Oppiaihe 10

Rukous ja ilmoitus

Johdanto

Rukous on pyhä etuoikeus ja käsky, jonka avulla voimme kommunikoida rakastavan taivaallisen Isän kanssa. Hän kuulee rukouksemme ja vastaa niihin. Niitä, jotka etsivät uutterasti Herran johdatusta, voidaan siunata henkilökohtaisella ilmoituksella. Tässä oppiaiheessa tähdennetään sitä, mitä me voimme tehdä valmistaaksemme sydäntämme ja mieltämme vastaanottamaan vastauksia rukouksiimme.

Taustalukemista

Boyd K. Packer, ”Herran lamppu”, Valkeus, heinäkuu 1983, s. 27–37.
Richard G. Scott, ”Kuinka saatte ilmoitusta ja innoitusta omaan elämäänne”, Liahona, toukokuu 2012, s. 45–47.
David A. Bednar, ”Ilmoituksen henki”, Liahona, toukokuu 2011, s. 87–90.

Opetusehdotuksia

2. Nefi 32:8–9; 3. Nefi 14:7–11

Jumala kuulee rukouksemme

Pyydä oppilaita luettelemaan tapoja, joilla me voimme käyttää tekniikkaa kommunikoidessamme muiden kanssa. Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle.

Vaikka me tekniikan avulla pystymme kommunikoimaan miltei kenen tahansa kanssa haluamme, niin miksi meidän on toisinaan vaikea kommunikoida tehokkaasti taivaallisen Isämme kanssa?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 3. Nefi 14:7–11 samalla kun luokan jäsenet katsovat, mitä Vapahtaja opetti taivaallisen Isän halukkuudesta vastata meidän rukouksiimme.

Minkä periaatteen Vapahtaja opetti taivaallisen Isän halukkuudesta vastata meidän rukouksiimme? (Oppilaiden vastauksiin tulisi sisältyä seuraava periaate: Taivaallinen Isä kuulee meitä ja vastaa meille, kun me pyydämme, etsimme ja kolkutamme.)

Syvennä oppilaiden ymmärrystä tästä periaatteesta lukemalla ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti James E. Faustin (1920–2007) seuraavat sanat:

”Mikään maallinen valta ei voi estää meitä pääsemästä suoraan yhteyteen Luojamme kanssa. Rukoillessamme ei koskaan voi ilmetä mekaanista tai elektronista vikaa. Sillä, kuinka monesti tai kuinka pitkän aikaa me voimme päivittäin rukoilla, ei ole rajoitusta. Sillä, kuinka monia tarvitsemiamme asioita me haluamme kussakin rukouksessa anoa, ei ole kiintiötä. Meidän ei tarvitse asioida ensin sihteerien kanssa tai sopia tapaamisesta päästäksemme armon valtaistuimen eteen. Hän on tavoitettavissa milloin ja missä tahansa.” (Ks. ”Rukouksen pelastusköysi”, Liahona, heinäkuu 2002, s. 62.)

Mitä voisitte sanoa auttaaksenne henkilöitä, jotka eivät rukoile usein, koska he eivät usko Jumalan kuulevan heidän rukouksiaan tai vastaavan niihin?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Nefi 32:8–9 ja pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, mitä Nefi opetti rukouksesta. Voisit esittää seuraavanlaisia kysymyksiä:

Mitä mielestänne tarkoittaa se, että rukoilee aina?
Millaisen esimerkin olette nähneet henkilöstä, joka rukoilee aina? Kuinka tätä henkilöä on siunattu tämän käytännön ansiosta?
Mitä teidän mielestänne tarkoittaa se, että Herra pyhittää teidän ponnistelunne teidän sielunne parhaaksi, kun rukoilette Häneltä apua? (Voi olla hyvä tuoda esiin, että pyhittää viittaa pyhittämiseen johonkin tiettyyn tai pyhään tarkoitukseen.)

Kannusta oppilaita olemaan uutteria ja rukoilemaan aina. Vakuuta heille, että taivaallinen Isä todellakin kuulee heidän rukouksensa ja haluaa suuresti siunata heitä.

1. Nefi 10:17–19; 15:1–3, 7–11; MK Jaakob 4:6; Alma 26:22

Kaikki Jeesuksen Kristuksen seuraajat voivat saada henkilökohtaista ilmoitusta

Pyydä oppilaita mainitsemaan kysymyksiä tai olosuhteita, joissa nuoret aikuiset saattaisivat haluta ilmoitusta Jumalalta.

Muistuta oppilaita Lehin elämän puuta koskevasta unesta ja tuo esiin, että kun Nefi oli kuullut tästä innoitetusta unesta, hän halusi tietää siitä lisää. Pyydä muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen 1. Nefi 10:17–19. Pyydä luokan jäseniä katsomaan, mitä näissä jakeissa opetetaan ilmoituksesta, kuten kuka on oikeutettu saamaan ilmoitusta.

Mitä näissä jakeissa opetetaan henkilökohtaisesta ilmoituksesta? (Varmista, että seuraava oppi mainitaan: Jumala ilmoittaa totuutta Pyhän Hengen voimalla kaikille niille, jotka uutterasti etsivät tietoa.)

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin David A. Bednarin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”[Ilmoituksen henkeä] ei ole rajattu kirkon johtaville auktoriteeteille, vaan pikemminkin se kuuluu jokaiselle sellaiselle miehelle, naiselle ja lapselle, joka saavuttaa vastuullisen iän ja solmii pyhiä liittoja, ja sen pitäisi toimia heidän elämässään. Vilpitön halu ja kelvollisuus kutsuvat elämäämme ilmoituksen hengen.” (”Ilmoituksen henki”, Liahona, toukokuu 2011, s. 87.)

Miksi tämä vanhin Bednarin esittämä näkemys kannustaa teitä?

Selitä, että Nefin toiveiden, hänen kelvollisuutensa ja hänen uskonsa ansiosta hänellekin näytettiin näky elämän puusta (ks. 1. Nefi 11–14). Tähdennä myös, että Lamanin ja Lemuelin suhtautuminen isänsä näkyyn oli aivan erilainen kuin Nefin. Pyydä kahta oppilasta lukemaan ääneen 1. Nefi 15:1–3, 7–9 ja kehota luokan jäseniä seuraamaan mukana ja miettimään, mitä he oppivat näistä jakeista.

Mikä näissä jakeissa on teille tärkeintä?

Pyydä jotakuta muuta oppilasta lukemaan ääneen 1. Nefi 15:10–11. Voisit tähdentää oppilaille, että jae 11 on esimerkki pyhien kirjoitusten ”jos–niin”-lausumasta. Kirjoita taululle seuraavaa ja kysy oppilailta, kuinka he täyttäisivät tyhjät kohdat sen perusteella, mitä he lukivat jakeista 10–11:

Jos , niin .

Kehota oppilaita merkitsemään jakeen 11 rinnakkaisviitteeksi jae Alma 26:22 ja kysy sitten:

Kuinka voisitte käyttää apuna sitä, mitä opetetaan kohdissa 1. Nefi 15:10–11 ja Alma 26:22, ja opettaa jollekulle, kuinka pyrkiä saamaan vastauksia rukouksiinsa?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen MK Jaak. 4:6 ja kehota luokan jäseniä kiinnittämään huomiota siihen, mitä Jaakobin kansa teki uskossa pyytämisen lisäksi saadakseen ilmoitusta. Voisit selittää, että ”me tutkimme profeettoja” tarkoittaa pyhissä kirjoituksissa olevien profeettojen sanojen lukemista.

Miksihän sekä muinaisten että myöhempien aikojen profeettojen sanojen tutkiminen voi johtaa ilmoituksen saamiseen Herralta?

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Robert D. Halesin seuraavat sanat ja lue ne:

”Kun me haluamme puhua Jumalalle, me rukoilemme. Ja kun me haluamme Hänen puhuvan meille, me tutkimme kirjoituksia, sillä Hänen sanansa puhutaan Hänen profeettojensa kautta. Sitten Hän opettaa meitä, kun kuuntelemme Pyhän Hengen kuiskauksia.

Ellette ole kuulleet Hänen äänensä puhuvan teille viime aikoina, palatkaa uusin silmin ja uusin korvin pyhien kirjoitusten pariin. Ne ovat hengellinen pelastusköytemme.” (”Pyhät kirjoitukset – Jumalan voima, joka tuo meille pelastuksen”, Liahona, marraskuu 2006, s. 27.)

Kehota oppilaita miettimään jotakin haastetta tai päätöksentekoa, joka heillä on edessään. Pyydä heitä miettimään, ovatko he kysyneet Herralta rukouksessa ja etsineet vastausta pyhistä kirjoituksista.

Auta oppilaita näkemään esimerkkejä siitä, kuinka Herra antaa meille henkilökohtaista ilmoitusta, kirjoittamalla taululle seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet.

Anna kukin kohta muutamalle oppilaalle. Pyydä heitä lukemaan heille annettu kohta ja etsimään yksi tapa, jolla Jumala antaa lapsilleen henkilökohtaista ilmoitusta. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he saivat selville. Oppilaidesi tarpeiden mukaan voisit lukea kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin (1924–2015) ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Richard G. Scottin (1928–2015) seuraavat sanat:

”Henki ei kiinnitä huomiotamme huutamalla tai ravistelemalla meitä kovakouraisesti. Se pikemminkin kuiskaa. Se hyväilee niin lempeästi, että ellemme ole varuillamme, emme ehkä tunne sitä lainkaan. – –

Joskus se koskettaa juuri sen verran, että huomaisimme sen. Mutta useimmiten käy niin, että jos emme ota vaarin lempeästä tunteesta, Henki vetäytyy pois ja odottaa, kunnes tulemme etsien ja kuunnellen ja sanomme omalla tavallamme ja omilla sanoillamme niin kuin Samuel entisinä aikoina: ’Puhu [Herra], palvelijasi kuulee’ (1. Sam. 3:10).” (Ks. ”Herran lamppu”, Valkeus, heinäkuu 1983, s. 30–31.)

”Hänen vastauksensa tulevat – – harvoin teidän ollessanne polvistuneina rukoukseen, vaikka saatattekin anoa välitöntä vastausta. Pikemminkin Hän kuiskaa teille hiljaisina hetkinä, jolloin Henki voi parhaiten koskettaa mieltänne ja sydäntänne. Teidän pitäisikin siis etsiä hiljaisia tuokioita huomataksenne, milloin teitä opetetaan ja vahvistetaan.” (”Rukouksen ylimaallisen lahjan hyödyntäminen”, Liahona, toukokuu 2007, s. 9.)

Muistuta oppilaille, että me emme valitse, kuinka Jumala ilmoittaa meille totuutta, mutta kun me toimimme uskossa, me valmistamme sydäntämme ja mieltämme paremmin vastaanottamaan ilmoitusta. Pyydä muutamia oppilaita kertomaan, kuinka he ovat saaneet henkilökohtaista ilmoitusta, mikäli kokemus ei ole liian henkilökohtainen tai pyhä.

1. Nefi 18:1–3; 2. Nefi 28:30; Alma 12:9–11

Ilmoituksen saaminen ja sen mukaan toimiminen

Pyydä oppilaita vertaamaan itsekseen kohtia 2. Nefi 28:30 ja Alma 12:9–11 ja panemaan merkille periaatteita, jotka voivat auttaa heitä saamaan yhä enemmän henkilökohtaista ilmoitusta.

Mitä sellaista näissä kohdissa opetetaan, mikä auttaa meitä saamaan yhä enemmän henkilökohtaista ilmoitusta? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidän tulisi huomata seuraavat periaatteet: Herra ilmoittaa meille totuutta sen mukaan, kuinka tarkasti me otamme varteen Hänen sanansa. Ilmoitus tulee meille usein rivi rivin päälle.)
Miksihän Herra vaatii meitä olemaan kuuliaisia sille, mitä Hän on jo ilmoittanut meille, ennen kuin Hän ilmoittaa lisää tietoa?
Mitä tarkoittaa, että ilmoitusta tulee ”rivi rivin päälle”?

Mikäli on aikaa, voisitte keskustella luokan kanssa jakeista 1. Nefi 18:1–3 havainnollistaaksesi sitä, kuinka Nefi sai ilmoitusta vähitellen, jotta hän oppi rakentamaan laivan.

Laita näkyville vanhin David A. Bednarin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne:

”Useimmin ilmoitus tulee pieninä palasina ajan kuluessa, ja sitä suodaan halumme, kelvollisuutemme ja valmistautumisemme mukaan. Sellaiset taivaallisen Isän yhteydenotot laskeutuvat sieluumme vähitellen ja lempeästi ’kuin kaste taivaasta’ (OL 121:45). Tämä ilmoituksen malli on pikemminkin yleinen kuin harvinainen.” (Ks. ”Ilmoituksen henki”, s. 88.)

Kun muistelette elämäänne, niin millä tavoin Herra on ohjannut teitä vähitellen tekemään jonkin päätöksen tai tavoittelemaan Häneltä ymmärrystä?

Päätä oppiaihe laittamalla näkyville presidentti Thomas S. Monsonin seuraavat sanat ja pyytämällä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Jos joku meistä on ollut hidas kuulemaan neuvoa rukoilla alati, ei ole parempaa hetkeä aloittaa kuin nyt. William Cowper julisti: ’Saatana vapisee, kun hän näkee heikoimman pyhän polvillaan’ [’Exhortation to Prayer’, julkaisussa Olney Hymns].” (Ks. ”Kuninkaallinen papisto”, Liahona, marraskuu 2007, s. 61.)

Pyydä oppilaita ajattelemaan sitä, miten paljon he tällä hetkellä päivittäisessä elämässään näkevät vaivaa rukoilemisen eteen. Kannusta heitä noudattamaan tässä oppiaiheessa käsiteltyjä periaatteita saadakseen entistä enemmän henkilökohtaista ilmoitusta rukouksen ja pyhien kirjoitusten tutkimisen avulla. Kehota oppilaita kertomaan, kuinka he tietävät, että taivaallinen Isä vastaa rukouksiin. Lausu todistuksesi siitä, että meidän rakastava taivaallinen Isämme innoittaa meitä ymmärryksellä ja johdatuksella, jos valmistaudumme saamaan sitä.

Oppilaan lukutehtävät

1. Nefi 10:17–19; 15:1–3, 7–11; 18:1–3; 2. Nefi 28:30; 32:8–9; MK Jaak. 4:6; Alma 12:9–11; 26:22; 3. Nefi 14:7–11.
David A. Bednar, ”Ilmoituksen henki”, Liahona, toukokuu 2011, s. 87–90.