Kehittämistoimintoja koskeva innostus leviää kautta Apuyhdistyksen
Yhtenäisen sisaruuden kehittäminen ja perheiden vahvistaminen ovat keskeisellä sijalla kodin, perheen ja henkilökohtaisen elämän kehittämistoimintoja koskevissa ohjeissa, jotka pantiin täytäntöön viime tammikuussa, kertovat Apuyhdistyksen ylimmän johtokunnan jäsenet Bonnie D. Parkin, Kathleen H. Hughes ja Anne C. Pingree.
”Into ulottuu sekä johtajiin että osallistuviin sisariin, kun he ymmärtävät, että kyseessä on vapaamuotoinen tapa, jolla naiset voivat kokoontua ja rakentaa ystävyyssuhteita sekä löytää keinoja vahvistaa perheitä”, sanoi sisar Pingree, joka on vastuussa kodin, perheen ja henkilökohtaisen elämän kehittämisohjelmasta. ”Kun niin tapahtuu, kaikki saavat siunauksia elämäänsä – yksilöt, perheet ja seurakunnat.”
Viitaten elokuussa 2005 päivättyyn ensimmäisen presidenttikunnan kirjeeseen, jossa ilmoitettiin uudet ohjeet kodin, perheen ja henkilökohtaisen elämän kehittämiskokouksista ja -toiminnoista, sisar Pingree sanoi, että ylin johtokunta näkee kautta kirkon saaduista raporteista, että sisaret saavat ”todellisen näkemyksen siitä, kuinka perhettä voi vahvistaa kodin, perheen ja henkilökohtaisen elämän kehittämistoimintojen avulla. [Uusien ohjeiden] tarkoituksena oli myös lisätä joustavuutta paikallistasolla.”
Tapaamisessa, johon osallistui Church News -lehden toimituskuntaa sekä pääneuvottelukunnan jäsenet Connie Cannon ja Helen Thiriot, sisar Pingree sanoi, että paikallisten Apuyhdistyksen johtohenkilöiden tulee kehittämistoimintojen suhteen tehdä seuraavaa:
-
Arvioida ja määrittää asianomaisen seurakunnan sisarten tarpeet.
-
Ottaa vastaan sisarten panos.
-
Saada mukaan paikallisia pappeusjohtajia. Piispoilla ja seurakunnanjohtajilla on erinomainen näkemys henkilökohtaisista ja perheiden tarpeista.
-
Suunnitella tavoitteellisesti ja rukoillen.
Apuyhdistyksen toimistoon kantautuneet monet esimerkit osoittavat, että näin on tapahtumassa. Gail McHardy, missourilaisen St. Robertin vaarnan Houstonin seurakunnan Apuyhdistyksen johtaja, turvautui neuvonantajiensa kanssa rukoukseen ideoiden keksimiseksi. ”Henki oli todellakin paikalla auttamassa meitä”, hän sanoi puhelinkeskustelussa.
Sitten hän seurakunnanjohtajan tuella esitteli ideat seurakunnan sisarille. Hän yllättyi siitä, että suosituin toiminta oli amerikkalaisen viittomakielen luokka. Eräs seurakunnan sisar oli opiskellut viittomakielen kursseilla ja suostui opettamaan luokkaa.
”Seurakunnanjohtaja on luvannut, että he saavat pian viittoa kuoron kanssa”, sisar McHardy sanoi. Hän lisäsi, että eräs sisar oli palannut äskettäin mukaan kirkon toimintaan ja osallistumalla luokkaan ”hän tunsi paljon paremmin olevansa osa Apuyhdistystä”.
Sue Gaskill, joka on kehittämistoiminnan johtaja Holladayn eteläisen vaarnan Holladayn 4. seurakunnassa Salt Lakessa, etsi apua seurakuntansa ”asiantuntijoilta”. Hyödyntämällä Sue Gygin ja Julie Rawlingsin tietokonetaitoja seurakunta on aloittanut sukututkimusprojektin. Sisaret Gygi ja Rawlings menevät muiden sisarten kotiin ja auttavat heitä asentamaan sukututkimusohjelman ja näyttävät, kuinka sisaret pääsevät alkuun. Syyskuun 12. päivänä 2006 seurakunnan Apuyhdistyksen sisaret kävivät temppelissä tekemässä työtä kukin ainakin yhden esivanhempansa puolesta.
Sisar Gaskill sanoi, että he ovat myös järjestäneet lounaita naisille, jotka eivät pääse liikkumaan kotinsa ulkopuolella. Hän lisäsi, että Hengen ohjaamat hauskat mutta merkitykselliset toiminnat ovat auttaneet nuorempia sisaria ”ymmärtämään, kuinka hauska Apuyhdistys voi olla”.
Muita eri puolilla kirkkoa toteutettuja toimintoja ovat olleet muun muassa seuraavat:
Eräässä seurakunnassa Meksikossa naisille opetettiin lasten hiusten leikkaamista, ruoanlaittoa ja ompelemisen perustaitoja ja näin perheitä autettiin selviytymään paremmin taloudellisesti.
Eräässä seurakunnassa Blackfootissa Idahossa oli luokka, jossa ommeltiin säädyllinen asu koulun päättäjäistanssiaisiin.
Eräässä Salt Lake Cityn seurakunnassa, jossa on paljon vastikään naimisiin menneitä aviopareja, oli luokkia avioliiton vahvistamisesta ja talousarvion noudattamisesta.
Eräässä vaarnassa Arizonassa opetettiin espanjankielisille lapsille ja äideille englantia.
Eräässä yksinäisten aikuisten seurakunnassa Salt Lake Cityssä oli tarjolla työllistymisluokkia.
”Ystävyyssuhteiden ja tavoitteiden ansiosta, jotka vahvistavat ja rakentavat sisaria ja lujittavat myös perheitä, voimme mielestäni tuntea Herran rakkauden suuremmassa määrin omassa elämässämme ja perheessämme”, sisar Pingree sanoi.
Mukailtu Church News -lehdessä 19. elokuuta 2006 julkaistusta artikkelista.