Päätä olla uskollinen
Vanhin Enrique R. Falabella
seitsemänkymmenen koorumista
Nämä neljä päätöstä voivat olla hyvin hyödyllisiä sinulle.
Yksi suurimmista haasteista, mitä koin varttuessani lapsena Guatemalassa, oli köyhyys – hengellinen köyhyys, koska emme tienneet evankeliumista, ja ajallinen köyhyys rahanpuutteen vuoksi. Äitini kuoli, kun olin viisivuotias, ja niin isäni jäi kasvattamaan yksin neljää pientä lasta. Koska isä halusi pitää meidät kaikki yhdessä, hänen oli jaettava osa kotiaskareista meille lapsille.
Olin lapsista vanhin ja sain tehtäväkseni valmistaa perheelle lounaan ja päivällisen joka päivä. Se oli alkuun vaikeaa, mutta opin muutaman tavan laittaa ruokaa. Joka päivä isä jätti minulle 25 senttiä, joilla ostaa ruokaa. Ostin yleensä 6 sentillä puoli kiloa papuja ja 7 sentillä puoli kiloa riisiä. Sitten ostin 5 sentillä hiiliä, joita käytin kaiken kypsentämiseen, 2 sentillä sytykkeitä ja 5 sentillä tortilloja. Tein niin joka päivä, ja joka päivä me söimme tortilloja, joissa oli riisiä ja papuja. Edes silloin kauan sitten 25 senttiä ei ollut paljon rahaa, mutta sillä me tulimme toimeen.
Haaste oli, kuinka päästä eroon tästä köyhyyden kierteestä. Ja kaikki johtuu päätöksistä – valinnasta tehdä jotakin elämäni kohentamiseksi. Me ihmiset teemme koko ajan päätöksiä, jotka koskevat itseämme, silloinkin kun emme ajattele tekevämme niin. Esimerkiksi me päätämme uskoa. Joskus voimme tuntea hämmennystä, kun edessämme on vastakkain se, mitä maailma opettaa ja mitä Jeesus Kristus opettaa. Mutta paras lähde elämämme oppaaksi on Jeesuksen Kristuksen oppi. Kun tein päätöksiä tämän opin pohjalta, tunsin Herran käden vaikutuksen elämässäni.
Haluaisin kertoa teille neljästä päätöksestä, joilla on ollut syvällinen vaikutus elämääni. Jos teette nämä samat päätökset ja pidätte niistä lujasti kiinni, ne ovat siunauksena teillekin: 1) päätös mennä kasteelle, 2) päätös uskoa Jeesukseen Kristukseen ja pysyä aktiivisena kirkossa, 3) päätös luottaa Herran lupauksiin ja 4) päätös pysyä uskollisena ja noudattaa profeettojen neuvoja.
Päätös mennä kasteelle
Kun olin 12-vuotias, lähetyssaarnaajat alkoivat opettaa sisaruksiani ja minua. Alkuun isämme ei osallistunut opetukseen. Hän vain istui takahuoneessa verhon takana ja kuunteli. Mutta sitten hän luki kirkon erään lehtisen, jossa kerrottiin, kuinka oikealla valtuudella vihitty aviopari voisi elää yhdessä ikuisesti. Se herätti isän huomion, sillä vaikka hänen vaimonsa oli kuollut, hän voisi olla jälleen tämän kanssa. Sen selvittyä hänelle hän päätti mennä kasteelle. Ja koko meidän perheemme kastettiin.
Evankeliumin tuoma uusi näkökulma auttoi minua ymmärtämään, että minun oli mahdollista saavuttaa parempia asioita elämässä, jos ahkeroisin ja olisin kuuliainen. Päätin omalta osaltani, että tekisin mitä hyvänsä vaadittiinkin pysyäkseni Herran polulla.
Päätös uskoa Kristukseen ja pysyä aktiivisena kirkossa
Muistan tarkalleen, kuinka tein tämän päätöksen yhtenä päivänä istuessani kappelissa odottamassa erään kastetilaisuuden alkua. Istuessani pohtimassa Kristuksen oppia minussa heräsi voimakas ilon tunne, joka kertoi minulle, että kaikki se, mitä olin lähetyssaarnaajilta oppinut, oli totta. Sillä hetkellä lupasin mielessäni Jumalalle turvata Häneen aina ja pysyä aktiivisena Hänen kirkossaan koko elämäni ajan, jos se tarkoitti, että voisin jatkuvasti kokea Pyhän Hengen tuomaa iloa. Minulle tähän lupaukseen sisältyi sekä se, että kävisin kirkossa joka viikko, että se, että turvaisin Herran oppiin, pyhiin kirjoituksiin, eläviin profeettoihin ja etenkin Vapahtajaani Jeesukseen Kristukseen.
Päätös luottaa Herran lupauksiin
Tein melko varhain elämässäni tämän tärkeän päätöksen luottaa Herran lupauksiin. Siitä lähtien tuo päätökseni on osoittautunut minulle hyvin hyödylliseksi. Aina kun herää jokin epäilys tai kysymys, olen pystynyt muistelemaan tekemääni sitoumusta ja tehnyt elämäni päätökset tuon lupauksen pohjalta. Kun päätät varhain, millaisten tasovaatimusten mukaan aiot elää, se auttaa sinua tekemään oikeita valintoja epäilysten ja ongelmien tullessa.
Sain opiskeluaikoina tästä periaatteesta mieleenpainuvan kokemuksen. Olin aina ollut ahkera koulussa yrittäen oppia ja valmistautua tulevaisuuteen. Tiesin, että päästäkseni eroon köyhyydestä minun pitäisi löytää ammatti, joka avaisi ovet uusiin mahdollisuuksiin elämässä. Tiesin myös, että saadakseni sellaisen ammatin minun pitäisi keskittyä opiskeluuni.
Niin tärkeää kuin opiskelu olikin minulle, tein päätöksen, etten opiskele sunnuntaisin. Kirkon jäsenenä tiesin Herran sanoneen, että lepopäivä on Hänen päivänsä, ei meidän. Yritin tehdä merkityksellisiä päätöksiä sen suhteen, mitä tekisin tänä erityisenä päivänä. Mutta senkin jälkeen kun olin tehnyt tämän päätöksen, tunsin toisinaan kiusausta joustaa omaksumistani säännöistä, etenkin kun jokin koe oli tulossa. Ajattelin: ”Ei se ole pahasta, sillä sehän on vain opiskelua. Voin mennä aamulla kirkkoon ja opiskella iltapäivällä ja illalla.”
Mutta kun muistin tekemäni sitoumuksen, että pysyisin aktiivisena kirkossa ja uskollisena Herran profeettojen neuvoille, oli paljon helpompaa pysyä päätöksessäni olla opiskelematta sunnuntaisin ja sen sijaan käyttää Herran päivä ihmisten ja Jumalan palvelemiseen. Olin jo päättänyt pysyä uskollisena, joten omalla kohdallani kyse oli vain siitä, kuinka tulkitsen sen, mitä Herra on sanonut lepopäivästä, ja kuinka noudatan Hänen neuvojaan elämässäni mahdollisimman hyvin.
Lopulta menestyin opinnoissani ja sain hyvän ammatin, joka auttoi minua elättämään perheeni. Tiedän, että koska pidin lupaukseni Herralle, Hän siunasi minua niin, että pystyin rakentamaan paremman elämän.
Päätös pysyä uskollisena ja noudattaa profeettojen neuvoja
Herralle uskollisena pysymisessä on kyse siitä, että meistä jokainen päättää, missä määrin me henkilökohtaisesti uskomme, että Jeesus on Kristus, että pyhien kirjoitusten kirjoittajat olivat Jumalan innoittamia ja että ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenet ovat todella Jumalan palvelijoita. Kun tiedämme, että ilmoitusta annetaan meidän aikanamme ja että profeetat ovat Jumalan kutsumia, meidän on helpompaa vaikeita tilanteita kohdatessamme pysyä uskollisina evankeliumille.
Jos voit omaksua tällaisen luottamuksen, niin kysymykset siitä, millainen käytös tai toiminta on sopivaa ja millainen ei, eivät koskaan ole sinulle ongelma. Kaikkiin näihin huoliin vastataan, kun etsit vastauksia uskossa pyhistä kirjoituksista, Hengeltä ja profeetoilta, Jumalan nimittämiltä palvelijoilta.