”Elintärkeitä perheen yhteisiä keskusteluja”, Liahona, tammikuu 2023.
Elintärkeitä perheen yhteisiä keskusteluja
Elintärkeät keskustelut auttavat lapsiamme tietämään, mihin he uskovat ja miksi he uskovat siihen.
Kuvitus Noah Regan
Eräs poika pyysi isäänsä opettamaan hänelle vuorikiipeilyä. Isä opetti kaikki olennaiset asiat, kuten suunnittelu, turvallisuus, valmistautuminen ja välineet. Poika kysyi, milloin he aikoivat puhua siitä, mitä tehdä hätätilanteessa. Isä sanoi, ettei hän halunnut pelotella poikaansa ja että tämä keskustelu voisi odottaa, kunnes se tulisi olennaiseksi.
He saivat koulutuksensa päätökseen ja lähtivät ensimmäiselle kiipeilyretkelleen Mount Rainierille lähelle Seattlea Washingtonissa Yhdysvalloissa. Kokemus ja olosuhteet alkoivat suurenmoisina, kunnes sää kääntyi huonompaan suuntaan, ja pian he huomasivat olevansa kasvotusten lähestyvän lumivyöryn kanssa.
He eivät tienneet, mitä tehdä, koska he eivät olleet keskustelleet siitä. Poika kysyi isältä: ”Olenko nyt valmis keskusteluun siitä, mitä tehdä hätätilanteissa, isä?”
Elintärkeät keskustelut – kotimme turvassa – voivat auttaa meitä valmistautumaan elämän lumivyöryihin.
”Ensimmäinen suuri totuus maailmankaikkeudessa on se, että Jumala rakastaa meitä”, vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on sanonut.1 Hänen sanansa muistuttavat meitä siitä, että rakkaus on koko iankaikkisuuden ja päivittäisen elämämme perusta. Kun lähtökohtana on tuo rakkaus, keskustelumme ja luomamme yhteydet perheessämme ovat elintärkeitä.
Aviomiehenä, isänä, opinto-ohjaajana ja mielenterveysneuvojana olen huomannut, että perheen yhteiset keskustelut ovat ratkaisevan tärkeitä eikä niitä pidä lykätä. Joy D. Jones, entinen Alkeisyhdistyksen ylijohtaja, on sanonut: ”Me emme voi odottaa, että kääntymys vain tapahtuu lapsillemme. – – Perheen yhteiset keskustelut Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, elintärkeät keskustelut, – – voivat luoda Hengelle otollisen ilmapiirin.”2
Mitkä ovat elintärkeitä keskusteluja?
Sisar Jonesin määritelmän mukaan elintärkeät keskustelut, ”yksinkertaiset, huolehtivat keskustelut voivat johtaa lapsia [ja meitä jokaista] paitsi tietämään, mihin he uskovat, myös – mikä tärkeintä – miksi he uskovat siihen”3. Pidän kovasti yhdestä sanasta tässä määritelmässä: yksinkertaiset. Vuoropuhelumme ei tarvitse olla syvällistä tai monimutkaista tai edes suunniteltua. Itse asiassa joitakin parhaista keskusteluista, mitä koskaan käymme, ei voi suunnitella muuten kuin valmistautumalla siten, että Henki on aina kanssamme auttamassa meitä.
Sisar Jones opetti edelleen: ”Vahingossa tapahtuva kääntymys ei ole Jeesuksen Kristuksen evankeliumin periaate. Vapahtajamme kaltaiseksi tuleminen ei tapahdu sattumanvaraisesti.”4 Se tapahtuu rivi rivin päälle tarkoituksellisen ajankäytön ja ponnistelujen myötä.
Kuinka usein elintärkeitä keskusteluja tulee käydä?
Meidän tulee puhua lastemme kanssa päivittäin. Mitä useammin käymme elintärkeitä keskusteluja, sitä normaalimpia, luontevampia ja valaisevampia niistä tulee.
Huonoin tapa käydä elintärkeitä keskusteluja on olla käymättä niitä lainkaan! Ajattelemme usein, ettei nyt ole oikea aika, se on liian monimutkaista tai lapsemme eivät ymmärrä. Emme halua loukata tai sanoa jotakin väärin tai tehdä jonkun oloa epämukavaksi. Jo se, että yrittää keskustella, on kuitenkin parempi kuin olla sanomatta mitään.
Kuinka käymme elintärkeitä keskusteluja lastemme kanssa?
Yksinkertainen resepti, jonka olen löytänyt elintärkeiden keskustelujen käymiseen, on rakastaminen, kuunteleminen ja muutos. Vaikka emme ehkä olekaan täydellisiä missään niistä, me voimme pyrkiä noudattamaan tätä mallia johdonmukaisesti.
Rakastaminen: Ilman rakkauden perustusta ja soveltamista käytäntöön me emme voi käydä tehokkaimpia elintärkeitä keskusteluja. Rakkaus on kaiken sen pohjana, mitä me teemme perheessämme. Lastemme pitää tuntea olonsa turvalliseksi, kun he ovat yhteydessä meihin, ja rakkaus tarjoaa tuon ratkaisevan tärkeän ympäristön. Me voimme aina osoittaa rakkautta. Jeesus Kristus näytti meille, kuinka se tehdään.
Sisar Jones sanoi: ”Kun ravitsemme ja valmistamme lapsiamme, niin me sallimme heidän käyttää tahdonvapauttaan, me rakastamme heitä koko sydämestämme, me opetamme heille Jumalan käskyjä ja Hänen parannuksen lahjaansa, emmekä me koskaan, koskaan anna periksi heidän suhteensa. Eikö tämä olekin se tapa, jolla Herra toimii meidän jokaisen kohdalla?”5
Kuunteleminen: Olen oppinut omien virheideni kautta, että aktiivinen kuunteleminen on ratkaisevan tärkeä osa mitä tahansa elintärkeää keskustelua. Kuuntelemisen tulee olla ensimmäisenä, ja sitä tulee olla kaksin verroin. Jeesus Kristus on paras esimerkki siitä, kuinka käydä elintärkeitä keskusteluja ja kuunnella aktiivisesti. Luvussa Joh. 8 kerrotaan, että kun fariseukset toivat Hänen luokseen aviorikoksesta tavatun naisen, Hän esitti tälle ensimmäisenä kysymyksiä: ”Missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?” (Jae 10.) Auttaakseen elintärkeässä oppimisessa Hän esitti kysymyksiä ja kuunteli ennen opettamista.
Muutos: Kun olemme rakastaneet, kuunnelleet ja luoneet yhteyden, mitä me teemme sen jälkeen? Pitääkö meidän tehdä parannusta, opettaa, kuunnella lisää, palvella, pyytää anteeksi, antaa anteeksi? Elintärkeiden keskustelujen tulisi tarjota meille mahdollisuus muuttua. Toivottavasti pyrkimyksenämme on aina olla – kuten presidentti Russell M. Nelson on sanonut – ”joka päivä – – hieman parempi”6.
Kuinka voimme käydä useammin elintärkeitä keskusteluja?
Saatte johdatusta ilmoituksen kautta siihen, mikä toimii parhaiten oman perheenne kohdalla. Miettikää näitä ehdotuksia, jotka perustuvat meidän perheemme kokemuksiin:
Perheen yhteinen pyhien kirjoitusten tutkiminen: Kun kysyin lapsiltamme, mitä sellaista me teemme, mikä auttaa heitä eniten keskustelemaan evankeliumista, he sanoivat, että se on pyhien kirjoitusten tutkiminen yhdessä joka ilta Tule ja seuraa minua -ohjelman avulla.
Perheen todistuskokous joka paastosunnuntai: Se ei yleensä ole muodollinen todistuskokous vaan aika, jolloin jokainen perheessämme voi kertoa tuntemuksistaan, uskonkäsityksistään, kamppailuistaan ja onnistumisistaan. Vaimoni ja minä pyrimme aina todistamaan Jeesuksesta Kristuksesta. Tästä kokouksesta on tullut yksi vaikuttavimmista kokemuksista kodissamme.
Yhteinen päivällinen: Kun sanomme päivällisen aikana ”Mikä aika nyt on?” lapset tietävät, että jokaisen on aika kertoa jostakin asiasta, joka sujui hyvin, ja jostakin asiasta, jonka he olisivat halunneet menevän paremmin sinä päivänä. Se johtaa usein kiitollisuuden, rakkauden, toisinaan turhautumisen ilmauksiin ja usein evankeliumintäyteisiin keskusteluihin, joita ei muutoin olisi tapahtunut.
Kahdenkeskiset keskustelut: Pidän suuressa arvossa sitä, kun joka kuukausi paastosunnuntaina istun juttelemaan jokaisen lapseni kanssa kasvokkain, rukoilen hänen puolestaan mainiten hänet nimeltä, katson häntä silmiin ja esitän hänelle kysymyksiä. Yritän kuunnella ja luoda yhteyden hänen tunteisiinsa ja tarpeisiinsa. Se saattoi aluksi olla heistä outoa, mutta nyt he kaipaavat sitä, jos se jää tekemättä. Toivon heidän tietävän, että heidän kanssaan viettämäni aika on tärkeämpää kuin mikään muu ja että haluan käydä elintärkeitä keskusteluja heidän kanssaan päivittäin.
Tavoitteiden kertaamiset: Me laadimme henkilökohtaisia tavoitteita, avioparin ja perheen tavoitteita joka tammikuu. Sitten keskustelemme kehityksestämme ja edistymisestämme niissä joka kuukausi pyhien kirjoitusten tutkimistuokion tai koti-illan oppiaiheen aikana. Tämä johtaa elintärkeisiin keskusteluihin.
Avioparin tai vanhempien yhteistyö: Joka sunnuntai-ilta, kun vaimoni ja minä käymme läpi seuraavan viikon kalenteria, kysymme myös toisiltamme, miltä meistä tuntuu ja minkä kanssa kamppailemme tai missä tarvitsemme apua. Käymme elintärkeitä keskusteluja avioliitostamme ja jokaisesta lapsestamme ja siitä, mitä meidän pitää tehdä juurruttaaksemme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin syvemmälle meidän jokaisen sydämeen.
Vaimoni on paljon parempi kuuntelija kuin minä ja paljon parempi auttamaan meitä pysymään tasapainossa ja keskittymään liittopolkuun. Opin häneltä hyvin paljon, ja olen hyvin siunattu, että hän valitsi minut iankaikkisuudeksi.
Perheemme ei ole täydellinen kaikkien näiden asioiden tekemisessä, mutta me ponnistelemme parhaamme mukaan ja jatkamme yrittämistä.
Valmistautukaa ennen kuin lumivyöry tulee
Älkää odottako, kunnes elämän lumivyöryt vyöryvät avioliittonne, lastenne tai muiden ihmissuhteidenne yli. Ne tulevat kyllä, kyse on vain siitä, milloin se tapahtuu. Evankeliumi ja muut elintärkeät keskustelut valmistavat meitä parhaiten vain, jos niitä tapahtuu tarkoituksella ja säännöllisesti.
Se, että olen yhdessä vaimoni, lasteni ja sukulaisteni kanssa iankaikkisuuden, on suurin tavoitteeni ja tarkoitukseni kaikessa, mitä teen, mukaan lukien jokainen elintärkeä keskustelu.
Jään tavoitteestani, kuten me kaikki, mutta Jeesuksen Kristuksen voiman ja parannuksenteon ansiosta minut korotetaan. Vapahtaja on luvannut vahvistaa meitä voimallaan ja täydellisellä toivon kirkkaudella, jonka Hän antaa meille sovituksensa kautta. Meidän ei tarvitse olla täydellisiä, mutta meidän täytyy pyrkiä kehittymään! Voima siihen on meidän jokaisen ulottuvilla. Et tule epäonnistumaan. Menestys piilee aina ponnistelussa.
Presidentti Nelson on luvannut: ”Kun teette valinnan antaa Jumalan vallita elämässänne, te tulette itse kokemaan, että meidän Jumalamme on ’ihmeiden Jumala’ [ks. Morm. 9:11].”7 Siihen voi sisältyä se, että annamme Jumalan vallita elintärkeissä keskusteluissamme. Kaikki on mahdollista Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen avulla, mukaan lukien nämä elintärkeät keskustelut. Hänen vastauksensa on aina rakkaus!
Kirjoittaja asuu Washingtonissa Yhdysvalloissa.