Vanhin Dale G. Renlund
kahdentoista apostolin koorumi
Selvittyään kahdentoista apostolin koorumiin kutsumisen alkuhämmästyksestä vanhin Dale G. Renlund polvistui rukoukseen vaimonsa Ruthin kanssa tavoitellen todistusta siitä, että ”Jumala ohjaa tätä kulkua”.
Vanhin Renlund on tavoitellut sitä johdatusta monet kerrat – johtavana auktoriteettina toimivana seitsenkymmenenä, sydäntautilääkärinä sekä aviomiehenä ja isänä. Esimerkiksi työskennellessään erikoistuvana lääkärinä Marylandissa Yhdysvalloissa hänen vaimonsa sairastui munasarjasyöpään. Heidän tyttärensä Ashley oli vasta alle puolitoistavuotias. Niinä vaikeina päivinä vanhin Renlundin tunne läheisyydestä Herraan palautui, kun Ruth kiitti rukouksessa Herraa heidän temppelisinetöimisestään.
Vanhin Renlund on luonut uransa sydäntautilääkärinä hoitaen potilaita, joilla on ollut sydämen vajaatoimintaa. Hän on nähnyt monien potilaiden kuolevan. Mutta se emotionaalinen etäisyys, jonka hän lääkärinä oli säilyttänyt kriisihetkinä, pirstoutui, kun eräs Chad-niminen potilas oli kuollut ja kun Chadin vanhemmat tulivat hänen luokseen päivystyshuoneeseen. Sillä hetkellä hän näki Chadin tämän vanhempien silmin.
Vanhin Renlund kertoo tästä kokemuksesta: ”Ymmärrän nyt, että voidaksemme kirkossa palvella muita tehokkaasti meidän täytyy nähdä heidät vanhemman silmin – taivaallisen Isän silmin. Vasta silloin voimme alkaa käsittää sielun todellisen arvon.” (S. 94.)
Myös vanhin Renlundin lapsuus ja palvelutyö kirkossa ovat omalta osaltaan valmistaneet häntä näkemään muut Herran silmin ja ymmärtämään kirkon monimuotoista jäsenistöä.
Dale Renlund on syntynyt 13. marraskuuta 1952 ruotsalaisille maahanmuuttajille, jotka tulivat Utahiin, jotta heidät sinetöitäisiin temppelissä. Kun Dale oli lapsi, perhe muutti Suomeen ja sitten takaisin Ruotsiin. Kolme vuotta myöhemmin hän palasi perheensä kanssa Utahiin. 19-vuotiaana hänet kutsuttiin kokoaikaiseen lähetystyöhön Ruotsiin.
Vuonna 2009 vanhin Renlund kutsuttiin palvelemaan johtavana auktoriteettina toimivana seitsenkymmenenä. Hänen ensimmäisenä tehtävänään oli toimia Afrikan kaakkoisen vyöhykkeen johtokunnassa. Vanhin Renlund lopetti uransa lääkärinä ja professorina, mutta hänen mielestään hänen vaimonsa ”teki suuremman uhrauksen”. Ruth oli asianajotoimistonsa johtaja, kun vanhin Renlund kutsuttiin, ja myös Ruth jätti työnsä. Mutta vanhin Renlund kertoo, että aina siitä lähtien kun he solmivat avioliiton vuonna 1977, Ruth on aina ollut ”täysillä mukana” ja ollut hänelle suurena voiman lähteenä.
Afrikassa ollessaan vanhin ja sisar Renlund saivat ”pyhiltä opetusta siitä, millä on todella merkitystä”. Kerran Kongon demokraattisessa tasavallassa vanhin Renlund kysyi jäseniltä, mitä haasteita heillä oli. Hän muistelee, että hienoisen kannustuksen jälkeen ”eräs vanhempi herrasmies nousi puhumaan: ’Vanhin Renlund, miten meillä voisi olla haasteita? Meillä on Jeesuksen Kristuksen evankeliumi.’” Vanhin Renlund miettii: ”Vaimoni ja minä haluamme olla niiden kanangalaisten pyhien kaltaisia. – – Näyttää siltä, ettei heillä ole mitään, mutta heillä on kaikki.”
Päättäessään ensimmäisen puheensa apostolina vanhin Renlund todisti: ”Haluan koko sydämestäni olla Jeesuksen Kristuksen todellinen seuraaja. Minä rakastan Häntä. Minä ihailen Häntä. Minä todistan siitä, että Hän todella elää. Todistan, että Hän on Voideltu, Messias.” (S. 94.)