Meille luvattujen siunausten arvoisia
Linda S. Reeves
toinen neuvonantaja Apuyhdistyksen ylimmässä johtokunnassa
Näkemyksen Isämme lupaamista uskomattomista siunauksista täytyy olla keskeisenä silmiemme edessä joka päivä.
Ettekö rakastakin tätä videon sisarta? Tiedämme, että monet teistä, joilla ei ole ollut mahdollisuutta kasvattaa omia lapsia, ovat käyttäneet elämänsä rakastaen, opettaen ja siunaten lapsia. Ja voi, miten taivaallinen Isämme ja me, teidän sisarenne, rakastammekaan teitä sen vuoksi!
Eikö meillä kaikilla – myös teillä rakkailla nuoremmilla sisarilla Alkeisyhdistyksessä ja Nuorissa Naisissa – olekin ollut mahdollisuus pidellä vastasyntynyttä pienokaista sylissämme ja antaa hänen katsoa silmiimme? Olemmeko me tunteneet sen pyhän tunteen, joka ympäröi tätä selestistä henkeä, jonka meidän taivaallinen Isämme on aivan äskettäin lähettänyt vasta luotuun puhtaaseen pieneen ruumiiseen? Olen harvoin kokenut yhtä suloisia, yhtä helliä ja yhtä hengellisiä tunteita.
Meidän ruumiimme on pyhä lahja meidän taivaalliselta Isältämme. Se on meidän henkilökohtainen temppelimme. Kun pidämme sen puhtaana ja tahrattomana, me voimme olla kelvollisia auttamaan taivaallista Isäämme luomaan ruumiin Hänen rakkaille henkilapsilleen.
Viimeisessä yleiskonferenssipuheessaan, josta ehkä muistatte ”pikkuleivän ja suukon”, presidentti Boyd K. Packer todisti, että käsky ”lisääntyä ja täyttää maa – – on välttämätön – – ja ihmisen onnen lähde. Käyttämällä tätä [luomisvoimaa] vanhurskaasti me voimme päästä lähelle taivaallista Isäämme ja kokea ilon täyteyttä, jopa jumaluuden. Luomisvoima ei ole sattumanvarainen osa suunnitelmaa; se on onnensuunnitelma.”
Hän jatkoi:
”Tosi rakkaus edellyttää sitä, että sen kiintymyksen jakaminen, joka avaa nuo elämän lähteen pyhät voimat, säästetään avioliittoon – – [ja] vältetään tilanteita, joissa fyysinen halu voisi ottaa vallan.”
”Meidän onnemme kuolevaisuudessa, meidän ilomme ja korotuksemme ovat riippuvaisia siitä, kuinka me käytämme näitä hellittämättömiä, voimakkaita fyysisiä haluja.”1
Rakkaat sisareni, sekä nuoret että ei niin nuoret, olen tuntenut suurta huolta valmistellessani tätä puhetta. Kuten Alma nuorempi on ilmaissut: ”Minä toivon sydämeni pohjasta, – – että te – – huutaisitte avuksi hänen pyhää nimeään ja valvoisitte ja rukoilisitte alati, ettei teitä kiusattaisi enempää kuin voitte kestää – –, jotta teidät ylennettäisiin viimeisenä päivänä.”2
Myöhemmin myös Mormon todisti, että Alman päivinä antikristus Korihor ”saarnasi – – johdattaen monien sydämen harhaan”3.
Sisaret, Saatana on kohottanut meidän aikanamme Korihorin kaltaisen viirin saaden yhä suurempaa menestystä. Mitä apuvälineitä hänellä on? Vietteleviä rakkausromaaneja, television saippuasarjoja, naimisissa olevia naisia ja entisiä poikaystäviä, jotka ovat yhteydessä sosiaalisessa mediassa, ja pornografiaa. Meidän täytyy olla hyvin varovaisia, rakkaat sisaret! Me emme voi leikitellä Saatanan palavilla nuolilla ja välttyä palamiselta. En tiedä mitään, mikä yhtä lailla tekisi meistä kelvollisia Pyhän Hengen jatkuvaan kumppanuuteen, kuin hyveellisyys.
Monet nykypäivän maailmassa etsivät välitöntä tyydytystä ja välitöntä tietoa internetistä. Sitä vastoin meitä siunataan ylenpalttisesti, jos osoitamme uskoa ja kärsivällisyyttä ja käännymme huolinemme taivaallisen Isämme puoleen, kaiken totuuden lähteelle. Voimme saada monia vastauksia ja vakuutuksia, kun luemme ja tutkimme päivittäin pyhiä kirjoituksia ja rukoilemme vilpittömästi ja anoen, mutta internet ei anna vastaavia lupauksia. Profeetta Jaakob todistaa: ”Sillä Henki puhuu totta eikä valehtele. Sen vuoksi se puhuu asioista, niin kuin ne todella ovat, ja asioista, niin kuin ne todella tulevat olemaan.”4
Kun katselemme, luemme tai koemme jotakin, mikä on taivaallisen Isämme tasovaatimusten alapuolella, se heikentää meitä. Riippumatta iästämme jos se, mitä me katsomme, luemme, kuuntelemme tai päätämme tehdä, ei vastaa Herran Nuorten voimaksi -kirjasessa antamia tasovaatimuksia, sulkekaa se, heittäkää se pois, repikää se ja paiskatkaa ovi kiinni.
Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta presidentti Packer on muistuttanut meille, että kun olemme tehneet syntiä,
”lupaus kuuluu: ’Katso, se, joka on tehnyt parannuksen synneistään, se saa anteeksi, enkä minä, Herra, muista niitä enää’ (OL 58:42). – –
Sovitus, joka voi lunastaa meistä jokaisen, ei kanna arpia. Se merkitsee sitä, että olimmepa tehneet mitä tahansa tai olimmepa olleet missä tahansa tai olipa jotakin tapahtunut miten tahansa, niin jos me teemme todellisen parannuksen, Hän on luvannut, että Hän sovittaisi teot. Ja kun Hän on sovittanut, se on selvittänyt asian. On hyvin monia meistä, jotka – – painiskelevat syyllisyyden tunteiden kanssa tietämättä täysin, kuinka päästä niistä eroon. Te pääsette niistä eroon ottamalla vastaan Kristuksen sovituksen, ja kaikki sydämen murhe voi kääntyä kauneudeksi ja rakkaudeksi ja iankaikkisuudeksi.”5
Mitä apuvälineitä tai keinoja parannuksen lisäksi meille on annettu, joiden avulla voimme pysyä puhtaina ja hyveellisinä? Alkeisyhdistyksemme lapset ja nuoret naisemme tuntevat kaikki laulun ”Voimaa pyhistä kirjoituksista”6 ja laulavat sitä. Voimmeko laajentaa sen tarkoittamaan myös ”voimaa rukouksesta”, ”voimaa temppelistä”, ”voimaa liitoista”, ”voimaa lepopäivästä”, ”voimaa profeetasta” ja ”voimaa hyveellisyydestä”?
Myös temppeligarmenttimme asianmukaiseen käyttämiseen liittyy suurenmoisia siunauksia ja suojaavia lupauksia. Olen oppinut tuntemaan, että puen vertauskuvallisesti ylleni taivaallisen Isäni minulle antaman kuninkaallisen viitan. Todistan, sisaret, että kun pyrimme käyttämään garmenttia asianmukaisella tavalla, meidän Isämme käsittää sen suurena merkkinä rakkaudestamme ja omistautumisestamme Häntä kohtaan. Se on merkkinä liitoista, joita olemme tehneet Hänen kanssaan, ja Hän on luvannut: ”Minä, Herra, olen sidottu, kun te teette, mitä minä sanon; mutta kun te ette tee, mitä minä sanon, teillä ei ole mitään lupausta.”7
Puhuin äskettäin erään vanhan ystävän kanssa, joka on joutunut käymään läpi kaksi avioeroa aviomiestensä riippuvuuksien ja uskottomuuden vuoksi. Hän ja hänen kolme lastaan ovat kärsineet suuresti. Hän kyseli: ”Olen niin kovasti yrittänyt elää vanhurskaasti. Miksi minulla on ollut niin monia koettelemuksia? Mitä minä olen tehnyt väärin? Mitä taivaallinen Isä haluaa minun tekevän? Minä rukoilen ja luen pyhiä kirjoituksiani, autan lapsiani, käyn usein temppelissä.”
Kun kuuntelin tätä sisarta, tunsin halua huudahtaa: ”Sinähän teet sitä! Sinähän teet kaikkea sitä, mitä taivaallinen Isä haluaa ja toivoo sinun tekevän!”
Ymmärrettävästi monet ovat ilmaisseet, että Isämme lupaamat siunaukset ovat vain ”aivan liian kaukana”, varsinkin silloin kun elämämme on tulvillaan haasteita. Mutta Alma opetti pojalleen, että ”tämä elämä on – – aika valmistautua kohtaamaan Jumala”8. Tämä ei ole aika saada kaikki siunauksemme. Presidentti Packer on selittänyt: ”Lausetta ’He elivät onnellisina elämänsä loppuun asti’ ei kirjoiteta koskaan toiseen näytökseen. Tuo repliikki kuuluu kolmanteen näytökseen, jossa arvoitukset ratkaistaan ja kaikki asetetaan kohdalleen.”9 Näkemyksen Isämme lupaamista uskomattomista siunauksista täytyy kuitenkin olla keskeisenä silmiemme edessä joka päivä – samoin kuin tietoisuuden niiden ”hänen lempeiden armotekojensa [paljoudesta]”10, joita koemme päivittäin.
Sisaret, en tiedä, miksi meillä on niitä monia koettelemuksia, joita meillä on, mutta omakohtaisesti tunnen, että palkinto on niin suuri, niin iankaikkinen ja ikuinen, niin riemukas ja käsityskykymme ulottumattomissa, että palkinnon saamisen päivänä tunnemme ehkä halua sanoa armolliselle, rakastavalle Isällemme: ”Oliko siinä kaikki, mitä vaadittiin?” Uskon, että jos voisimme päivittäin muistaa ja käsittää sen rakkauden syvyyden, jota meidän taivaallinen Isämme ja meidän Vapahtajamme tuntevat meitä kohtaan, me olisimme halukkaita tekemään kaiken, jotta pääsisimme takaisin Heidän luokseen Heidän rakkautensa ympäröimiksi iankaikkisesti. Mitä merkitystä sillä on, rakkaat sisaret, mitä olemme täällä kärsineet, jos nuo koettelemukset ovat loppujen lopuksi juuri niitä asioita, jotka ovat tehneet meistä kelvollisia iankaikkiseen elämään ja korotukseen Jumalan valtakunnassa Isämme ja Vapahtajamme kanssa?
Todistan, että meidän ruumiimme on pyhä lahja taivaalliselta Isältämme ja että kun pidämme elämämme puhtaana ja tahrattomana Vapahtajamme sovitusuhrin ansiosta ja säilytämme näkemyksen Isämme lupaamista palkinnoista edessämme päivittäin, me saamme jonakin päivänä kaiken, mitä meidän Isällämme on.11 Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.