Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Makehe ki hono Akoʻi ʻo e Fānaú
Lēsoni 21: Naʻe Mamata ʻa Siosefa Sāmita ki he Tamai Hēvaní Pea mo Sīsū Kalaisi


21

Naʻe Mamata ʻa Siosefa Sāmita ki he Tamai Hēvaní Pea mo Sīsū Kalaisi

Talateu Maʻá e Faiakó

Ke ke mateuteu fakalaumālie ke akoʻi e lēsoni ko ʻení, kātaki ʻo lau mo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻá ni:

Ko Siosefa Sāmita ʻa e ʻuluaki palōfita ʻi hotau kuongá. Naʻá ne mamata mo talanoa mo e ʻOtua ko e Tamaí pea mo Sīsū Kalaisi. Naʻe toe fakafoki mai ʻe he ʻEikí ʻa e Siasi moʻoní mo e kakato ʻo e ongoongoleleí ʻo fakafou mai ʻi he Palōfita ko Siosefá (Vakai Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:9–19.)

Teuteú

Ngaahi ʻEkitivitī Ke Ako Mei Aí

Kamataʻaki ha ʻekitivitī fakatahataha. Ki ha ngaahi fakakaukau, vakai ki he peesi 3.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Talanoa ʻi he Folofolá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻoku hā ʻi he peesi 90 ʻi hoʻo fakamatalaʻi nounou ʻa e talanoa ʻo e ʻUluaki Mata-Meʻa-Hā-Maí (vakai, Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:9–19). ʻOku ʻoatu ʻi lalo ha sīpinga:

Ko ha fakatātā ʻeni ʻo Siosefa Sāmita (tuhu kia Siosefa; fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau lea “Siosefa Sāmita”). Naʻá ne fie maʻu ke ne ʻilo pe ko e fē ʻa e siasi moʻoní. Naʻá ne lau ʻi he Tohi Tapú (fakaava ʻa e Tohi Tapú) te tau lava ʻo lotu ke tau ʻilo ʻa e moʻoní (fakaafeʻi ʻa e fānaú ke ʻai pē ke pehē ʻoku nau lautohi). Naʻe ʻalu ʻa Siosefa ki ha vao ʻakaú (tuhu ki he ʻakaú) ke fehuʻi ki he Tamai Hēvaní ʻi he lotu. Lolotonga ʻene lotú, naʻá ne mamata ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi.

ʻĪmisi
Joseph in Sacred Grove

Fakaava hake ʻa e Mataʻitofe Mahuʻingá ki he Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:17 peá ke talaange ki he fānaú te ke lau ange ʻa e meʻa naʻe folofola ʻaki ʻe he Tamai Hēvaní kia Siosefa Sāmitá. Fakamatalaʻi ange naʻá Ne tuhu kia Sīsū Kalaisi peá Ne pehē: “Ko Hoku ʻAlo ʻOfaʻangá. Fanongo Kiate Ia!” Fakamatalaʻi ange naʻe talaange ʻe Sīsū kia Siosefa te Ne toe fakafoki mai ʻa e Siasi moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí.

Fakamālohisino

Toe fai ʻa e talanoá. ʻI he taimi ko ʻení, ʻai ʻa e fānaú ke nau tuʻu ʻo mafao honau nimá ke pehē pē ko e ʻuluʻakau ʻi he Vaoʻakau Tapú. Kole ange ki he fānaú ke ngaue holo honau nimá hangē ka puhiʻi ʻe he havilí, lolotonga hoʻo talanoa fekauʻaki mo e lotu ʻa Siosefá. Pea kole ange kiate kinautolu ke nau tuʻu ki ʻolunga pea tuʻumaʻu mo fakalongolongo ʻi hoʻo talaange kiate kinautolu naʻe hā mai ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū kia Siosefá.

Hiva

Hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ko ʻeni ki he hiva “ʻI he ʻAho Tōtaʻu Fakaʻofoʻofá” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 57) pea fai ʻa e fakatātā ʻoku hā atu ʻi laló. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke kau fakataha mo koe.

[ʻI ha] ʻaho tōtaʻu fakaʻofoʻofa, [ʻi ha vao ʻakau], (ʻai ki ʻolunga e nimá ke hangē ha fuʻu ʻakaú)

Hā ʻa e Tamaí mo e ʻAló kia Siosefa [heʻene tūʻulutui ʻo lotú]. (tūʻulutui mo kūnima)

Fakaʻosí

Vahevahe nounou hoʻo fakamoʻoní, naʻe mamata ʻa Siosefa Sāmita ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Ke Fili Mei Aí

Teuteú

  • Ki he ʻekitivitī tamapua-louhiʻinimá: ʻAi ha tatau pea kosi ʻa e fanga kiʻi tamapua louhiʻinima ʻoku hā he peesi 91 pe fakaʻaongaʻi ʻa e fanga kiʻi tamapua naʻá ke ngaohi ki he ʻekitivitī ke fili mei ai ʻi he lēsoni 9. Valivali ʻa e fanga kiʻi tamapuá kapau ʻe fie maʻu.

    ʻĪmisi
    coloring page, First Vision

    Naʻe Mamata ʻa Siosefa Sāmita ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi

    ʻAi ha tatau ʻo e peesi ko ʻení pea kosi ʻa e fanga kiʻi tamapua louhiʻinimá ʻi he ngaahi laine hangatonu ʻoku faka-ʻilongaʻí. Peluki ʻi he ngaahi laine motumotú. Pea tepiʻi ʻa e ngaahi tafaʻakí, kae tuku pē ke ava ʻa e tafaʻaki ki laló koeʻuhí ke lava e fānaú ʻo fakahū ʻa e fanga kiʻi tamapuá ʻi honau louhiʻinimá.

  • Ki he ʻekitivitī valivalí: ʻAi ha tatau ʻo e fakatātā ʻoku hā ʻi he peesi 91 ki he fānau takitaha ke ne valivali.

ʻEkitivitī Lau Māú

Lau ʻa e ʻekitivitī lau māú pea fakaafeʻi ʻa e fānau ke kau atu mo koe:

Naʻe tūʻulutui ʻa Siosefa ʻi he lotolotonga ʻo e ʻulu-ʻakaú, (puke e nimá ke hangē ha fuʻu ʻakaú)

Pea fai ha kiʻi lotú. (kūnima)

Naʻá ne mamata ki he Tamaí pea mo e ʻAló (sio ki ʻolunga, fakamalumalu e matá ʻaki e nimá)

Pea naʻá ne fakafanongó. (nimá ke hangē ha ipú takai he telingá)

ʻEkitivitī Tamapua-Louhiʻinimá

Toe fakamatala fakanounou ʻa e talanoa ʻo e ʻUluaki Mata-Meʻa-Hā-Maí, kae ngāueʻaki ʻi he taimí ni ʻa e fanga kiʻi tamapua louhiʻinima naʻá ke teuteuʻí. ʻAi ʻa e fānaú ke nau puke ʻa e fanga kiʻi tamapuá kapau ʻoku nau fie maʻu.

ʻĪmisi
finger puppet diagram

Valivalí

ʻOange ha tatau ʻo e fakatātā ʻi he peesi 91 ke valivali ʻe he fānaú. Lolotonga ʻenau valivalí toe fakamatalaʻi ange ʻa e talanoa ʻo e ʻUluaki Mata-Meʻa-Hā- Maí. Talaange ki he fānaú ʻa e ngaahi fakaikiiki ʻoku hā ʻi he fakatātaá pea fakamatala kiate kinautolu ʻa e meʻa ʻoku nau valivalí. Lau kiate kinautolu ʻa e ngaahi lea ʻi he fakatātaá.

Paaki