Kahdeksan tapaa, joilla autamme lapsia torjumaan pornografiaa
Kirjoittaja asuu Utahissa Yhdysvalloissa.
Mukailtu artikkelista ”Arm Your Kids for the Battle” [Aseistakaa lapsenne taisteluun], BYU Magazine, kevät 2015.
Kuvat bagotaj/bokan76/ikryannikovgmailcom/Getty Images ja Andrey_Kuzmin/Shutterstock
Tilastotiedot voivat olla vanhemmista musertavia. Extremetech.com-sivuston arvion mukaan noin 30 prosenttia kaikesta internetin välittämästä datasta on pornografiaa.1 Sitä löytyy kirjaimellisesti sadoilta miljoonilta verkkosivuilta, myös sosiaalisen median jättiläisistä Facebookista, Twitteristä ja YouTubesta. Sitä on tarjolla television, tietokoneiden, tablettien ja älypuhelimien välityksellä.
”Aineisto, johon lapsi törmää, järkyttää kerta kaikkiaan lapsen herkkiä ja haavoittuvia aivoja”, huomauttaa terapeutti, tri Jill C. Manning, joka on puhunut toistuvasti pornografian vaikutuksesta avioliittoon ja perheeseen.
Mutta toivoa on.
Vaikka pornografiaa näyttääkin olevan kaikkialla, vanhemmilla on voimaa suojella lapsiaan ja valmistaa heitä kohtaamaan ja torjumaan pornografiaa.
Tässä on kirkon johtohenkilöiltä ja asiantuntijoilta kahdeksan tapaa, jotka auttavat vanhempia vahvistamaan perhettään.
1. Rajoittakaa käyttöä ja luokaa perheen sääntöjä
Aloittakaa ulkoisista puolustuskeinoista. ”Me suojelemme lapsiamme siihen asti kunnes he pystyvät suojelemaan itseään”, sanoo Jason S. Carroll, perhe-elämän professori Brigham Youngin yliopistossa. Hän selittää, että ensin kehittyy aivorunko, jossa sijaitsevat aivojen mielihyväkeskukset. Vasta myöhemmin kehittyvät täyteen mittaansa aivokuoren etuosassa toimivat järkeily- ja päätöksentekokyvyt. ”Lapsilla on siis kaasupoljin mutta ei kunnon jarruja”, hän sanoo. Siksi lasten kohdalla ulkoiset suodattimet ja valvonta ovat ratkaisevan tärkeitä.
Yksinkertaiset toimenpiteet ja säännöt voivat suojella lapsia (ja aikuisia) tahattomalta altistumiselta ja auttaa heitä harkitsemaan kunnolla, millaista sisältöä he päättävät katsella:
-
Käyttäkää tietokoneiden, reitittimien ja internet-palveluntarjoajien suodattimia.
-
Kytkekää kaapelitelevisio- ja verkkomediapalveluissa päälle lapsilukot ja sisällön valvonta.
-
Asentakaa mobiililaitteisiin sisällön rajoitusasetukset.
-
Pitäkää tietokoneet ja tabletit yhteisissä tiloissa.
-
Pyytäkää lapsia ja nuoria jättämään illalla puhelimensa ja mobiililaitteensa teille.
-
Sopikaa avoimuudesta: vanhemmat voivat katsoa lastensa tekstiviestejä ja sosiaalisen median tilejä milloin tahansa.
Opettakaa lapsille, mitä tehdä, kun he kohtaavat pornografiaa: 1) sulkemaan silmänsä ja sammuttamaan laitteen, 2) kertomaan jollekulle aikuiselle ja 3) ohjaamaan ajatuksensa muualle. Vakuuttakaa heille, etteivät he ole tehneet mitään väärää eivätkä ole joutuneet vaikeuksiin.
2. Saarnatkaa Kristuksesta
”Suodattimet ovat hyödyllisiä välineitä, mutta suurenmoisin suodatin maailmassa, loppujen lopuksi ainoa toimiva, on se henkilökohtainen sisäinen suodatin, joka tulee siitä, että meillä on syvä ja pysyvä todistus taivaallisen Isämme rakkaudesta ja Vapahtajamme sovitusuhrista meidän jokaisen puolesta”, Linda S. Reeves, toinen neuvonantaja Apuyhdistyksen ylimmässä johtokunnassa, on sanonut.2
Sisar Reeves viittaa Nefin antamaan neuvoon, joka auttaa lapsia omaksumaan sellaisen sisäisen suodattimen: ”Me puhumme Kristuksesta, me riemuitsemme Kristuksessa, me saarnaamme Kristuksesta [ja] me profetoimme Kristuksesta – –, jotta lapsemme tietäisivät, mistä lähteestä he voivat odottaa syntiensä anteeksiantoa” (2. Nefi 25:26).
Asiantuntijat ovat samaa mieltä. Tutkimukset ovat vahvistaneet, että kodin uskonnollisuudella, kun siihen yhdistyy ”lämminhenkinen vanhemmuus”, on suojeleva vaikutus pornografiaa vastaan.3
”Pornografian suhteen paras ennalta ehkäisevä menetelmä ja paras korjaava menetelmä on evankeliumin todellinen opettaminen kotona”, sanoo Timothy Rarick, vanhemmuuden professori Brigham Youngin yliopiston Idahon kampuksella ja United Families International [Kansainvälinen yhtenäiset perheet] -järjestön neuvoa antavan toimikunnan jäsen. ”Parasta, mitä voimme tehdä, on auttaa lapsiamme luomaan oma yhteys taivaaseen.”
3. Opettakaa lapsille, kuinka sisäinen suodatin toimii
Vanhemmat voivat opettaa tiettyjä median suodattamisen tapoja evankeliumin tasovaatimusten avulla. Tri Manningille 13. uskonkappale on perussuodatin kaikkiin mediavalintoihin.
”’Me uskomme, että tulee olla vilpitön, uskollinen, siveellinen, hyväntahtoinen ja hyveellinen ja että tulee tehdä hyvää kaikille ihmisille. – – Jos on jotakin hyveellistä, rakastettavaa tai hyvältä kuuluvaa tai kiitettävää, sitä me etsimme.’ [UK 13.] Näinä myöhempinä aikoina on paljon aineistoa, joka ei ole noiden kriteerien mukaista. Ja jos se, mitä löydämme, ei ole niiden mukaista, meidän pitää jatkaa etsimistä”, tri Manning sanoo.
Presidentti Thomas S. Monson on selittänyt, että juuri tuo pyrkimys erottaa myöhempien aikojen pyhät muista: ”Kun maailma siirtyy yhä kauemmas rakastavan taivaallisen Isämme meille antamista periaatteista ja ohjeista, niin me erotumme joukosta – –. Olemme erilaisia, kun päätämme olla täyttämättä mieltämme niillä mediavalinnoilla, jotka ovat alhaisia ja alentavia ja jotka karkottavat Hengen kodistamme ja elämästämme.”4
4. Opettakaa lapsille tervettä seksuaalisuutta
Periaate, että ”kaikessa on vastakohtaisuutta” (2. Nefi 2:11), pätee pornografiaan. Ei riitä, että vanhemmat leimaavat pornografian pahaksi, vaan heidän pitää myös opettaa lapsilleen, mikä on hyvää.
”Yksi voimallisimmista puskureista ja suojatoimista nuorillemme on opettaa heille seksuaalisuudesta kotona ja aloittaa se varhain”, tri Manning sanoo. ”Nuoremme kärsivät, koska he varttuvat myrkyllisten sanomien tyhjiössä saamatta riittävästi myönteisiä sanomia evankeliumin näkökulmasta.”
Brigham Youngin yliopiston perhe-elämän professori Mark H. Butler suosittelee kiertelemätöntä selitystä: ”Meissä ihmisissä on luontainen seksuaalisiin ärsykkeisiin reagoimisen sykli. Tuo meissä oleva halu ja vietti on Jumalan antama lahja, joka siunaa meitä vetäen meitä luonnollisesti ja hellästi kohti vastakkaista sukupuolta, kohti avioliittoa ja kohti perhe-elämää.”
Lapsen ikätasoon sopivat keskustelut terveestä seksuaalisuudesta voivat alkaa varhain. Professori Carroll huomauttaa, että jo varhain voidaan käydä keskustelua hyvästä koskettamisesta ja sopimattomasta koskettamisesta ja omasta yksityisyydestä sekä opettaa ruumiinosien oikeita nimityksiä. Hän sanoo, että kahdeksanvuotias lapsi kykenee jo saamaan perusymmärryksen seksistä sen fyysisessä, hengellisessä, emotionaalisessa ja ihmissuhteisiin liittyvässä asiayhteydessä.
Myös nuoret arvostavat asianmukaista ja suoraa kieltä. Eräs nuori mies sanoi: ”Jos kiertelee ja kaartelee, ihmiset voivat ymmärtää asiat todella väärin. Minulle opetettiin siveyden lakia kymmenkunta kertaa, ennen kuin tiesin, että puhuttiin seksistä.”
Professori Carroll sanoo, että vanhempien tulee kiinnittää huomiota myös näiden keskustelujen puitteisiin. ”Tehkää kaikki mahdollinen, ettei näistä keskusteluista tule liian muodollisia”, hän sanoo. ”Lapsia viedään päivälliselle, pukeudutaan kirkkovaatteisiin tai käydään keskustelu temppelin parkkipaikalla”, hän sanoo. Mutta jos lapset saavat viestin, että seksistä voi keskustella ainoastaan noissa olosuhteissa, he eivät ehkä tiedä, kuinka luoda uudelleen samanlaiset olosuhteet, kun heillä on kysymyksiä.
Sen sijaan vanhempien tulee herättää jatkuvaa vuoropuhelua ja tilaisuuksia, joissa lapset voivat esittää kysymyksiä aina kun heillä on niitä. ”Jos keskustelu syntyy istuessanne makuuhuoneen lattialla tai autossa tai poimiessanne mansikoita, he tietävät, kuinka asiaan voi palata uudelleen”, Carroll sanoo.
”Kokemuksesta olen oppinut, että teini-ikäiset, jotka ovat seksuaalisesti aktiivisimpia, tietävät asioista yleensä vähiten”, BYU:n apulaisprofessori Bradley R. Wilcox huomauttaa. ”Nuoret, jotka saavat vastauksia vanhemmiltaan nuorella iällä, ovat yleensä niitä, jotka välttävät seksikokeiluja.”
5. Paljastakaa pornografian valheellisuus
Presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) sanoi selkeästi totuuden pornografiasta. ”Se on turmiollista”, hän sanoi. ”Se on säädytöntä ja saastaista. Se on houkuttelevaa ja muodostuu tavaksi. Se vie nuoren miehen tai naisen turmioon varmemmin kuin mikään muu tässä maailmassa. Tämä siivoton törky tekee riistäjistä varakkaita ja sen uhreista köyhiä.”5
”Nuorten ja nuorten aikuisten pornografian käyttö johtaa usein vääristyneeseen näkemykseen seksuaalisuudesta ja sen roolista terveiden henkilökohtaisten ihmissuhteiden vaalimisessa”, huomauttaa American College of Pediatricians [Amerikan lastenlääkäriyhdistys]. ”Näihin vääristymiin sisältyy yhteisössä vallitsevan seksuaalisen aktiivisuuden yliarvioiminen, usko siihen, että irtosuhteiden harrastaminen on normaalia, ja usko siihen, että seksuaalinen pidättyvyys on epätervettä.”6
Keskustellessaan pornografiasta vanhempien tulee tähdentää sitä, että pornografiaan liittyy kaikenlaisia valheita. Pornografian kuvaama käytös ei ole normaalia eikä kuvasta sitä, mitä terveeltä suhteelta voi ja tulee odottaa. ”Pornografia viehättää vain niin kauan kuin pornografian valheellisuus hyväksytään”, professori Carroll sanoo.
6. Muuttakaa ongelmaa koskevaa keskustelua
Asiantuntijat ja kirkon johtajat varoittavat tekemästä liian nopeasti sellaista johtopäätöstä, että mikä tahansa pornografiaan osallistuminen on ilman muuta merkki riippuvuudesta.
”[Ei] jokainen pornografiaa tieten tahtoen käyttävä ole siitä riippuvainen”, huomauttaa vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista. ”Itse asiassa useimmat pornografian kanssa kamppailevista nuorista miehistä ja nuorista naisista eivät ole riippuvaisia. Eron huomaaminen on hyvin tärkeää – paitsi vanhemmille, puolisoille ja johtajille, jotka haluavat auttaa, myös niille, jotka kamppailevat tämän ongelman kanssa.”7
”Nuoret miehet ja nuoret naiset alkavat käyttää pornografiaa, koska he ovat uteliaita, koska sitä on tarjolla ja – pohjimmiltaan – koska he ovat kypsymättömiä”, professori Carroll sanoo. ”Jokainen meistä kokee seksuaaliseen ärsykkeeseen reagoimisen syklin voiman puberteetissa paljon ennen kuin meillä on emotionaalista tai hengellistä kypsyyttä täysin ymmärtää, mistä siinä on kyse.”
Richard Neitzel Holzapfel, kirkon historian professori ja pornografian harhaluulovyyhtiä purkavan opiskelijakerhon ohjaaja BYU:ssa, huomauttaa, että ”ongelma on todellinen ja sillä on hirvittäviä seurauksia, mutta yleistyksien esittäminen tästä ongelmasta työntää sitä yleensä syvemmälle sen kanssa kamppailevien sieluun”.
Vanhin Oaks huomauttaa, että pornografian ongelmat voivat ulottua satunnaisesta tai toistuvasta tahallisesta käytöstä jatkuvaan käyttöön ja edelleen pakonomaiseen käyttöön (riippuvuuteen). ”Jos käyttäytyminen luokitellaan erheellisesti riippuvuudeksi, käyttäjä voi luulla menettäneensä tahdonvapauden ja kyvyn päästä ongelmasta eroon. – – Toisaalta se, että ihminen ymmärtää selvemmin ongelman syvyyden – ettei tapa ehkä olekaan niin syvään juurtunut tai äärimmäinen kuin ensin pelättiin – voi antaa hänelle toivoa ja lisätä hänen kykyään [tehdä parannus].”8
Puhuessaan tästä aiheesta professori Butler ehdottaa vanhemmille, että he lähtevät tilanteen määrittämisestä: Kuinka kauan sitä on jatkunut? Kuinka usein hän katsoo sitä? Kuinka hän pääsee käyttämään sitä? Sitten vanhemmat voivat yhdessä nuoren kanssa päättää sopivasta toimenpiteestä.
”Ymmärtäkää nuorta ja sitä, millainen hän on”, professori Holzapfel sanoo. ”Kuinka syvä hänen ongelmansa on? Mitä todella tapahtuu? Mistä syystä hän katsoo pornografiaa ja kuinka voimme käsitellä näitä syvällisempiä ongelmia?”
7. Opettakaa tunteiden hallintaa
Syvällisempien ongelmien käsitteleminen saattaa olla avain myös pornografiaongelmien ennaltaehkäisyyn, sanoo Nathan Acree, joka toimii terapeuttina Utahissa. Luontaisen uteliaisuuden tyydyttämisen lisäksi pornografiaa käytetään usein keinona käsitellä tunteita, etenkin pakahduttavan voimakasta tunnetilaa.
Professori Butler lisää: ”Jossakin vaiheessa nuorella miehellä tai naisella on vaikea tai ahdistava psykologinen, ihmissuhteisiin liittyvä tai hengellinen kokemus.” Hän sanoo, että kielteiset kokemukset voivat johtaa murrosikäisen aivot palaamaan ”hyvältä tuntuviin kokemuksiin” kuten pornografian katselemiseen ja siihen liittyviin toimintatapoihin kuten masturbointiin. Silloin sellaisen käyttäytymisen luomat tunnetilat korvaavat tai peittävät ahdistavat tunteet. Ja siinä on niiden vaara: ”Ihminen siirtyy pois hyvältä tuntuvasta kokemuksesta luoden psykologisen riippuvuuden sellaiseen käyttäytymiseen. Nyt hän käyttää tuota tapaa keinona hallita elämää.”
Veli Acree sanoo, että vanhempien tulee opettaa lapsilleen, että niin miellyttävät kuin epämiellyttävätkin tunteet ovat normaaleja ja että ihminen voi ihan hyvin kokea sellaisia kielteisiä tunteita kuten surua, vihaa, turhautumista tai loukkaantumista. Vanhemmat tuntevat usein tarvetta hallita lastensa tunnetiloja, mutta se, että antaa heidän kokea kielteisiä tunteita ja selviytyä niistä, rakentaa ratkaisevan tärkeitä taitoja.
Jos lapsella on pornografiaongelma, vanhempien pitää varoa lisäämästä lapsen emotionaalista taakkaa saattamalla hänet häpeämään. BYU:n perhe-elämän professori James M. Harper huomauttaa, että vaikka syyllisyys on luonnollinen reaktio virheisiin ja voi saada aikaan muutoksen, häpeä on tuhoisa tunne, joka voi johtaa toivottomuuden kokemiseen.
Toisin sanoen häpeän tunteen aiheuttaminen tai edistäminen lapsessa vahingoittaa hänen kykyään sekä oppia myönteisiä emotionaalisia reaktioita että tunnistaa Hengen vaikutus, joka on viime kädessä voimallisin liittolainen pornografian käytön ennalta ehkäisemisessä ja siitä toipumisessa.
Eräs nuori mies, joka kamppaili pornografian kanssa, muistaa selvästi, kuinka hänen vanhempansa reagoivat, kun hänen haasteensa tuli päivänvaloon: ”Äitini reagoi voimakkaasti huutaen ja kiljuen, ja se sai ongelman tuntumaan minusta entistä pahemmalta sen sijaan että olisin saanut toivoa sen voittamiseen”, hän sanoo. ”Hyödyllisintä oli, kun isäni sanoi minulle toistuvasti, kuinka paljon hän rakasti minua.”
”Ettehän tuomitse heitä”, vanhin Oaks pyytää. ”He eivät ole pahoja tai toivon ulottumattomissa. He ovat taivaallisen Isämme poikia ja tyttäriä.”9
8. Opettakaa, että Vapahtajan sovitus toimii
Puheissa, oppiaiheissa ja lukuaineistossa nuoret saavat selkeän viestin, että pornografia on vaarallinen pahe, mutta meidän pitää tähdentää entistä enemmän oppia Jeesuksen Kristuksen sovituksesta.
Professori Butler uskoo, että nuorten kohdalla murrosikäisen aivot saattavat olla yksi tärkeimmistä syistä opettaa heille sovitusta. ”Murrosikäisen aivot eivät ole täysin kehittyneet, ja se johtaa tiettyihin ongelmiin kuten ongelmiin impulssien hallinnassa ja kykenemättömyyteen ajatella eteenpäin”, hän selittää. ”Hengellisesti vilpitön, ponnisteleva nuori voi rampautua musertavasta syyllisyydestä kohdatessaan heikkouksia, joille hän on harvinaislaatuisen haavoittuvainen, koska hänellä on yhä murrosikäisen aivot. On siis ratkaisevan tärkeää, että käskyjen opettamisen lisäksi opetatte murrosikäisille sovitusta – että sen tarkoituksena on auttaa meitä olemaan kärsivällisiä ja sitkeitä henkilökohtaisessa kehityksessämme.”
”Me kaikki tarvitsemme Jeesuksen Kristuksen sovitusta. – – Asianmukaisen ja täydellisen parannuksenteon avulla heistä voi tulla puhtaita, viattomia ja kelvollisia kaikkiin Jumalan lupaamiin liittoihin ja temppelisiunauksiin”, vanhin Oaks sanoo.10 Se koskee myös niitä, jotka ovat käyttäneet pornografiaa.
Ja se on toiveikas viesti: vanhemmat voivat tehdä paljon valmistaakseen lapsiaan torjumaan pornografian, ja kun lapset horjahtavat, Vapahtajan ääretön sovitus tekee muuttumisen ja parannuksen mahdolliseksi.
”Se tarkoittaa, että tapahtuipa mitä tahansa, taivaallinen Isä ei koskaan lakkaa rakastamasta sinua, emmekä me, sinun vanhempasi, ikinä lakkaa rakastamasta sinua”, professori Rarick sanoo. Lapselle siinä on enemmän toivoa kuin missään muussa.