Jeesuksen Kristuksen oppi on yksinkertainen
Todistan pyhästä työstä, kun taivaallisen Isän lapsille opetetaan Jeesuksen Kristuksen yksinkertaista oppia.
Meillä kaikilla on perheessä ja suvussa niitä, joita me rakastamme ja joita Saatanan – tuhoojan – voimat tuntuvat kiusaavan ja koettelevan loputtomiin, sillä hän haluaisi tehdä kaikista Jumalan lapsista onnettomia. Monet meistä ovat viettäneet unettomia öitä. Olemme yrittäneet ympäröidä vaaralle alttiina olevat ihmiset kaikin hyvää edistävin voimin. Olemme anoneet rukouksessa heidän puolestaan. Olemme rakastaneet heitä. Olemme olleet mahdollisimman hyvänä esimerkkinä.
Alma, muinaisten aikojen viisas profeetta, kohtasi samanlaisia koettelemuksia. Hänen johtamansa ja rakastamansa kansa oli usein julman vihollisen hyökkäyksen kohteena, mutta silti he yrittivät yhä kasvattaa vanhurskaita lapsia jumalattomuuden täyttämässä maailmassa. Alma tunsi, että hänen ainoa toivonsa voitosta oli voima, jota me toisinaan aliarvioimme ja usein hyödynnämme liian vähän. Hän pyysi apua Jumalalta.
Alma tiesi, että Jumalan avun saamiseksi hänen johtamiensa ihmisten ja myös hänen vastustajiensa oli tehtävä parannus. Niinpä hän valitsi taisteluun erilaisen lähestymistavan.
Mormonin kirjassa kuvaillaan sitä tällä tavoin: ”Ja nyt, koska sanan saarnaamisella oli suuri taipumus johdattaa kansaa tekemään sitä, mikä oli oikein – niin, sillä oli – – kansan mieleen voimallisempi vaikutus kuin miekalla tai millään muulla, mitä heille oli tapahtunut – sen tähden Alma ajatteli olevan hyväksi, että he kokeilisivat Jumalan sanan voimaa.”
Jumalan sana on Jeesuksen Kristuksen ja Hänen profeettojensa opettamaa oppia. Alma tiesi, että opin sanoilla on suuri voima.
Opin ja liittojen luvussa 18 Herra ilmoitti oppinsa perustan:
”Sillä katso, minä käsken kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen – –.
Sillä katso, Herra, teidän Lunastajanne, kärsi kuoleman lihassa; ja niin hän kärsi kaikkien ihmisten tuskan, jotta kaikki ihmiset voisivat tehdä parannuksen ja tulla hänen luoksensa.
Ja hän on noussut kuolleista, jotta hän voisi tuoda kaikki ihmiset luoksensa parannuksen ehdoilla.”
”Ja langetkaa maahan ja palvelkaa Isää minun nimessäni.
– – Teidän täytyy tehdä parannus ja ottaa kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen.”
”Pyytäkää uskossa Isältä minun nimessäni uskoen saavanne, niin te saatte Pyhän Hengen.”
”Ja nyt, sen jälkeen kun olette saaneet tämän, teidän täytyy pitää minun käskyni kaikessa.”
”Ottakaa päällenne Kristuksen nimi ja puhukaa vakavasti totuutta.
Ja kaikki, jotka tekevät parannuksen ja ottavat kasteen minun nimeeni, joka on Jeesus Kristus, ja kestävät loppuun asti, pelastuvat.”
Näissä muutamissa kohdissa Vapahtaja antaa meille täydellisen esimerkin siitä, kuinka meidän tulee opettaa Hänen oppiaan. Tämä oppi on, että usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, parannus, kaste, Pyhän Hengen lahjan saaminen ja kestäminen loppuun asti siunaavat kaikkia Jumalan lapsia.
Kun opetamme näitä periaatteita niille, joita rakastamme, Pyhä Henki auttaa meitä tuntemaan totuuden. Koska me tarvitsemme Pyhän Hengen innoitusta, meidän täytyy välttää spekulointia ja henkilökohtaisia tulkintoja, jotka menevät tosi opin opettamista pidemmälle.
Se voi olla vaikeaa, kun henkilö, johon yritämme vaikuttaa, on meille rakas. Hän ei ehkä ole piitannut opista, jota on opetettu. On houkuttelevaa kokeilla jotakin uutta tai sensaatiomaista. Mutta Pyhä Henki ilmoittaa totuuden hengen vain, kun olemme varovaisia ja huolehdimme siitä, että opetamme ainoastaan tosi oppia. Yksi varmimmista keinoista välttää joutumasta lähellekään väärää oppia on se, että päätämme opettaa yksinkertaisesti. Tämä yksinkertaisuus antaa varmuutta eikä vie pois juuri mitään.
Yksinkertaisesti opettaminen suo meidän kertoa pelastavasta opista varhaisessa vaiheessa, kun lapset eivät ole vielä kokeneet pettäjän kiusauksia, jotka myöhemmin kohtaavat heitä, ja kauan ennen kuin sosiaalisen median, ikätoverien ja heidän omien henkilökohtaisten kamppailujensa melu hukuttaa alleen totuudet, jotka heidän on opittava. Meidän tulee tarttua jokaiseen tilaisuuteen kertoa lapsille Jeesuksen Kristuksen opetuksista. Nämä opetushetket ovat kallisarvoisia ja paljon harvinaisempia verrattuna vastustavien voimien armottomiin ponnisteluihin. Jokaista hetkeä kohti, joka käytetään opin juurruttamiseen lapsen elämään, on lukemattomia vastustuksen hetkiä täynnä viestejä ja kuvia, jotka kyseenalaistavat nuo pelastavat totuudet tai eivät piittaa niistä.
Jotkut teistä saattavat miettiä, olisiko teidän parempi tuoda lapsianne lähemmäksi itseänne hauskanpidon kautta, tai saatatte kysyä, alkavatko opetuksenne ehkä lannistaa lasta. Sen sijaan meidän tulisi miettiä: ”Kun aikaa on niin vähän ja mahdollisuuksia niin harvassa, niin mitkä lausumani opin sanat vahvistavat heitä heidän uskonsa väistämättömiä haasteita vastaan?” Sanat, joita lausutte tänään, voivat olla niitä, joita he säilyttävät mielessään, ja tämä päivä menee pian ohi.
Olen aina ihaillut isoisäni äidin Mary Bommelin omistautumista Jeesuksen Kristuksen opista kertomiseen. Lähetyssaarnaajat opettivat hänen perhettään Sveitsissä, kun hän oli 24-vuotias.
Kasteensa jälkeen Mary halusi liittyä pyhien joukkoon Amerikassa, joten hän matkusti Sveitsistä Berliiniin ja sai töitä eräältä naiselta, joka palkkasi hänet kutomaan kangasta perheen vaatteita varten. Mary asui palvelijanhuoneessa ja pystytti kangaspuunsa talon olohuoneeseen.
Siihen aikaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon opin opettaminen Berliinissä oli laitonta. Mary huomasi kuitenkin, ettei hän voinut olla kertomatta oppimistaan asioista. Talon emännällä ja hänen ystävillään oli tapana kokoontua kangaspuiden ympärille kuuntelemaan Maryn opetusta. Hän kertoi taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen ilmestymisestä Joseph Smithille, enkelien käynneistä ja Mormonin kirjasta. Muistaen Alman kertomukset hän opetti oppia ylösnousemuksesta. Hän todisti, että perheet voidaan yhdistää jälleen selestisessä valtakunnassa.
Maryn into kertoa palautetun evankeliumin opista aiheutti pian ongelmia. Ei kestänyt kauan, ennen kuin poliisi vei Maryn vankilaan. Matkalla Mary kysyi yhdeltä poliisilta sen tuomarin nimeä, jonka eteen hänen oli määrä joutua seuraavana aamuna. Hän kysyi myös tämän perheestä ja siitä, oliko tämä hyvä isä ja aviomies. Poliisi kuvaili tuomaria maailmalliseksi mieheksi.
Vankilassa Mary pyysi kynää ja paperia. Hän vietti yön kirjoittamalla tuomarille kirjeen, jossa hän todisti Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksesta, kuten sitä kuvataan Mormonin kirjassa, kertoi henkimaailmasta ja selitti parannusta. Hän antoi ymmärtää, että tuomari tarvitsisi aikaa pohtia omaa elämäänsä ennen viimeistä tuomiota. Mary kirjoitti tietävänsä, että tuomarilla oli elämässään paljonkin sellaista, mistä hänen pitäisi tehdä parannus, paljon sellaista, mikä syvästi murehduttaisi hänen perhettään ja toisi hänelle suurta surua. Aamulla, kun hän oli saanut kirjeensä valmiiksi, hän antoi sen poliisille ja pyysi tätä toimittamaan sen tuomarille, ja poliisi suostui tekemään niin.
Myöhemmin tuomari kutsui poliisin puheilleen. Maryn kirjoittama kirje oli kiistaton todiste siitä, että hän opetti palautetun evankeliumin oppia ja niin tehdessään rikkoi lakia. Ei kuitenkaan kestänyt kauan, ennen kuin poliisi palasi Maryn selliin. Hän kertoi Marylle, että kaikki syytteet oli hylätty ja että Mary oli vapaa lähtemään. Maryn opetus Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin opista oli aiheuttanut sen, että hän joutui vankilaan. Ja se, että hän oli julistanut tuomarille parannuksen oppia, vapautti hänet vankilasta.
Mary Bommelin opettaminen ei päättynyt hänen vapauttamiseensa. Kertomus hänen sanoistaan on välittänyt tosi oppia eteenpäin vielä syntymättömille sukupolville. Hänen uskonsa siihen, että uusikin käännynnäinen voi opettaa Jeesuksen Kristuksen oppia, on varmistanut, että hänen jälkeläisensä saavat vahvistusta omissa taisteluissaan.
Kun teemme parhaamme opettaaksemme rakkaillemme Jeesuksen Kristuksen oppia, jotkut eivät ehkä siltikään vastaanota sitä. Mieleenne saattaa hiipiä epäilyksiä. Saatatte kyseenalaistaa sen, tunnetteko Vapahtajan opin tarpeeksi hyvin opettaaksenne sitä tehokkaasti. Ja jos olette jo yrittäneet opettaa sitä, saatatte ihmetellä, miksi myönteiset vaikutukset eivät ole näkyvämpiä. Älkää antako periksi niille epäilyksille. Kääntykää Jumalan puoleen saadaksenne apua.
”Niin, ja huuda Jumalan puoleen kaiken elantosi puolesta – –, kohdistukoon sydämesi kiintymys Herraan ikuisesti.”
”Ja nyt minä tahdon teidän olevan nöyriä ja olevan myöntyviä ja lempeitä, sopuisia, täynnä kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä, itsenne hillitseviä kaikessa, tarkkoja Jumalan käskyjen pitämisessä kaikkina aikoina; että pyytäisitte kaikkea, mitä ikinä tarvitsette, sekä hengellistä että ajallista, antaen aina kiitokset Jumalalle kaikesta, mitä ikinä saatte.”
Jos rukoilette, jos puhutte Jumalalle ja jos pyydätte Hänen apuaan rakkaallenne ja jos kiitätte Häntä paitsi avusta myös kärsivällisyydestä ja lempeydestä – jotka ovat seurausta siitä, ettette saa kaikkea haluamaanne saman tien, ettekä ehkä koskaan – niin lupaan teille, että pääsette lähemmäksi Häntä. Teistä tulee uutteria ja pitkämielisiä. Silloin voitte tietää, että olette tehneet kaiken voitavanne auttaaksenne niitä, joita rakastatte, ja niitä, joiden puolesta rukoilette, suunnistamaan läpi Saatanan yrityksen suistaa heidät raiteilta.
”Mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.”
Te voitte saada toivoa pyhien kirjoitusten perheiden kertomuksista. Luemme niistä, jotka kääntyivät pois siitä, mitä heille oli opetettu, tai jotka painivat Jumalan kanssa saadakseen anteeksi, kuten Alma nuorempi, Moosian pojat ja Enos. Hädän hetkinä he muistivat vanhempiensa sanat, Jeesuksen Kristuksen opin sanat. Muistaminen pelasti heidät. Teidän opetuksenne pyhästä opista muistetaan.
Todistan siitä pyhästä työstä, kun taivaallisen Isän lapsille opetetaan Jeesuksen Kristuksen yksinkertaista oppia, jonka ansiosta voimme puhdistua hengellisesti ja lopulta olla tervetulleita Jumalan luo, asumaan Hänen luonaan ja Hänen Poikansa luona kirkkaudessa ikuisesti perheinä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.