoituksen kautta. Tämä perustieto siitä, että Jeesus oli Kristus, Lunastaja, Vapahtaja, ei tullut keneltäkään ihmiseltä eikä mistään kirjasta eikä keneltäkään työtoverilta. Pietari sai sen suoraan taivaalliselta Isältämme Pyhän Hengen palveluksen kautta. – –

Jokainen sielu tässä maailmassa voi saada ilmoituksen, saman kuin Pietari. Tuo ilmoitus on todistus, tieto siitä, että Kristus elää, että Jeesus Kristus on tämän maailman Lunastaja. Jokainen sielu voi saada tämän varmuuden, ja kun hän saa tämän todistuksen, se tulee Jumalalta eikä pelkästään tutkimisesta. Tutkiminen on tietenkin tärkeä asia, mutta tutkimiseen täytyy liittyä paljon rukoilemista ja tavoittelua, ja sitten tämä ilmoitus tulee.

Kun tiedätte omakohtaisesti, ettei Jeesus ollut ainoastaan suuri filosofi vaan että Hän oli tosiaankin Jumalan Poika, että Hän tuli maailmaan sillä tavalla kuin me väitämme Hänen tulleen ja että Hän poistui maailmasta sitä tarkoitusta varten kuin me väitämme hänen poistuneen – kun tiedätte sen varmasti ja tiedätte, että Joseph Smith oli Jumalan profeetta ja että tämä on Jeesuksen Kristuksen perustama jumalallinen kirkko, silloin olette saaneet ilmoituksen.²

On olemassa ihmisiä, jotka ylpeilevät terävä-älyisyydellään, jotka ajattelevat voivansa penkoa salaisuuksia, mutta he eivät voi milloinkaan määritellä eivätkä selittää eivätkä ymmärtää hengellisiä asioita logiikkansa kautta eivätkä älyllisten prosessiensa kautta. Hengellisiä asioita voidaan ymmärtää vain Hengen kautta. Sen täytyy tulla sydämen kautta, ja juuri siellä todistus asustaa.³

Varma tieto siitä, mikä on hengellistä, avaa oven suuriin palkintoihin ja sanomattomaan iloon. Todistuksen laiminlyöminen on samaa kuin jos hapuilisimme läpitunkemattoman pimeissä luolissa, ryömisimme sumussa vaarallisia valtateitä. Säälittävä on ihminen, joka saattaa yhä vaeltaa pimeydessä keskipäivällä, joka kompastuu esteisiin, jotka voidaan poistaa, ja joka elää himmeässä lepattavassa epävarmuuden ja epäilyksen kynttilänvalossa, vaikka hänen ei tarvitsisi. Totuuden hengellinen tieto on luolan valaiseva sähkövalo, sumun hälventävä tuuli ja aurinko, tienhoitokone, joka poistaa kivet tieltä.⁴

Todistus saadaan ja sitä ylläpidetään voimallisella yrittämisellä.

Todistus on henkilökohtainen ilmoitus – yksi tärkeistä lahjoista – ja siitä voi nauttia jokainen sielu, joka maksaa hinnan.⁵

Kysymys, jonka miljoonat ihmiset ovat esittäneet sen jälkeen kun Joseph Smith sen esitti, on huomion arvoinen: Miten voin tietää, mikä kaikista järjestöistä, jos mikään, on oikea, jumalallinen ja Herran tunnustama?

Herra on antanut avaimen. Sinä voit tietää sen. Sinun ei tarvitse epäillä sitä. – – On välttämätöntä noudattaa seuraavaa menetelmää: tutki, ajattele, rukoile ja tee. Ilmoitus on avain. Jumala tekee sen sinulle tiettäväksi, kun kerran olet antautunut ja nöyrtynyt ja tullut vastaanottavaiseksi. Kun olet luopunut kaikesta henkisen asemasi ylpeydestä, tunnustanut Jumalan edessä hämmennyksesi, saanut hillittyä itsekkyytesi ja antautunut Pyhän Hengen opetettavaksi, voit alkaa oppia.⁶

Me voimme saada kertakaikkisen varmuuden persoonallisen Jumalan todellisuudesta, siitä että Kristus elää ja toimii Isästään erillisenä mutta Hänen kaltaisenaan, Joseph Smithin ja muiden profeettojen kautta tapahtuneen palautuksen jumalallisuudesta, maan päällä olevan Jumalan kirkon järjestyksestä ja opeista sekä Jumalan ilmoituksen kautta ihmisille annetun jumalallisen, valtuudellisen pappeuden voimasta. Jokainen vastuullinen henkilö voi tietää nämä asiat yhtä varmasti kuin sen, että aurinko paistaa. Tämän tiedon hankkimatta jättäminen merkitsee sen myöntämistä, että ei ole maksanut hintaa. Se saavutetaan ahkeroimalla kuten oppiarvotkin. Sielu, joka on puhdistunut parannuksen ja toimitusten kautta, saa tämän tiedon, jos hän haluaa ja tavoittelee sitä, tutkii tunnollisesti, opiskelee ja rukoilee uskollisesti.⁷

Lunastaja on julistanut:

”Se, mitä minä opetan, ei ole minun oppiani, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.

Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.” (Joh. 7:16–17.)

Mitä tarkoittaa päästä selville Kristuksen opetuksesta? Se on horjumatonta varmuutta. Herra on tarjonnut runsaan palkinnon, mutta Hän on säätänyt, että se voidaan saada vain täyttämällä tietyt vaatimukset. Luvattu siunaus on tässä tapauksessa tieto opetuksen jumalallisuudesta. Ja lakina tai vaatimuksena tässä tapauksessa on, että ihmisen täytyy ”noudattaa hänen tahtoaan”. – –

– – Pelkkä oppien passiivinen hyväksyminen ei tuo todistusta; mikään satunnainen ohjelman puolittainen noudattaminen ei tuo varmuutta, vaan täysi pyrkimys elää Hänen käskyjensä mukaan.

Näemme sitä usein kirkon jäsenten elämässä. Minulle sanottiin eräässä vaarnassa, jossa kävin: ”Vältän huolellisesti kaikkia todistuskokouksia. En kestä joidenkuiden ihmisten sentimentaalisia ja emotionaalisia väitteitä. En voi hyväksyä näitä oppeja, ellen voi todistaa joka askelta älyllisellä ja rationaalisella tavalla.” Tunsin tämän ihmistyypin, sillä olen tavannut muitakin hänen kaltaisiaan. He eivät ole yhdessäkään tapauksessa pyrkineet täysin elämään käskyjen mukaan: vähän jos lainkaan kymmenyksiä, kokouksissa vain silloin tällöin, oppien, organisaatioiden ja johtajien huomattavaa arvostelua, ja tiedämme hyvin, miksei heillä voi olla todistusta. Muistakaa, että Herra on sanonut:

”Minä, Herra, olen sidottu, kun te teette, mitä minä sanon; mutta kun te ette tee, mitä minä sanon, teillä ei ole mitään lupausta” (OL 82:10).

Sellaiset ihmiset eivät ole tehneet, mitä Hän sanoo, eikä heillä siten ole mitään lupausta. – –

Se ei ole sokeaa uskollisuutta vaan uskollista kuuliaisuutta ja niiden avainten kääntämistä, jotka avaavat hengellisen tiedon varaston. Herra ei erottele lapsiaan vaan haluaa omistaa meidät kaikki ja siunata meitä kaikkia, jos vain sallimme sen Hänelle.⁸

Mitä te aiotte tehdä todistuksellanne? Aiotteko te pitää sen teroitettuna kuten veitsen, jolla äitinne leikkaa lihaa? Aiotteko antaa sen tylsyä ja ruostua? – – Se on vähän kuin ruusu. Mitä ruusullenne tapahtuukaan, kun se ei saa sadetta, kun se ei vähään aikaan saa kasteluvettä? Se kuolee. Todistuksenne kuolee. Rakkautenne kuolee. Kaikkea pitää ravita. Ravitsette ruumistanne kolme kertaa päivässä. Herra sanoo, että todistuksenne säilyttääksenne, henkenne pitämiseksi elossa teidän on ravittava sitä joka päivä. – – Juuri siksi Hän sanoo: Rukoilkaa joka ilta ja aamu. Juuri siksi Hän sanoo: Rukoilkaa alati, niin että pidätte tuon linjan avoinna.⁹

Meidän pitää osallistua todistuskokouksiin.

Todistuskokoukset kuuluvat [kirkon] parhaisiin kokouksiin koko kuukauden aikana, jos teillä on henki. Jos pitkästytte todistuskokouksessa, se johtuu teistä eikä muista ihmisistä. Voitte nousta ylös todistamaan, ja se on teistä kuukauden paras kokous, mutta jos istutte siellä laskemassa kielioppivirheitä ja nauramassa miehelle, joka ei osaa puhua kovin hyvin, te pitkästytte. – – Älkää unohtako sitä! Teidän on taisteltava todistuksesta. On taisteltava jatkuvasti!

Herra sanoo Opin ja liittojen luvussa 60: ”Eräisiin minä en ole mieltynyt, sillä he eivät tahdo avata suutansa” (OL 60:2). Mitä Hän tarkoittaa? Hän sanoo, että elleivät he käytä sitä, mitä Hän on heille antanut, he menettävät sen. He menettävät hengen. He menettävät todistuksensa. Ja tämä verraton asia, joka teillä on, saattaa jäädä pois elämästänne.

Ensimmäinen presidenttikunta ja kaksitoista apostolia pitävät joka kuukausi kaikkien johtavien auktoriteettien kanssa kokouksen temppelissä. He todistavat ja kertovat toisilleen, kuinka he rakastavat toisiaan aivan kuten teitä kaikkia. Miksi johtavat auktoriteetit tarvitsevat todistuskokousta? Samasta syystä, mistä tekin tarvitsette todistuskokousta. Kuvitteletteko voivanne olla kolme, kuusi, yhdeksän tai kaksitoista kuukautta lausumatta todistustanne ja pitää sen silti täysiarvoisena? – –

Tiedättehän, että tämä todistus on suurenmoinen asia, mitä tärkein asia. Kuka tahansa saarnamies tai pappi voi lainata pyhiä kirjoituksia ja esittää vuoropuheluita, muttei jokainen pappi eikä saarnamies voi todistaa. Älkää istuko todistuskokouksessa pettäen itseänne sanomalla: ”En taida todistaa tänään. Se ei taitaisi olla oikein näitä muita jäseniä kohtaan, koska minulla on ollut niin monta mahdollisuutta.” Lausukaa todistuksenne. Ja siihen riittää yksi minuutti.

Teillä on todistus! Se tarvitsee tietenkin vahvistamista ja ylentämistä ja suurentamista, ja juuri sitä te teette. Todistuksenne vahvistuu joka kerta kun lausutte sen.¹⁰

Todistus ilmaistaan yksinkertaisin mutta voimallisin sanoin.

”Tiedän, että se on totta!” Se, että miljoonat ihmiset ovat sanoneet nuo muutamat sanat miljardi kertaa, ei tee niistä kuluneita. Ne eivät kulu milloinkaan loppuun. Tunnen sääliä niitä kohtaan, jotka yrittävät lausua ne toisin sanoin, sillä ei ole muita sanoja, jotka olisivat sanojen ”minä tiedän” kaltaisia. Ei ole olemassa muita sanoja, jotka ilmaisevat niitä syvällisiä tunteita, jotka voivat tulla ihmissydämestä ja jotka olisivat sanojen ”minä tiedän” kaltaisia.¹¹

Muutamat hyvistä jäsenistämme kammoavat kuluneisuutta niin, että he yrittävät kiertää ne ja jättää ne pois todistuksestaan ja joutuvat reunamille. Älkää milloinkaan olko huolissanne todistuksen kuluneista sanoista. Kun kirkon presidentti todistaa omin sanoin, hän sanoo: ”Tiedän, että Joseph Smith oli Jumalan kutsuma, jumalallinen edustaja. ”Tiedän, että Jeesus on Kristus, elävän Jumalan Poika.” Huomaatteko, sama asia, jonka jokainen teistä sanoo. Se on todistus. Se ei vanhene milloinkaan, ei vanhene milloinkaan! Kertokaa Herralle usein, kuinka paljon rakastatte Häntä.

Todistus ei ole kehotus; todistus ei ole saarna (kukaan teistä ei todista antaakseen muille kehotuksia); se ei ole matkakertomus. Teidän tulee lausua oma todistuksenne. On hämmästyttävää, mitä yhden, kahden tai neljän minuutin tai muun saamanne ajan todistuksessa voi sanoa, jos rajoitutte todistukseen. Haluaisimme tietää, miltä teistä tuntuu. Rakastatteko todella työtä? Oletteko onnellisia työssänne? Rakastatteko Herraa? Oletteko iloisia siitä, että olette kirkon jäseniä?¹²

Kertokaa vain, miltä sisällänne tuntuu. Se on todistus. Sinä hetkenä kun alatte saarnata muille, todistuksenne päättyy. Kertokaa vain, miltä teistä tuntuu, mitä mielenne ja sydämenne ja ruumiinne jokainen säie teille kertoo.¹³

Ollen täysin tietoinen siitä, että luonnon järjestyksen mukaan minun on pian seisottava Herran edessä ja esitettävä tilinteko sanoistani, minä lisään nyt henkilökohtaisen ja juhlallisen todistukseni siitä, että Jumala, iankaikkinen Isä, ja ylösnoussut Herra, Jeesus Kristus, ilmestyivät Joseph Smithille, kun tämä oli poika. Todistan, että Mormonin kirja on käännös muinaisesta aikakirjasta, joka kertoo – – läntisellä pallonpuoliskolla kerran eläneistä kansoista, jotka menestyivät ja tulivat voimakkaiksi, kun ne pitivät Jumalan käskyt, mutta jotka suurimmaksi osaksi tuhoutuivat kauheissa sisällissodissa, kun ne unohtivat Jumalan. Tämä kirja todistaa Herran Jeesuksen Kristuksen elävästä todellisuudesta ihmiskunnan Vapahtajana ja Lunastajana.

Todistan, että Johannes Kastaja ja Pietari, Jaakob ja Johannes palauttivat maan päälle sekä Aaronin että Melkisedekin pyhän pappeuden niihin liittyvine oikeuksineen toimia Jumalan nimessä ja että niiden jälkeen palautettiin muut avaimet ja valtuus ja että noiden kunkin jumalallisen lahjan voima ja valtuus on keskuudessamme nytkin. Todistan näistä juhlallisesti kaikille, jotka ovat ääneni kuuluvilla. Lupaan Herran nimessä, että kaikki, jotka ottavat varteen sanomamme ja ottavat vastaan evankeliumin ja elävät sen mukaan, kasvavat uskossa ja ymmärryksessä. He saavat lisää rauhaa elämäänsä ja koteihinsa, ja Pyhän Hengen voimalla he tulevat puhumaan samanlaisia todistuksen ja totuuden sanoja.¹⁴

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Harkitse näitä ideoita, kun tutkit lukua tai valmistaudut opettamaan. Katso lisää apua sivuilta V–IX.

Kertaa kirje, jonka vanhin Spencer W. Kimball kirjoitti pojalleen Andrew’lle (sivuilta 75–76), ja kiinnitä huomiota todistuksen vertaamiseen seinävaatteeseen. Mitkä kokemukset ja tunteet ovat sinun henkilökohtaisen ”todistuksesi kultaisia lankoja”? Ajattele, mitä Herra on tehnyt auttaakseen sinua kutomaan todistuksesi langat seinävaatteeksi.
Miten arvelet isän kirjeen saamisen auttaneen Andrew Kimballia? Mitä tilaisuuksia vanhemmilla on lausua todistuksensa lapsilleen? Kuinka me voimme auttaa nuoria saamaan ja tunnistamaan niitä hengellisiä kehotuksia, jotka johtavat todistukseen?
Kertaa lyhyesti sivut 76–82 kiinnittäen huomiota niihin sanoihin, joilla presidentti Kimball kuvasi pyrkimyksiämme saada todistus ja vahvistaa sitä. Mitä ihminen voi tehdä, jos hän tuntee todistuksensa horjuvan?
Tutki presidentti Kimballin neuvoja paasto- ja todistuskokouksista (s. 81–82). Minkähän vuoksi meillä on näitä kokouksia? Miksi todistuksemme kasvaa, kun lausumme sen? Kuinka me voimme huolehtia siitä, että todistuskokous on meille yksi kuukauden parhaista kokouksista?
Kertaa presidentti Kimballin neuvoja siitä, kuinka meidän tulisi esittää todistuksemme (s. 82–83). Miksi sanoissa ”minä tiedän” on niin paljon voimaa?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: 1. Kor. 12:3; 1. Piet. 3:15; Alma 5:45–46; Moroni 10:4–7; OL 42:61; 62:3