Oi Jeesuksen laupeus
Vanhin Ronald A. Rasband
kahdentoista apostolin koorumista
Todistukseni Jeesuksesta Kristuksesta on rakentunut monista erityisistä kokemuksista, joissa olen tullut tuntemaan Hänen suuren rakkautensa meitä jokaista kohtaan.
Rakkaat veljeni ja sisareni kautta maailman, olen hyvin kiitollinen ensimmäiselle presidenttikunnalle siitä, että he pyysivät minua lausumaan nöyrän todistukseni tänä lepopäivänä. Tutun myöhempien aikojen pyhien laulun sanat kuvailevat tämänhetkisiä tuntemuksiani:
Oi Jeesuksen laupeus, mi mua varjoaa,
Oi armoa suurta, mink aina Hän tarjoaa. – –
Oi ihme, Hän synnistä tahtoo mun puhdistaa,
Näin ylpeän, penseän sieluni vapahtaa.
Suo kurjalle mulle Hän armonsa huomion
Näin poistaen päältäni katkeran tuomion. – –
Oi armon suuruutta, armon suuruutta!1
Muutama päivä sitten minulla oli suurenmoinen etuoikeus tavata ensimmäinen presidenttikunta ja vastaanottaa tämä kutsu rakkaalta profeetaltamme, presidentti Thomas S. Monsonilta. Haluan todistaa teille kaikille siitä voimasta ja rakkaudesta, jota presidentti Monsonilla oli hänen sanoessaan minulle: ”Tämä kutsu tulee Herralta Jeesukselta Kristukselta.”
Olen läpeensä häkeltynyt ja vaikuttunut ajatellessani niiden sanojen tärkeyttä ja merkitystä, jotka rakas profeettamme lausui niin lempeästi. Presidentti Monson, presidentti Eyring, presidentti Uchtdorf, rakastan teitä ja palvelen Herraa ja teitä koko sydämestäni, väkevyydestäni, mielestäni ja voimastani.
Voi, kuinka olenkaan rakastanut presidentti Boyd K. Packeria, vanhin L. Tom Perryä ja vanhin Richard G. Scottia. Kaipaan heitä syvästi. Minulla on ollut siunaus saada koulutusta ja opetusta näiden rakkaiden veljien jalkojen juuressa. En pysty vähimmässäkään määrin täyttämään heidän paikkaansa, ja kuitenkin minulla on kunnia saada kutsu palvella heidän jälkeensä ja jatkaa eteenpäin Herran palvelutyössä.
Kun ajattelen niitä, jotka ovat auttaneet minua tulemaan sellaiseksi kuin olen, ajattelen ensimmäisenä suloista ja epäitsekästä iankaikkista kumppaniani Melanieta. Vuosien varrella hän on omalta osaltaan muovannut minua kuin savenvalajan savea hiotummaksi Jeesuksen Kristuksen opetuslapseksi. Hänen rakkautensa ja tukensa sekä viiden lapsemme, heidän puolisoidensa ja 24 lastenlapsemme rakkaus ja tuki antavat minulle voimaa. Rakas perheeni, minä rakastan teitä.
Muinaisen Nefin tavoin minäkin synnyin hyvistä vanhemmista evankeliumissa, ja he syntyivät hyvistä vanhemmista kuuden sukupolven ajan taaksepäin. Varhaisimmat esivanhempani, jotka liittyivät kirkkoon, olivat Englannista ja Tanskasta. Nämä alkuaikojen pioneerit antoivat kaikkensa Jeesuksen Kristuksen evankeliumille ja jättääkseen perinnön myöhemmin tuleville jälkeläisilleen. Olen hyvin kiitollinen useiden sukupolvien myöhempien aikojen pyhien perheestä, ja tiedän sen olevan kelvollinen tavoite, johon meidän kaikkien kannattaa pyrkiä.
Monet muutkin ovat myötävaikuttaneet siihen, että minua on valmistettu tähän uuteen kutsuun. Heitä ovat olleet lapsuusajan ystäväni ja perheeni, varhaiset johtajani ja opettajani kirkossa sekä elinikäiset opastajani. Minun täytyy mainita heidän joukossaan myös ne, joiden kanssa palvelin varhaisessa lähetystyössäni Yhdysvaltain itäisissä osavaltioissa sekä rakkaat lähetyssaarnaajamme New Yorkin pohjoisella lähetyskentällä New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Olen mitä kiitollisin niistä monista, jotka ovat vaikuttaneet elämääni ja muovanneet sitä.
Olen pitänyt arvossa palvelemista seitsemänkymmenen koorumiin kuuluvien veljieni kanssa. Viidentoista vuoden ajan olen kuulunut yhteen suurenmoisimmista koorumeista ja rakastavien kirkon veljien joukkoon. Kiitos teille, rakkaat palvelutoverini. Nyt odotan innolla kuulumista uuteen koorumiin. Presidentti Russell M. Nelson, rakastan syvästi sinua ja jokaista kahdentoista apostolin koorumin jäsentä.
Sisar Rasbandilla ja minulla on ollut siunaus saada monien tehtävien aikana vierailla jäsenten parissa seurakunnissa ja lähetyskentillä eri puolilla maailmaa. Me rakastamme myöhempien aikojen pyhiä kaikkialla! Teidän uskonne on vahvistanut omaa uskoamme. Teidän todistuksenne ovat syventäneet omaa todistustamme.
Jos voisin tänään jättää teille yhden pienen sanoman, se olisi tämä: Herra on sanonut: ”Rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä.”2 Olen varma siitä, ettei ole mitään valintaa, syntiä tai virhettä, jonka te tai joku muu voisi tehdä ja joka muuttaisi Hänen rakkautensa teitä tai heitä kohtaan. Se ei tarkoita sitä, että Hän puolustelee tai suvaitsee synnillistä käytöstä – olen varma siitä, ettei Hän tee niin – mutta se tarkoittaa sitä, että meidän tulee auttaa lähimmäisiämme rakkaudessa sekä kutsua, taivutella, palvella ja pelastaa. Jeesus Kristus jätti huomiotta ihmisten etnisen taustan, arvoaseman ja olosuhteet opettaakseen heille tätä syvällistä totuutta.
Minulta on monta kertaa kysytty, milloin sain todistukseni.
En muista, etten olisi uskonut taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen. Olen rakastanut Heitä siitä asti, kun sain tietää Heistä enkelimäisen äitini sylissä lukiessamme pyhiä kirjoituksia ja evankeliumin kertomuksia. Se varhainen usko on nyt kasvanut tiedoksi ja todistukseksi rakastavasta taivaallisesta Isästämme, joka kuulee meidän rukouksemme ja vastaa niihin. Todistukseni Jeesuksesta Kristuksesta on rakentunut monista erityisistä kokemuksista, joissa olen tullut tuntemaan Hänen suuren rakkautensa meitä jokaista kohtaan.
Olen kiitollinen Vapahtajamme sovituksesta ja haluan Alman tavoin huutaa sitä Jumalan pasuunalla.3 Tiedän, että Joseph Smith on Jumalan profeetta, palautuksen profeetta ja että Mormonin kirja on Jumalan sanaa. Tiedän, että presidentti Thomas S. Monson on Jumalan tosi palvelija ja profeetta maan päällä tänä päivänä.
Rukoilen, että seuratessamme profeettaamme meillä olisi sydämessämme rakkaus muita kohtaan ja meistä tulisi eläviä todistajia ja että tosiaankin hämmästelisimme sitä rakkautta, jota Jeesus meille tarjoaa. Tosiaankin – ”oi armon suuruutta, armon suuruutta!” Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.