Apostolien maailmanlaajuinen palvelutyö jatkuu
Profeetat ja apostolit jatkavat palvelutyötä kaikkialla maailmassa (ks. OL 107:23). Kuluneen puolen vuoden aikana:
Face to Face -lähetyksessä, jonka lähetyspaikkana oli Palmyra New Yorkin osavaltio Yhdysvallat, presidentti Henry B. Eyring ja vanhin Jeffrey R. Holland kannustivat kirkon nuoria hankkimaan henkilökohtaisen todistuksen. ”Oppikaa tietämään itse, että nämä asiat ovat totta”, presidentti Eyring sanoi.
Meksikossa presidentti Russell M. Nelson esiteltiin maan edustajainhuoneessa (liittokongressin alempi kamari) ja kirkkoa kiitettiin siitä hyvästä, jota se on tehnyt puolustaessaan uskonnonvapautta ja vahvistaessaan perheitä. Presidentti Nelson tapasi myös jäseniä ja lähetyssaarnaajia ja sanoi, että jäsenet ”ovat aktiivinen hyvää aikaansaava voima asuinyhteisöissään”.
Arizonassa Yhdysvalloissa vanhin Dallin H. Oaks kehotti kaikkia kirkon jäseniä puolustamaan uskonnonvapautta. (Lisää tietoa on sivustolla religiousfreedom.lds.org.)
Presidentti Dieter F. Uchtdorf puhui Parleys Creekin (suahilinkielisen) seurakunnan jäsenille Salt Lake Cityssä Utahissa Yhdysvalloissa. Monet seurakunnan jäsenistä ovat Afrikan maista tulleita pakolaisia, ja presidentti Uchtdorf on ollut itsekin pakolainen kaksi kertaa. ”Muistakaa aina, että missä sitten olemmekin, evankeliumissa on koti”, hän sanoi.
Vanhin M. Russell Ballard ja vanhin D. Todd Christofferson osallistuivat Salt Lake Cityn roomalaiskatolisen hiippakunnan uuden piispan virkaanasettamisseremoniaan ja toivottivat tämän tervetulleeksi yhteisöön.
Pyhässä maassa vanhin Holland ja vanhin Quentin L. Cook liittyivät delegaatioon, jossa oli myöhempien aikojen pyhiin kuuluvia johtohenkilöitä sekä juutalaisia arvohenkilöitä Yhdysvalloista. He kokoontuivat historialliselle paikalle Jerusalemissa juhlistamaan sen tapahtuman 175. vuosipäivää, jolloin vanhin Orson Hyde (1805–1878) kahdentoista apostolin koorumista pyhitti maan juutalaisten kokoamispaikaksi.
Lisäksi vanhin Holland kävi tapaamassa jäseniä ja lähetyssaarnaajia Japanissa, Koreassa ja Guamissa, missä hänen mukaansa ”pystyimme vakuuttamaan heille, että tulevaisuus on [kirkas]”. Hän huomautti, että hartaustilaisuuksien suorat valtakunnalliset lähetykset ”tarjosivat sanomillemme laajimman mahdollisen ulottuvuuden” yhdistäen heidät kymmeniintuhansiin jäseniin.
New Yorkissa Yhdysvalloissa vanhin David A. Bednar osallistui avioliittofoorumiin sanoen, että yksi aikamme suurista tehtävistä – sellainen, josta eri uskonnollisten yhteisöjen tulisi olla yksimielisiä – on auttaa ihmisiä ymmärtämään avioliiton todellinen merkitys ja tarkoitus.
Käydessään myöhempien aikojen pyhien luona Japanissa ja Koreassa vanhin Bednar sanoi, että kirkko kokee hidasta mutta vakaata kasvua Aasiassa. ”Näiden myöhempien aikojen pyhien uutteruus, laupeus ja uskollisuus eivät voi olla tekemättä vaikutusta”, hän sanoi. Lisäksi vanhin Bednar puhui tuhansille kirkon jäsenille ja opetti lähetyssaarnaajia seitsemällä kirkon 21 lähetyskentästä Filippiineillä.
Meksikossa vanhin Neil L. Andersen neuvoi kirkon jäseniä voittamaan esteitä, jotka estävät heitä käymästä temppelissä, pyhittämästä lepopäivää ja vahvistamasta perhesuhteita. Hän kutsui heitä tuomaan Vapahtajan täydemmin elämäänsä.
Vanhin Quentin L. Cook kävi Filippiineillä – 20 vuotta sen jälkeen kun hän oli palvellut siellä juuri kutsuttuna johtavana auktoriteettina. Hän sanoi, että kirkko Filippiineillä on sen jälkeen kaksinkertaistunut kooltaan. ”Siellä, missä oli lähetysseurakuntia, on nyt vaarnoja”, hän sanoi. ”Lapset, joita tunsimme silloin, ovat nyt kotiin palanneita lähetyssaarnaajia. Kotiin palanneet lähetyssaarnaajat ovat nyt vaarnanjohtajia. On uskomatonta nähdä kirkon kasvu.”
Boliviassa ja Perussa vanhin Cook neuvoi jäseniä keskittämään uskonsa Herraan Jeesukseen Kristukseen. Hän sanoi, että nuoret ja nuoret naimattomat aikuiset siellä ovat poikkeuksellisia ja osoittavat rakkautta Vapahtajaan, Hänen sovitukseensa ja Hänen ylösnousemukseensa.
Vanhin Gary E. Stevenson sanoo, että hänen käyntinsä Afrikan läntisellä vyöhykkeellä tarjosi tilaisuuden pohtia sitä rakkautta ja iloa, jota myöhempien aikojen pyhät löytävät evankeliumista kohtaamistaan ”haasteista ja vastoinkäymisistä” huolimatta.
Myöhemmin Uruguayssa, Chilessä ja Argentiinassa vanhin Stevenson puhui Nuorten voimaksi -konferenssissa. Hän sanoi, että monet nuoret ”tekevät päätöksiä lähteä lähetystyöhön ja pysyä lujana tavoitteessaan solmia temppeliavioliitto ja – – [hankkia] korkeakoulututkinto”.
Vanhin Ronald A. Rasband neuvoi jäseniä ja lähetyssaarnaajia Keski-Amerikan vyöhykkeellä pysymään uskollisina liitoilleen ja katsomaan Herraan myrskyisinä aikoina. Hän kävi lasten syöpäsairaalassa Guatemalassa, piti pääpuheen kirkon järjestämässä uskonnonvapaussymposiumissa El Salvadorissa ja tapasi Nicaraguan presidentin.
Tongassa vanhin Dale G. Renlund tapasi kuningattaren ja muita kuninkaallisen perheen jäseniä. Hän kävi myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, missä jäsenet pyysivät häntä välittämään rakkaat terveisensä presidentti Thomas S. Monsonille.