Pyhien kirjoitusten voima
Richard G. Scott
kahdentoista apostolin koorumista
Pyhät kirjoitukset ovat kuin valopakkauksia, jotka valaisevat mielemme ja valmistavat meitä ylhäältä tulevalle johdatukselle ja innoitukselle.
Ne meistä, jotka tulevat tälle puhujakorokkeelle konferenssin aikana, tuntevat rukoustenne voiman. Me tarvitsemme niitä, ja me kiitämme teitä niistä.
Meidän Isämme taivaassa ymmärsi, että voidaksemme edistyä toivotulla tavalla kuolevaisuuden koetusaikanamme meidän täytyisi kohdata vaikeita haasteita. Jotkin niistä olisivat miltei ylivoimaisia. Hän antoi välineitä, jotka auttaisivat meitä menestymään kuolevaisuuden koetusaikana. Yksi niistä välineistä on pyhät kirjoitukset.
Kautta aikojen taivaan Isä on innoittanut valittuja miehiä ja naisia löytämään Pyhän Hengen johdatuksella ratkaisuja elämän hämmentävimpiin ongelmiin. Hän on innoittanut näitä valtuutettuja palvelijoita kirjoittamaan muistiin näitä ratkaisuja eräänlaiseksi käsikirjaksi niille Hänen lapsilleen, jotka uskovat Hänen onnensuunnitelmaansa ja Hänen rakkaaseen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Tämä johdatus on valmiina ulottuvillamme siinä aarteessa, jota kutsumme pyhiksi kirjoituksiksi, eli Vanhassa ja Uudessa testamentissa, Mormonin kirjassa, Opissa ja liitoissa sekä Kallisarvoisessa helmessä.
Koska pyhät kirjoitukset syntyvät innoitettuna ilmoituksena Pyhän Hengen kautta, ne ovat puhdasta totuutta. Meidän ei tarvitse kantaa huolta pyhissä kirjoituksissa olevien ajatusten oikeellisuudesta, koska Pyhä Henki on ollut se väline, joka on motivoinut ja innoittanut niitä henkilöitä, jotka ovat merkinneet kirjoitukset muistiin.
Pyhät kirjoitukset ovat kuin valopakkauksia, jotka valaisevat mielemme ja valmistavat meitä ylhäältä tulevalle johdatukselle ja innoitukselle. Niistä voi tulla avain, jolla väylä yhteydenpidolle taivaallisen Isämme ja Hänen rakkaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen kanssa avautuu.
Pyhät kirjoitukset antavat arvovaltaista painoa julistuksillemme, kun lainaamme niitä oikein. Niistä voi tulla uskollisia ystäviä, jotka eivät ole sidoksissa paikkakuntaan tai kalenteriin. Ne ovat saatavilla aina tarvittaessa. Niiden käyttö tarjoaa totuuden perustan, josta voidaan ammentaa Pyhän Hengen avulla. Pyhien kirjoitusten kohtien oppiminen, pohdiskeleminen, tutkiminen ja ulkoa opetteleminen on kuin tallettaisi arkistokaappiin ystäviä, arvoja ja totuuksia, jotka voi ottaa käyttöön milloin tahansa, missä päin maailmaa tahansa.
Pyhien kirjoitusten kohtien ulkoa opetteleminen voi antaa suurta voimaa. Pyhien kirjoitusten kohdan opetteleminen ulkoa on kuin solmisi uuden ystävyyden. On kuin löytäisi uuden henkilön, joka voi auttaa hädässä, antaa innoitusta ja lohtua sekä olla kannustamassa tarvittavaan muutokseen. Esimerkiksi tämän psalmin ulkoa opetteleminen on ollut minulle voiman ja ymmärryksen lähteenä:
”Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat.
Hän on sen perustanut merien päälle, kiinnittänyt lujasti virtojen ylle.
Kuka saa nousta Herran vuorelle, kuka astua pyhään paikkaan?
Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei valheellisesti vetoa Herraan eikä vanno väärää valaa.
Hänelle Herra suo siunauksensa, pelastuksen Jumala katsoo hänet vanhurskaaksi.” (Ps. 24:1–5.)
Tämänkaltaisen pyhien kirjoitusten kohdan pohdiskeleminen antaa suurenmoista ohjausta elämään. Pyhät kirjoitukset voivat muodostaa tukevan perustan. Ne voivat tarjota uskomattoman laajan joukon auliita ystäviä, jotka voivat auttaa meitä. Ulkoa opitusta pyhien kirjoitusten kohdasta tulee pysyvä ystävä, joka ei heikkene ajan kuluessa.
Jonkin pyhien kirjoitusten kohdan pohdiskeleminen voi olla avain ilmoituksen ja Pyhän Hengen johdatuksen ja innoituksen saamiseen. Pyhien kirjoitusten kohdat voivat tyynnyttää levotonta sielua antaen rauhaa ja toivoa sekä palauttaen luottamuksen omaan kykyyn voittaa elämän haasteet. Niillä on väkevä voima parantaa emotionaalisia haasteita, kun ihminen uskoo Vapahtajaan. Ne voivat edistää fyysistä parantumista.
Pyhien kirjoitusten kohdat voivat välittää eri merkityksiä elämämme eri aikoina tarpeidemme mukaan. Jokin pyhien kirjoitusten kohta, jonka olemme saattaneet lukea monet kerrat, voi saada virkistäviä ja oivaltavia merkitysvivahteita, kun kohtaamme elämässämme uuden haasteen.
Kuinka te käytätte pyhiä kirjoituksia henkilökohtaisesti? Teettekö kirjaanne merkintöjä? Kirjoitatteko marginaaliin muistiinpanoja muistaaksenne jonkin hengellisen johdatuksen hetken tai jonkin kokemuksen, joka on opettanut teille syvällisen asian? Käytättekö te kaikkia pyhiä kirjoja, myös Vanhaa testamenttia? Olen löytänyt Vanhan testamentin sivuilta kallisarvoisia totuuksia, jotka ovat tärkeitä aineksia siinä totuuden perustassa, joka opastaa elämääni ja toimii yhtenä tietolähteenä pyrkiessäni kertomaan evankeliumin sanomasta muille. Siitä syystä rakastan Vanhaa testamenttia. Löydän kallisarvoisia totuuden jalokiviä siroteltuina kaikkialle sen sivuille. Esimerkiksi:
”Silloin Samuel sanoi: – Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, totteleminen parempi kuin oinasten rasva.” (1. Sam. 15:22.)
”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.
Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.
Älä luulottele olevasi viisas; pelkää Herraa ja karta pahaa. – –
Älä torju, poikani, Herran kuritusta, älä katkeroidu, kun hän ojentaa sinua –
jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa niin kuin isä omaa lastaan.
Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden, se, joka on tavoittanut tiedon.” (Sananl. 3:5–7, 11–13.)
Myös Uusi testamentti on arvokkaan totuuden lähde:
”Jeesus vastasi: ’Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.
Tämä on käskyistä suurin ja tärkein.
Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.’” (Matt. 22:37–40.)
”[Herra sanoi]: ’Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä niin kuin viljaa.
Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi. Ja kun olet [kääntynyt], vahvista veljiäsi.’
Pietari sanoi hänelle: ’Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään vaikka vankilaan tai kuolemaankin.’
Mutta Jeesus vastasi: ’Minä sanon sinulle, Pietari: ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä olet kolmesti kieltänyt tuntevasi minut.’ – –
Muuan palvelustyttö näki hänet istumassa tulen ääressä, katsoi häntä pitkään ja sanoi: ’Tuokin oli sen miehen seurassa.’
Pietari kielsi: ’Minäkö? Enhän edes tunne häntä.’
Vähän ajan kuluttua sanoi eräs mies hänet nähdessään: ’Sinäkin olet sitä joukkoa.’ Mutta Pietari vastasi: ’Erehdyt, en ole.’
Tunnin kuluttua vielä toinen mies väitti: ’Kyllä tuokin varmasti oli sen miehen kanssa, onhan hän galilealainenkin.’
Mutta Pietari sanoi: ’En käsitä, mistä puhut.’ Siinä samassa, hänen vielä puhuessaan, kukko lauloi.
Herra kääntyi ja katsoi Pietariin, ja Pietari muisti, mitä Herra oli hänelle sanonut: ’Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.’
Hän meni ulos ja itki katkerasti.” (Luuk. 22:31–34, 56–62.)
Kuinka sydäntäni särkeekään se, mitä Pietarille tuossa tilanteessa tapahtui.
Seuraava Opin ja liittojen kohta on siunannut elämääni runsain mitoin: ”Älä pyri julistamaan minun sanaani, vaan pyri ensiksi saamaan minun sanani, niin silloin kielesi kirpoaa; silloin, jos tahdot, sinä saat minun Henkeni ja minun sanani, niin, Jumalan voiman saada ihmiset vakuuttuneiksi” (OL 11:21).
Minun mielestäni Mormonin kirjassa opetetaan totuutta ainutlaatuisen selkeästi ja voimallisesti. Esimerkiksi:
”Ja nyt minä tahdon teidän olevan nöyriä ja olevan myöntyviä ja lempeitä, sopuisia, täynnä kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä, itsenne hillitseviä kaikessa, tarkkoja Jumalan käskyjen pitämisessä kaikkina aikoina; että pyytäisitte kaikkea, mitä ikinä tarvitsette, sekä hengellistä että ajallista, antaen aina kiitokset Jumalalle kaikesta, mitä ikinä saatte.
Ja katsokaa, että teillä on usko, toivo ja rakkaus, niin silloin teidän hyvät tekonne ovat aina runsaat.” (Alma 7:23–24.)
Ja toinen:
”Ja rakkaus on pitkämielinen ja lempeä eikä kadehdi eikä pöyhkeile, ei etsi omaansa, ei vihastu helposti, ei ajattele pahaa eikä iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuudesta, kaiken se kestää, kaiken se uskoo, kaiken se toivoo, kaiken se kärsii.
Jos siis, rakkaat veljeni, teillä ei ole rakkautta, te ette ole mitään, sillä rakkaus ei koskaan katoa. Pitäkää sen vuoksi kiinni rakkaudesta, joka on suurin kaikista, sillä kaiken täytyy kadota –
mutta aito rakkaus on Kristuksen puhdasta rakkautta, ja se kestää ikuisesti; ja kenellä sitä havaitaan olevan viimeisenä päivänä, hänen käy hyvin.
Rukoilkaa siis, rakkaat veljeni, Isää koko sydämen voimalla, että täyttyisitte tällä rakkaudella, jonka hän on suonut kaikille Poikansa Jeesuksen Kristuksen tosi seuraajille; että teistä tulisi Jumalan lapsia; että me hänen ilmestyessään olisimme hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on; että meillä olisi tämä toivo; että meidät puhdistettaisiin niin kuin hän on puhdas.” (Moroni 7:45–48.)
Rakas vaimoni Jeanene rakasti Mormonin kirjaa. Kun hän oli nuori teini-ikäinen, siitä tuli hänen elämänsä perusta. Se oli todistuksen ja opetuksen lähteenä hänen palvellessaan kokoaikaisena lähetyssaarnaajana Luoteis-Yhdysvalloissa. Kun palvelimme lähetyskentällä Córdobassa Argentiinassa, hän kannusti voimakkaasti käyttämään Mormonin kirjaa käännytystyössämme. Jeanene vahvisti varhain elämässään todeksi sen, että ne, jotka jatkuvasti lukevat Mormonin kirjaa, saavat siunauksekseen lisääntyvässä määrin Herran Henkeä, enemmän päättäväisyyttä noudattaa Hänen käskyjään ja lujemman todistuksen Jumalan Pojan jumalallisuudesta.1 En tiedä, kuinka monina vuosina vuoden lähestyessä loppua näin hänen istuvan hiljaa lukemassa huolellisesti Mormonin kirjaa saadakseen jälleen kerran luettua sen ennen vuoden päättymistä.
Vuonna 1991 halusin antaa erityisen joululahjan perheelleni. Olen kirjoittanut tuon toiveen täyttymisestä omaan päiväkirjaani: ”On keskiviikko, 18. joulukuuta 1991 klo 12.38. Olen juuri saanut valmiiksi Mormonin kirjan äänitallenteen perhettäni varten. Tämä on ollut kokemus, joka on lisännyt todistustani tästä jumalallisesta työstä ja vahvistanut minussa halua tutustua paremmin kirjan sivuihin saadakseni näistä pyhistä kirjoituksista totuuksia, joita voin käyttää palvellessani Herraa. Minä rakastan tätä kirjaa. Todistan koko sieluni voimalla, että se on totta, että se on valmistettu Israelin huoneen ja kaikkien sen eri osien siunaukseksi, jotka ovat hajotettuina eri puolilla maailmaa. Kaikki, jotka tutkivat sen sanomaa nöyrinä, uskoen Jeesukseen Kristukseen, tulevat tuntemaan sen totuuden ja löytävät aarteen, joka johtaa heidät suurempaan onneen, rauhaan ja saavutuksiin tässä elämässä. Todistan kaiken sen kautta, mikä on pyhää, että tämä kirja on totta.”
Rukoilen, että kukin meistä hyödyntäisi niiden siunausten runsautta, jotka tulevat pyhien kirjoitusten tutkimisesta. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.