2023
Ko e Fakafeangai ʻa e Fakamoʻuí ki he Houʻeiki Fafiné
Māʻasi 2023


“Ko e Fakafeangai ʻa e Fakamoʻuí ki he Houʻeiki Fafiné,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻutupú, Māʻasi 2023.

Ko e Fakafeangai ʻa e Fakamoʻuí ki he Houʻeiki Fafiné

Te tau lava ʻo muimui ʻi he sīpinga ʻa Sīsū Kalaisí ʻo fakahaaʻi ʻa e angaʻofa mo e fakaʻapaʻapa ki he houʻeiki fafine ʻi heʻetau moʻuí.

ʻĪmisi
Sīsū Kalaisi mo Mele Makitaline

Tā fakatātā ʻa Rose Datoc Dall

Naʻe faʻa akoʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻi he Fuakava Foʻoú ha ngaahi meʻa taʻeʻamanekina. (Hangē ko ʻení: ʻOku totonu ke tau ʻofa ki hotau ngaahi filí mo lotua ʻa kinautolu ʻoku nau fakatangaʻi kitautolú?1)

Naʻe fakafepakiʻi ʻe ha niʻihi ʻo e ngaahi akonaki ko ʻení ʻa e anga fakafonua ʻo e kuonga ko iá. Ka naʻe ʻikai feinga ʻa e Fakamoʻuí ke tali ia ʻe he niʻihi kehé. Naʻá ne feinga ke akoʻi ha fono maʻolunga ange mo fakahaaʻi mai e founga ke tau feohi aí. Naʻá ne tā ha sīpinga ʻo e ʻofa ʻa ia naʻe ʻikai fakangatangata pē ki ha taʻu motuʻa, tuʻunga tangata pe fefine, pe tangataʻifonua pau.

ʻI he kuonga ʻo Sīsuú, naʻe angamaheni ʻaki hono lau ʻoku maʻulalo ʻa e houʻeiki fafiné. Pea ʻi he ngaahi anga fakafonua ʻe niʻihi he ʻahó ni, ʻoku ʻikai faʻa fakaʻapaʻapaʻi ai ʻa e kakai fefiné ia. Mahalo ʻokú ke nofo ʻi ha feituʻu pehē. Kapau ko ia, te ke lava ʻo tā ha sīpinga faka-Kalaisi ki hoʻo koló ʻaki haʻo angaʻofa mo fakaʻapaʻapa ki he tokotaha kotoa pē—kau ai ʻa e tamaiki fefiné mo e houʻeiki fafine ʻi hoʻo moʻuí.

ʻĪmisi
kakai fefine ʻi he taimi ʻo Kalaisí

Naʻe Tokangaʻi ʻe Sīsū ʻEne Faʻeé

Ko e fuofua mana naʻe fakahoko ʻe Sīsū Kalaisi ʻi he kakaí ko ha mana ʻo ʻEne tokoniʻi ʻEne faʻeé. Naʻe fatongia ʻaki [ʻe Mele] ʻa hono fafanga e kakai ʻi ha mali. ʻI he taimi naʻe ʻosi ai ʻenau inú, naʻe liliu ʻe Sīsū ʻa e vaí ko e uaine koeʻuhí ke ʻi ai ha meʻa feʻunga maʻá e kau fakaafé.

ʻE ongo mālohi ki hotau telinga fakaonopōní ʻa e fakalea ʻo e tali ʻa Sīsū ki Heʻene faʻeé ʻi he fepōtalanoaʻaki ko iá: “Fefine, ko e hā au kiate koe?” (Sione 2:4). Ka naʻe fakamahinoʻi mai ʻe Siosefa Sāmita naʻe ʻeke ange pē ʻe Sīsū ki Heʻene faʻeé ʻa e meʻa naʻá ne fiemaʻú2. Pea ʻi he taimi ko iá, naʻe hoko hono ui ha taha ko e “fefiné” ko ha hingoa ʻo e fakaʻapaʻapá. Ko hono moʻoní naʻá Ne folofola ʻo pehē, “Hoku ʻeiki, ʻilonga ha meʻa te ke kole kiate au ʻi he tuí, te u foaki ia kiate koe.”3

ʻI ha taʻu nai ʻe tolu mei ai. Kimuʻa pē peá Ne pekia ʻi he kolosí, ko e taha ʻo e ngaahi meʻa fakaʻosi naʻe fai ʻe Sīsuú ko hono fakapapauʻi naʻe tokangaʻi ʻEne faʻeé.

“Naʻá ne pehē ki heʻene faʻeé, Fefine, vakai ko hoʻo tama! Pea lea ia ki he ākongá, Vakai ko hoʻo faʻē! Pea talu mei he feituʻulaʻā ko iá naʻe ʻave ia ʻe he ākonga ko iá ki hono ʻapí” (Sione 19:26–27).

Naʻe Fakaʻapaʻapaʻi ʻe Sīsū ʻa e Houʻeiki Fafine Ne Liʻekiná

ʻOku tau maʻu ha sīpinga ʻe ua ʻo hono fakaʻapaʻapaʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e kakai fefine ne fakaʻikaiʻi ʻe he sosaietí.

ʻI he kuonga ʻo e Fakamoʻuí, ko e tokolahi taha ʻo e kau Siú naʻa nau siolalo ki he kakai Samēliá. Ka ʻi he taimi naʻe feʻiloaki ai ʻa Sīsū Kalaisi mo ha fefine Samēlia ʻi ha vaitupú, naʻá Ne manavaʻofa mo fakaʻapaʻapa kiate ia. ʻIkai ko ia pē, ka naʻá Ne fuofua fakahā ange ko Ia ʻa e Fakamoʻui kuo talaʻofa maí!4 (Vakai, Sione 4.)

ʻI ha tūkunga ʻe taha, naʻe maʻu atu ha fefine ʻokú ne fai ha angahala mamafa. Fakatatau ki he fono ʻa e kau Siú, ʻe tolomakaʻi ia ke mate. ʻI hono ʻomi ʻe he kau takí ʻa e fefiné ni ki he Fakamoʻuí, naʻá Ne fai ange ha fehuʻi ne fakatupunga ai haʻanau kiʻi taimi ʻo fakakaukau. Naʻe ʻikai ke nau tolomakaʻi ia. Naʻe fakaafeʻi leva ʻe he Fakamoʻuí [ʻa e fefiné] ke fakatomala, ʻo Ne folofola ʻo pehē, “ʻAlu pea ʻoua ʻe toe fai angahala” (Sione 8:11).

Naʻe Hā ʻa Sīsū ki he Kau Fefiné hili ʻEne Toetuʻú.

Hili e toetuʻu ʻa Sīsuú, naʻá Ne fuofua ʻaʻahi kia Mele Makitaline, ʻa ia naʻe tengihia ʻi Hono fonualotó (vakai, Sione 20:11–18). Naʻe kau ha ongo fefine kehe—ko Sōana, pea pehē kia Mele ko e faʻē ʻa Sēmisí—ʻi he fuofua kakai ke ʻilo ki he ʻEiki kuo toetuʻú. Naʻe fakaafeʻi kinautolu ʻe he ongo ʻāngeló ke vahevahe ʻenau fakamoʻoni ki he meʻa kuo nau mamata ki aí. (Vakai, Luke 24:1–10.)

ʻĪmisi
kakai fefine ʻi he taimi ʻo Kalaisí

Te Tau Lava ʻo Muimui ki Heʻene Sīpingá

Ko e hā ha meʻa te tau lava ‘o fai ke muimui ai ki he sīpinga ‘a e Fakamoʻuí ʻi hono fakaʻapaʻapaʻi ʻo e houʻeiki fafiné?

ʻOku lahi e ngaahi ngāue ʻoku fai ʻe hotau palōfita ko Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní ʻi he tafaʻaki ko ʻení. Naʻá ne ohi hake ha fānau fefine ʻe toko hiva mo ha foha mo hono uaifi ko Tenisoló. Hili e mālōlō [ʻa Tenisoló], naʻe mali [ʻa Palesiteni Nalesoni] mo Uenitī Nalesoni.

Naʻá ne akonaki ʻo pehē, “ʻOku tau fakaʻapaʻapaʻi e houʻeiki fafiné—ʻo ʻikai ngata pē ʻi hotau ngaahi fāmili ofí ka ko e kau fafine fakaʻofoʻofa kotoa pē ʻi heʻetau moʻuí.”5

Tau ʻai e māhiná ni ke hoko ko ha mahina ʻo e loto-toʻa, ʻofa faka-Kalaisi mo e angaʻofa ki he houʻeiki fafine ʻi heʻetau moʻuí. ʻOkú ke mālohi feʻunga ke liliu ʻa e māmaní, ʻi he vā fetuʻutaki ʻe taha ʻi he taimi pē ʻe taha!

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, Mātiu 5:43–44.

  2. Liliu ʻe Siosefa Sāmita, Sione 2:4.

  3. Vakai, Robert mo Marie Lund, “Ko e Fakaʻapaʻapaʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e Houʻeiki Fafiné,” Liahona, Māʻasi 2015, 51.

  4. Vakai, M. Russell Ballard, “Women of Righteousness,” Ensign, ʻEpeleli 2002, 66.

  5. Russell M. Nelson, “Our Sacred Duty to Honor Women,” Konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 1999 (Ensign, Mē 1999, 39).

Paaki