Valittu todistamaan minun nimestäni

Vanhin David A. Bednar

kahdentoista apostolin koorumista

On hienoa, että palautetun Jeesuksen Kristuksen kirkon johtotehtävissä palvelee iäkkäitä miehiä, joilla on suurta hengellistä kypsyyttä ja arvostelukykyä.

Vuonna 1996 presidentti Gordon B. Hinckley esiintyi valtakunnallisessa televisio-ohjelmassa 60 Minutes. Mike Wallace, kokenut ja sinnikäs toimittaja, haastatteli presidentti Hinckleyä useista tärkeistä aiheista.

Heidän keskustelunsa loppupuolella Wallace huomautti: ”On niitä, jotka sanovat: ’Tämä on gerontokratiaa. Tämä on vanhojen miesten johtama kirkko.’”

Presidentti Hinckley vastasi iloisesti ja epäröimättä: ”Eikö olekin hienoa, että johdossa on kypsän iän saavuttanut mies, jolla on arvostelukykyä ja joka ei ole jokaisen opintuulen heiteltävänä?” (Lähetys 7. huhtikuuta 1996.)

Minun tarkoitukseni on selittää, miksi todellakin on hienoa, että palautetun Jeesuksen Kristuksen kirkon johtotehtävissä palvelee iäkkäitä miehiä, joilla on suurta hengellistä kypsyyttä ja arvostelukykyä – ja miksi meidän tulee kuulla ja kuunnella (ks. Moosia 2:9) näiden miesten opetuksia, jotka Herra on valinnut todistamaan Hänen nimestään kaikkien kansakuntien, sukujen, kielten ja kansojen keskuudessa (ks. OL 112:1).

Rukoilen, että Pyhä Henki voisi opettaa meitä kaikkia, kun pohdimme yhdessä tätä tärkeää aihetta.

Eliniän tuoma opetus

Puhun tästä aiheesta ilmeisen omaleimaisesta näkökulmasta. Viimeisten 11 vuoden ajan olen ollut ikävuosiltani nuorin kahdentoista koorumin jäsen. Palvelusvuosieni aikana on ensimmäisessä presidenttikunnassa ja kahdentoista apostolin koorumissa palvelevien miesten keski-ikä ollut 77 vuotta – vanhin apostolien keski-ikä millään 11 vuoden ajanjaksolla tällä taloudenhoitokaudella.

Minua on siunattu näiden koorumin jäsenten, joiden kanssa palvelen, kollektiivisella apostolisella, henkilökohtaisella ja ammatillisella kokemuksella ja näkemyksellä. Eräs esimerkki yhteistyöstäni vanhin Robert D. Halesin kanssa tähdentää niitä merkittäviä tilaisuuksia, joita minulla on saada oppia näiltä johtajilta ja palvella heidän kanssaan.

Useita vuosia sitten vietin sunnuntai-iltapäivää vanhin Halesin kanssa hänen kotonaan hänen toipuessaan vakavasta sairaudesta. Keskustelimme perheistämme, koorumiin liittyvistä tehtävistämme ja merkittävistä kokemuksistamme.

Yhdessä vaiheessa kysyin vanhin Halesilta: ”Sinä olet ollut menestyvä aviomies, isä, urheilija, lentäjä, johtaja liike-elämässä ja kirkon johtohenkilö. Mitä olet oppinut, kun olet tullut vanhemmaksi ja heikentynyt fyysinen kuntosi on asettanut rajoituksia?”

Vanhin Hales mietti hetken ja vastasi: ”Kun ei voi tehdä sitä, mitä on aina tehnyt, silloin tekee vain sitä, millä on eniten merkitystä.”

Hänen vastauksensa yksinkertaisuus ja kattavuus hämmästytti minua. Rakas apostolitoverini kertoi minulle eliniän tuoman opetuksen – opetuksen, jonka hän oli saanut käymällä läpi fyysisen kärsimyksen ja hengellisen etsinnän tulikokeen.

Inhimilliset rajoitukset ja heikkoudet

Rajoitukset, jotka ovat luonnollinen seuraus ikääntymisestä, voivat itse asiassa osoittautua merkittäviksi hengellisen oppimisen ja näkemyksen lähteiksi. Juuri ne tekijät, joiden monet uskovat rajoittavan näiden palvelijoiden tehokkuutta, voivat muodostua heidän suurimmiksi vahvuuksikseen. Fyysiset rajoitukset voivat laajentaa näkemystä. Rajallinen kestokyky voi selkiyttää tärkeysjärjestystä. Kyvyttömyys tehdä monia asioita voi ohjata keskittymään muutamiin kaikkein tärkeimpiin asioihin.

Jotkut ihmiset ovat esittäneet, että kirkossa tarvitaan nuorempia, elinvoimaisempia johtajia käsittelemään tehokkaasti nykypäivän maailmamme vakavia haasteita. Mutta Herra ei käytä nykyajan johtamisen filosofioita ja käytäntöjä tarkoitustensa toteuttamiseen (ks. Jes. 55:8–9). Me voimme odottaa kirkon presidentin ja muiden kirkon johtavien veljien olevan iäkkäitä ja hengellisesti kokeneita miehiä.

Herran ilmoitettu malli kirkkonsa johtamiseksi neuvostojen avulla huomioi inhimillisten heikkouksien vaikutuksen ja vähentää sitä. On kiinnostavaa, että näiden miesten kuolevaisuuden rajoitukset itse asiassa vahvistavat niiden ilmoitusten jumalallisen lähteen, joita he saavat ja joita saadaan heidän välityksellään. Jumala on todellakin kutsunut nämä miehet profetian kautta (ks. UK 5).

Valmistamisen malli

Johtavissa veljissäni olen nähnyt ainakin osan siitä Herran tarkoituksesta, että kirkon johtotehtävissä palvelee iäkkäitä miehiä, joilla on kypsyyttä ja arvostelukykyä. Herra, jota nämä miehet edustavat, palvelevat ja rakastavat, on valmentanut heitä pitkän aikaa. He ovat oppineet ymmärtämään Pyhän Hengen jumalallista kieltä sekä Herran mallia ilmoituksen saamiseksi. Nämä tavalliset miehet ovat läpikäyneet mitä poikkeuksellisimman kehitysprosessin, joka on terävöittänyt heidän näkemystään, vaikuttanut heidän oivalluskykyynsä, synnyttänyt rakkauden kaikkia kansakuntia ja olosuhteita edustavia ihmisiä kohtaan ja vahvistanut palautuksen todellisuuden.

Olen nähnyt toistuvasti, kuinka johtavat veljeni pyrkivät uutterasti täyttämään ja pitämään kunniassa tehtävänsä, vaikka he kamppailevatkin vakavien fyysisten ongelmien kanssa. Nämä miehet eivät säästy kärsimykseltä. Mutta heitä siunataan ja vahvistetaan ponnistelemaan urhoollisesti eteenpäin heidän kärsiessään ja kokiessaan koettelemuksia.

Palvellessani näiden Herran edustajien kanssa olen tullut tietämään, että heidän suurin halunsa on saada selville, mikä on taivaallisen Isämme ja Hänen rakkaan Poikansa tahto, ja tehdä sen mukaan. Kun neuvottelemme yhdessä, olemme saaneet innoitusta ja tehneet päätöksiä, jotka kuvastavat sellaista määrää valoa ja totuutta, että se on ihmisen älyn, järjen ja kokemuksen ulottumattomissa. Kun teemme yhdessä työtä ykseydessä monimutkaisten ongelmien parissa, yhteinen ymmärryksemme asiasta on Pyhän Hengen voimasta laajentunut ihmeellisin tavoin.

Olen siunattu, kun saan havainnoida päivittäin näiden johtajien persoonallisuuksia, kykyjä ja jaloja luonteita. Jotkut ihmiset pitävät johtavien veljien inhimillisiä puutteita ongelmallisina ja uskoa vähentävinä. Minulle nuo puutteet ovat kannustavia ja uskoa vahvistavia.

Lisäopetus

Olen nyt nähnyt kuuden johtavista veljistäni siirtyvän fyysisen kuoleman kautta uusiin tehtäviin henkimaailmassa: presidentti James E. Faustin, presidentti Gordon B. Hinckleyn, vanhin Joseph B.Wirthlinin, vanhin L. Tom Perryn, presidentti Boyd K. Packerin ja vanhin Richard G. Scottin.

Nämä urhoolliset johtavat veljet omistivat koko sielunsa (ks. Omni 26) Jeesuksen Kristuksen nimestä todistamiseen kaikessa maailmassa. Heidän opetuksensa muodostavat korvaamattoman kokonaisuuden.

Nämä palvelijat antoivat meille kuolevaisuudessa suorittamansa palvelutyön viimeisinä vuosina voimallisen hengellisen yhteenvedon pyhitetyn palvelemisen vuosikymmeninä saamistaan opetuksista. Nämä johtajat välittivät suuriarvoisia totuuksia aikana, jolloin jotkut ehkä uskovat heillä olleen vähiten annettavaa.

Miettikää pyhien kirjoitusten suurten profeettojen viimeisiä opetuksia. Nefi esimerkiksi päätti aikakirjansa näillä sanoilla: ”Sillä näin Herra on käskenyt minua, ja minun on toteltava” (2. Nefi 33:15).

Elämänsä lähestyessä loppuaan Jaakob kehotti:

”Tehkää siis parannus ja menkää sisälle ahtaasta portista ja kulkekaa eteenpäin sitä tietä, joka on kapea, kunnes saatte iankaikkisen elämän.

Oi, olkaa viisaita; mitä muuta voin sanoa?” (MK Jaak. 6:11–12.)

Moroni päätti työnsä levyjen valmistamiseksi toiveikkaaseen ylösnousemuksen odotukseen: ”Pian minä menen lepoon Jumalan paratiisiin, kunnes minun henkeni ja ruumiini yhdistyvät jälleen ja minut saatetaan voitokkaana ilman halki kohtaamaan teidät iloiten suuren Jehovan, sekä elävien että kuolleiden iankaikkisen Tuomarin, tuomioistuimen edessä” (Moroni 10:34).

Te ja minä olemme siunattuja saadessamme oppia myöhempien aikojen profeettojen ja apostolien viimeisistä opetuksista ja todistuksista. Nimet tänään eivät ole Nefi, Jaakob ja Moroni – vaan presidentti Faust, presidentti Hinckley, vanhin Wirthlin, vanhin Perry, presidentti Packer ja vanhin Scott.

En tarkoita, että näiden rakkaiden miesten viimeiset sanomat ovat välttämättä olleet heidän palvelutyönsä huomionarvoisimpia tai tärkeimpiä. Hengellisen oppimisensa ja elämänkokemustensa summan ansiosta nämä johtajat ovat kuitenkin voineet tähdentää iankaikkisia totuuksia ehdottoman aidosti ja suurella, syvällisellä voimalla.

Viimeisessä yleiskonferenssipuheessaan huhtikuussa 2007 presidentti Faust julisti:

”Vapahtaja on sovituksensa kautta luvannut meille kaikille kallisarvoisen rauhan, mutta voimme saada sen vain, kun olemme halukkaat karkottamaan vihan, pahansuopuuden tai koston kielteiset tunteet. – –

Muistakaamme, että meidän tulee antaa anteeksi saadaksemme itse anteeksi. – – Uskon koko sydämestäni ja sielustani siihen parantavaan voimaan, joka voi tulla osaksemme, kun seuraamme Vapahtajan neuvoa ’antaa anteeksi kaikille ihmisille’ [OL 64:10].” (Ks. ”Anteeksiannon parantava voima”, Liahona, toukokuu 2007, s. 69.)

Presidentti Faustin sanoma on voimallinen eliniän tuoma opetus mieheltä, jota rakastan, ja yhdeltä anteeksiantavaisimmista miehistä, mitä olen koskaan tuntenut.

Presidentti Hinckley todisti viimeisessä yleiskonferenssissaan lokakuussa 2007: ”Vahvistan todistukseni profeetta Josephin kutsumuksesta, hänen töistään ja siitä, että hän sinetöi todistuksensa verellään iankaikkisen totuuden marttyyrina. – – Teillä ja minulla on vastassamme koruton kysymys, hyväksymmekö totuuden ensimmäisestä näystä ja sen, mitä siitä seurasi. Sen totuudellisuuden varassa on tämän kirkon aitous. Jos se on totta, ja minä todistan, että se on, niin työ, jossa olemme mukana, on tärkeintä työtä maan päällä.” (”Vuoresta irronnut kivi”, Liahona, marraskuu 2007, s. 86.)

Presidentti Hinckleyn todistus vahvistaa eliniän tuoman voimallisen opetuksen mieheltä, jota rakastan ja jonka tiedän olleen Jumalan profeetta.

Vanhin Wirthlin piti viimeisen yleiskonferenssipuheensa lokakuussa 2008.

”Muistan yhä [äitini neuvon] minulle sinä päivänä kauan sitten, kun joukkueeni hävisi jalkapallo-ottelun: ’Tuli mitä tuli – nauti siitä.’

– – Mikäli vastoinkäymiset hoidetaan oikein, ne voivat olla siunauksena elämässämme. – –

Kun viljelemme huumoria, kun pyrimme tarkastelemaan asiaa iankaikkisesta näkökulmasta, kun ymmärrämme hyvityksen periaatteen ja lähestymme taivaallista Isäämme, voimme kestää kärsimyksiä ja koettelemuksia. Voimme sanoa äitini tavoin: ’Tuli mitä tuli – nauti siitä.’” (”Tuli mitä tuli – nauti siitä”, Liahona, marraskuu 2008, s. 28.)

Vanhin Wirthlinin sanoma on voimallinen eliniän tuoma opetus mieheltä, jota rakastan ja joka oli elävä saarna vaikeuksien voittamisesta uskon avulla Vapahtajaan.

Vanhin Perry seisoi tällä puhujakorokkeella vain puoli vuotta sitten. Tuolloin emme olisi voineet kuvitellakaan, että hänen todistuksensa olisi hänen viimeisensä yleiskonferenssissa.

”Saanen päättää lausumalla todistukseni (ja yhdeksän vuosikymmentäni tämän maan päällä pätevöittävät minut sanomaan näin), että mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän, että perhe on elämän keskipiste ja avain iankaikkiseen onneen.

Annan kiitokset vaimolleni, lapsilleni, lastenlapsilleni ja lastenlastenlapsilleni sekä – – sukulaisilleni, jotka ovat tehneet omasta elämästäni niin antoisaa ja kyllä, myös iankaikkista. Tästä iankaikkisesta totuudesta lausun lujimman ja pyhimmän todistukseni.” (”Miksi avioliitto ja perhe ovat tärkeitä – kaikkialla maailmassa”, Liahona, toukokuu 2015, s. 42.)

Vanhin Perryn sanoma on voimallinen eliniän tuoma opetus mieheltä, jota rakastan ja joka ymmärsi laajan kokemuksen ansiosta perheen ja iankaikkisen onnen välttämättömän keskinäisen suhteen.

Presidentti Packer tähdensi yleiskonferenssissa puoli vuotta sitten Isän onnensuunnitelmaa, Vapahtajan sovitusta ja iankaikkisia perheitä.

”Todistan, että Jeesus on Kristus ja elävän Jumalan Poika. Hän on kirkon johdossa. Hänen sovituksensa ja pappeuden voiman ansiosta perhe, joka sai alkunsa kuolevaisuudessa, voi olla yhdessä kautta iankaikkisuuksien. – –

Olen hyvin kiitollinen – – sovituksesta, joka voi pestä puhtaaksi jokaisen tahran riippumatta siitä, kuinka vaikea se on, kuinka pitkään se on ollut tai kuinka monta kertaa se on toistunut. Sovitus voi vapauttaa teidät jälleen kulkemaan eteenpäin puhtaina ja kelvollisina.” (”Onnensuunnitelma”, Liahona, toukokuu 2015, s. 28.)

Presidentti Packerin viimeinen sanoma on eliniän tuoma opetus mieheltä, jota rakastan ja joka julisti ponnekkaasti ja toistuvasti, että ”kirkon kaiken toiminnan päämääränä on huolehtia, että mies ja nainen sekä heidän lapsensa ovat onnellisia kotona ja heidät on sinetöity yhteen ajaksi ja koko iankaikkisuudeksi” (Liahona, toukokuu 2015, s. 26).

Vanhin Scott julisti viimeisessä yleiskonferenssipuheessaan lokakuussa 2014: ”Me tulimme kuolevaiseen elämään juuri siksi, että kasvaisimme koettelemusten ja testaamisen avulla. Haasteet auttavat meitä tulemaan enemmän taivaallisen Isämme kaltaisiksi, ja Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta meidän on mahdollista kestää nuo haasteet. Todistan, että kun me tulemme tietoisesti Hänen luokseen, me voimme kestää jokaisen kohtaamamme kiusauksen, jokaisen murheen, jokaisen haasteen.” (”Asettakaa uskon osoittaminen etusijalle”, Liahona, marraskuu 2014, s. 94.)

Vanhin Scottin sanoma on voimallinen eliniän tuoma opetus mieheltä, jota rakastan, ja rakastetulta Kristuksen nimen erityistodistajalta kaikessa maailmassa (ks. OL 107:23).

Lupaus ja todistus

Vapahtaja on julistanut: ”Olipa se puhuttu minun omalla äänelläni tai minun palvelijoideni äänellä, se on sama” (OL 1:38). Kuulkaamme ja kuunnelkaamme Herran valtuutettujen edustajien opettamia iankaikkisia totuuksia. Kun niin teemme, lupaan, että meidän uskomme taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen vahvistuu ja me saamme hengellistä johdatusta ja varjelusta omiin erityisiin olosuhteisiimme ja tarpeisiimme.

Koko sieluni voimalla todistan, että ylösnoussut ja elävä Kristus johtaa palautetun ja elävän kirkkonsa asioita palvelijoidensa välityksellä, jotka on valittu todistamaan Hänen nimestään. Todistan näin Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.