Hengen kieli

Alison Wood, kirkon lehdet

Opin, että Henki voi auttaa meitä välittämään taivaallisen Isän rakkautta silloinkin kun tunnemme riittämättömyyttä.

Minulla oli tapana viettää kesät matkustaen halki Euroopan tanssiryhmän kanssa. Yleisömme, esityksemme ja energisyytemme taso vaihtelivat, mutta meillä oli yksi perinne, joka pysyi aina samana: päätimme jokaisen esityksen laulamalla ”Herra olkoon tiellä kanssasi”¹ sen maan kielellä, jossa olimme vierailulla. Koska suurin osa tanssiryhmäni jäsenistä kuului Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon, me rakastimme tätä perinnettä. Se oli suurenmoinen tapa olla yhteydessä yleisöön ja jakaa taivaallisen Isän rakkautta.

Kun yksi näistä kiertomatkoista lähestyi loppuaan, olimme juuri ylittäneet rajan Saksaan ja harjoittelimme laulua saksaksi tulevia esityksiä varten. Matkalla sinne saimme kuitenkin tietää, että tällä nimenomaisella alueella Saksassa puhuttiin sorbin kieltä, joka ei juurikaan muistuttanut sitä, jota olimme niin uskollisesti harjoitelleet laulamaan.

Bussimatkalla esitykseemme olin uupunut ja halusin vain nukkua koko ajomatkan ajan. Mutta johtajillamme oli mielessään muuta. He olivat pyytäneet oppaitamme kääntämään laulun sorbiksi. Nyt he halusivat koko bussilastillisen puoliunessa olevia esiintyjiä opettelevan laulun vain tunteja ennen esiintymistämme.

Me teimme parhaamme. Esityksen lopussa seisoimme yhdessä näyttämön etuosassa ja aloimme laulaa. Muistan, kuinka yllätyin muistaessani helposti ne oudot sanat, jotka muutamaa tuntia aiemmin olivat olleet yhtä sekasotkua mielessäni. Tunsin, kuinka aiemmat epäilykseni valmiudestamme laulaa hiipuivat luottaessani siihen, että Henki toisi sanat mieleeni.

pari tanssimassa — Kun lopetimme tanssimisen ja aloimme laulaa, Henki toi laulun sanat mieleeni.

Kuulijat näyttivät yllättyneiltä ja olivat sitten haltioissaan. Kun laulu päättyi, väkijoukon ylle lankesi hiljaisuus. Sitten ihmiset nousivat seisomaan ja alkoivat laulaa meille laulua, jonka he myöhemmin selittivät olevan kiitollisuuden laulu, jonka he tavallisesti säästivät erityistilanteisiin.

Tunsin Hengen hyvin voimakkaana sillä hetkellä, vaikka en ymmärtänytkään, mitä he lauloivat. Olin hyvin kiitollinen siitä, että Herra oli auttanut minua välittämään Hänen rakkauttaan riittämättömyyden tunteistani huolimatta. Mieleeni muistui, että taivaallisen Isän rakkaus on yleismaailmallinen sanoma. Riippumatta siitä, mitä eroja meillä saattaa olla, me kaikki voimme ymmärtää Hengen kieltä.