Hänen rakkautensa vertauskuva
Kun olin lähdössä eräästä kirkkomme rakennuksesta Mondevideossa Uruguayssa – 10 minuutin matkan päässä temppelirakennustyömaasta – vaimoni soitti minulle ja kertoi, että enkeli Moronin patsas pystytettäisiin kohta temppelin torniin. Monet tunteet valtasivat sydämeni kuunnellessani vaimoni innokasta ääntä hänen pyytäessään minua hakemaan hänet ja poikamme, niin että voisimme olla todistamassa tätä tapahtumaa. Aikaa ei ollut paljon jäljellä. Minun oli ajettava kaupungin toiselle laidalle ja sitten tultava takaisin temppelille.
Sydämemme löivät nopeasti ja minuutit tuntuivat tunneilta ajaessamme. Oli vähällä, ettemme juuttuneet pahaan ruuhkaan, mutta saavuimme lopulta perille Herran avun ansiosta.
Ilma oli ollut monta päivää harmaa, sateinen ja kohtalaisen tuulinen. Mutta sinä iltapäivänä taivas oli kirkkaan sininen ja auringonsäteet laskeutuivat yllemme kuin taivaan siunaukset.
Kun saavuimme paikalle, tapasimme useita muita kirkon jäseniä, jotka olivat myös tulleet todistamaan tätä tärkeää virstanpylvästä kirkon historiassa Uruguayssa. Monet jäsenet, muiden muassa vaimoni äiti, olivat kirkon pioneereja maassamme. Heidän silmänsä täyttyivät kyynelistä, kun he nauttivat niin kauan odottamastaan siunauksesta – saada nähdä temppelin rakentaminen tänne.
Niiden monien ihmisten uhraus, jotka olivat vieneet evankeliumia eteenpäin, sai vertauskuvallisen ilmauksen enkeli Moronin säteilevässä loistossa, kun hän näytti lentävän taivaan halki ja sitten asettuvan lepäämään kunniapaikalle. Sieltä hän julisti maailmalle iankaikkisen evankeliumin palautusta ja ovien avautumista maahan, joka tarvitsi Herran auttavaa kättä edistyäkseen.
Me näimme patsaan suorana ja majesteettisena saapuvan sille tarkoitetulle paikalle muistuttamaan meitä iankaikkisen Isän rakkaudesta, joka antaisi meille pian mahdollisuuden tulla omassa maassamme sinetöidyiksi yhteen rakkaudessa. Toivomme, että lapsemme ja lastenlapsemme menevät temppeliin ja tekevät pyhiä liittoja ja ovat siunaukseksi maalle.
Tiesimme, että olisi vielä paljon tekemistä sekä ennen temppelin vihkimistä maaliskuussa 2001 että sen jälkeen. Meidän täytyi valmistautua vielä tuleviin aikoihin ja ennen kaikkea muistaa esivanhempamme, koska tämä pyhä rakennus olisi siunauksena heillekin. Mutta me emme unohda koskaan tuota kaunista syyskuun päivää. Sydämemme pakahtuivat kiitollisuudesta siitä, että meidän sallittiin todistaa taivaallisen Isämme rakkauden vertauskuvan asettamista paikalleen.
Freddy W. Carreño on Buceon seurakunnan jäsen Montevideon itäisessä vaarnassa Uruguayssa.