”Tarpeeni parantua”, Liahona, lokakuu 2024.
Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Tarpeeni parantua
Eräässä sakramenttilaulussa Henki opetti minulle anteeksi antamista ja anteeksiannon hyväksymistä.
Kuvitus Michael J. Bingham
Eräänä sunnuntaina istuin kirkossa vihaisena ja turhautuneena. Aviomiehelläni Aaronilla ja minulla oli ollut erimielisyyksiä edellisenä iltana, ja kirkkoon tullessani olin yhä rauhaton ja harmistunut. Olin vihainen Aaronille kokouksen alusta sakramenttilauluun asti ajatellen: ”Hänen pitää pyytää anteeksi.”
Kun valmistauduimme sakramentin nauttimiseen, seurakuntamme lauloi laulun ”As Now We Take the Sacrament” [Kun nyt nautimme sakramentin]. Pysyin vihaisena koko ensimmäisen säkeistön ajan. Sitten alkoi toinen säkeistö: ”Kun mietimme nyt mennyttä, on parannusta tehtävä.”
Lakkasin laulamasta. Kuuntelin mieheni, lasteni ja seurakuntalaisten laulavan edelleen: ”Tie vanhurskautehen – on elää anteeks antaen.”
Sydämeni pehmeni. Ehkäpä rauhattomassa tunteessani ei ollutkaan kyse aviomiehestäni. Ehkä kyse oli minusta.
Laulu jatkui:
On anteeksanto Sinulta,
Sen saamme lahjana.
Nyt kädet työhös annamme,
Kun sakramentin nautimme.
Siinä minä olin harmituksineni, vaikka minun olisi itse asiassa pitänyt olla nöyrä ja pyytää anteeksiantoa taivaalliselta Isältä – lahjaa, jonka Hänen Poikansa Jeesus Kristus on tehnyt mahdolliseksi.
Kyynelehtien katsoin pienten lastemme riviä. Kaikki tuntemani viha ja kireys, kaikki syytös ja kauna, jotka olivat puristuneet solmuksi rinnassani, hälvenivät. Tällä hetkellä oli kyse siitä, mitä minun piti tehdä muuttuakseni, jotta voisin pyytää ja saada anteeksi taivaalliselta Isältäni ja Jeesukselta Kristukselta. Koko laulun ajan Henki opetti minulle selkeästi anteeksiannosta ja tarpeestani sekä saada anteeksi että antaa anteeksi.
Presidentti Russell M. Nelson on sanonut: ”Pyydän teitä tulemaan Hänen luokseen, jotta Hän voi parantaa teidät! Hän parantaa teidät synnistä, kun teette parannuksen. Hän parantaa teidät murheesta ja pelosta. Hän parantaa teidät tämän maailman haavoista.”
Istuessani siinä kuunnellen kirkon laulun sanoja ja nauttiessani sakramentin tunsin tarpeeni parantua ja tiesin, kenen puoleen minun piti kääntyä. Totuudet, joita opin anteeksiannosta tuossa kokouksessa, toivat minut lähemmäksi Herraa ja aviomiestäni.