2021
Siosefa Sāmita—Ko Hoku Palōfitá
Sānuali 2021


“Siosefa Sāmita—Ko Hoku Palōfitá,” Ki Hono Fakamālohia ‘o e Toʻu Tupú, Sānuali 2021, 8–11.

Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au

Siosefa Sāmita—Ko Hoku Palōfitá

Ko hoʻo palōfita foki ia. Te ke lava ʻo ako ʻene ngaahi akonakí ʻi he taʻú ni, ke lahi ange ai hoʻo tali ia ko ha palōfitá.

ʻĪmisi
Siosefa Sāmita

Naʻe ʻi ai ha meʻa naʻe lea ki ai ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ʻi he konifelenisi lahi ʻi ʻEpeleli 2020 ne tākiekina ai au: “Tatau ai pē pe ʻokú ke nofo ʻi fē pe ko e hā ho tūkungá, ko e ʻEiki ko Sīsū Kalaisi ho Fakamoʻuí, pea ko ho palōfitá ʻa e palōfita ʻa e ʻOtuá ko Siosefa Sāmitá” (“Fanongo kiate Ia” [Ensign pe Liahona, Mē 2020, 88]).

Talu mei heʻeku kei siʻí, naʻá ku ongoʻi pehē pē—ko Siosefa Sāmita ʻa hoku palōfitá. Kuo tokoniʻi au ʻe he palōfita ko ʻeni ʻo hono Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí ʻo lahi ange ʻi ha toe taha, ke u ʻiloʻi ʻa Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí. Naʻá ku ako ʻa e ngaahi fakahā ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá. Pea ʻi heʻeku kei taʻu hongofulu tupú, naʻe ʻomi ʻe heʻeku tamaí ha tohi ʻo e ngaahi akonaki ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá, pea naʻe vave mo fakafiefia ʻeku lau iá. Naʻe hoko hono ako e ngaahi akonaki ko iá ko ha konga mahuʻinga ʻo ʻeku fakamoʻoni ki he ongoongolelei kuo fakafoki maí.

Kuó u fakakaukau talu mei he taimi ko iá: ko e hā ha meʻa fekauʻaki mo e ngaahi akonaki ʻa Siosefa Sāmitá naʻe ongo pehē ai kiate aú? Ko e hā ne lava ai ʻe he Laumālié ʻo fakamoʻoniʻi mālohi mai kiate au ʻa honau moʻoní? Te u pehē ko ha meʻa ʻe tolu: (1) naʻá ne ʻilo e meʻa naʻá ne ʻiló, pea naʻá ne fakamatala loto-toʻa ia; (2) naʻe ʻi ai haʻane founga ki hono fakamatalaʻi mahino e ngaahi moʻoni naʻá ne ako fakafou ʻi he fakahaá; pea (3) ne hā mahino maʻu pē hono ʻulungāngá mo e tōʻongá.

Naʻá Ne ʻIloʻi e Meʻa Naʻá Ne ʻIló, pea Naʻá Ne Fakamatalaʻi Loto-Toʻa Ia

Talu mei he ʻUluaki Mata Meʻa-Hā-Maí, ne fehangahangai ʻa Siosefa Sāmita mo e fakatangá koeʻuhi ko hono vahevahe ʻa e meʻa naʻá ne ako fakafou ʻi he fakahaá. Ka naʻá ne ʻiloʻi naʻe ʻikai ke ne lava ʻo fakaʻikaiʻi ia: “Ko e hā hono ʻuhinga ka fakatangaʻi ai au koeʻuhi ko ʻeku tala ʻa e moʻoní? Kuó u mamata moʻoni ki ha meʻa-hā-mai; pea ko hai au ke u fakafepaki ki he ʻOtuá, pe ko e hā ʻoku fakakaukau ai ʻa e māmaní ke fakamālohiʻi au ke u fakafisingaʻi ʻa e meʻa kuó u mamata moʻoni ki aí? He kuó u mamata ki ha meʻa-hā-mai; naʻá ku ʻiloʻi ia, peá u ʻiloʻi ʻoku ʻafioʻi ia ʻe he ʻOtuá, pea ʻe ʻikai te u lava ʻo fakaʻikaiʻi ia, pea ʻe ʻikai foki te u toʻa ke fai pehē” (Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:25).

Neongo naʻá ne ʻiloʻi te ne fakaafeʻi lahi ange ʻa e fakatanga mo e taufehiʻa ʻi hono fai iá, ka naʻe kei fakahaaʻi loto-toʻa pē ʻe Siosefa Sāmita ʻa e ngaahi moʻoni naʻá ne ako mei he ʻOtuá ‘i he toenga ʻo ʻene moʻuí.

Hangē ko ʻení:

Neongo naʻe tui ha kakai tokolahi ʻi he māmani faka-Kalisitiané naʻe fakatupu ʻa e tangatá ʻe he ʻOtuá mei he meʻa noa pē, ka naʻe akoʻi loto-falala ʻe Siosefa Sāmita ha meʻa kehe:

“Naʻe ʻi he kamataʻangá foki ʻa e tangatá mo e ʻOtuá. Ko e ʻatamai potó [ʻiniteliseni], pe ko e maama ʻo e moʻoní, naʻe ʻikai ke fakatupu pe ngaohi ia, pea ʻoku ʻikai foki ke lava ia” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 93:29).

“Ko e laumālié—ko e fakakaukau ʻa e tangatá—pe ko e laumālie taʻe-faʻa-maté. Naʻe haʻú mei fē? ʻOku pehē ʻe ha taha poto mo e kau toketā ʻo e meʻa fakalotú tokua naʻe fakatupu ia ʻe he ʻOtuá ʻi he kamataʻangá; ka ʻoku ʻikai pehē ia: ʻi heʻeku fakakaukaú, ʻoku hanga ʻe he foʻi fakakaukaú ni ʻo tuku hifo ʻa e tangatá. ʻOku ʻikai ke u tui au ki he akonakí ni; ʻoku sai ange ʻeku ʻiló. Fanongo ki ai, ʻa kimoutolu kotoa ʻi he ngaahi ngataʻanga ʻo māmaní; he kuo fakahā mai kiate au ʻe he ʻOtuá; pea kapau ʻoku ʻikai ke mou tui mai kiate au, he ʻikai ke ne uesia ʻe ia ʻa e moʻoní” (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita [2007], 240).

ʻĪmisi
Akonaki ʻa Siosefa Sāmita

Naʻá Ne Fakamatalaʻi Mahino ʻa e Ngaahi Moʻoní

Ne fakaʻali mai ʻe Siosefa Sāmita he taimi ʻe niʻihi, naʻá ne ʻiloʻi lahi ange fekauʻaki mo e ngaahi meʻa lilo ʻa e ʻOtuá ʻi he meʻa te ne lava ʻo vahevahe mo e māmaní. Ka ʻi he taimi naʻá ne akonaki aí, naʻá ne fakahoko mai ʻa e ngaahi moʻoni ʻa e ʻOtuá ʻi ha founga ne hā mahino mo faingofua.

Hangē ko ʻení:

Talu mei he ʻUluaki Mata Meʻa-hā-maí, naʻe ʻiloʻi ʻe Siosefa Sāmita ha ngaahi moʻoni lahi fekauʻaki mo e natula ʻo e ʻOtua ko e Tamai Taʻengatá. Pea ʻi heʻene ngaahi akonakí naʻá ne fakamatala ki he mahuʻinga ʻo e ngaahi moʻoni ko ʻení. Hangē ko ʻení, naʻá ne pehē:

“Kapau he ʻikai mahino ki he tangatá ʻa e ʻulungaanga ʻo e ʻOtuá, ta ʻoku ʻikai ke nau ʻiloʻi ʻa kinautolu” (Ngaahi Akonaki ʻa Siosefa Sāmitá, 46). Ko ha lea mahino ia ʻokú ne ʻomai e fakakaukau mahuʻinga taha pe ko hai ʻa e ʻOtuá, ko hai kitautolu, ko e hā ʻetau fehokotaki mo Iá, pea ko e hā hotau ivi malavá.

Naʻe toe hoko atu ʻene fakamatalá ʻo pehē: “Naʻe ʻi he tuʻunga ʻoku tau ʻi ai he taimi ní ʻa e ʻOtuá ʻi ha taimi ʻe taha, ka kuo hoko ia ko ha tangata kuo hākeakiʻi” (Ngaahi Akonakí: Siosefa Sāmita, 47). ʻOku toe mahino lelei ange ia.

Pea naʻá ne akoʻi leva ʻeni: “Naʻa mo e ʻOtuá, ʻi Heʻene ʻafioʻi ʻa ʻEne ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi laumālié mo e nāunaú, pea koeʻuhí ko ʻEne ʻatamaiʻia angé, naʻá Ne ʻafioʻi ʻoku taau ke fokotuʻu ha ngaahi fono ʻe faingamālie ai e toé ke nau fakalakalaka ʻo hangē ko Iá” (Ngaahi Akonakí: Siosefa Sāmita, 241). Naʻe fakahaaʻi ʻe Siosefa Sāmita ha meʻa heni ʻoku mahuʻinga ki he palani ʻa e Tamai Hēvaní: ʻoku finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke tau hoko ʻo hangē ko Iá.

ʻĪmisi
ʻOku lea ʻa Siosefa Sāmita

ʻOku Hā Mahino Hono ʻUlungāngá mo e Tōʻongá

ʻOku ʻomi kiate kitautolu ʻe he founga ne fakahaaʻi ai ʻe Siosefa Sāmita hono ʻulungāngá, ha fakakaukau ki he tuʻunga naʻá ne ʻi aí mo hono tōʻonga ko ha tangatá kae pehē foki ki hono ʻulungaanga ko ha palōfitá. ʻOku mahuʻinga ʻeni, koeʻuhí ʻoku hoko ʻa e fakafehokotaki mo e kakaí ke faingofua ange ai ʻa e fakafehokotaki e ngaahi fakakaukaú. ʻOku hā mahino mai e ngaahi ʻulungaanga ʻo Siosefá ʻi he‘ene ngaahi akonakí.

Hangē ko ʻení:

Neongo ne fakanatula pē ʻa e ʻulungaanga fiefia ʻa Siosefa Sāmitá (vakai, Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:28), ka ko e taimi naʻe fekauʻi ai ʻe he ʻEikí ha meʻa, naʻe ʻikai ke ne fakavaʻivaʻinga ʻaki ia. Kuó ne ako ʻi haʻane aʻusia tonu ʻa e nunuʻa ʻe ala hoko ʻi he hē mei he ngaahi fekau peheé (hangē ko ʻení, vakai ki he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 3:4–9). ʻOku ou mālieʻia ʻi he tuifio ko ʻeni ʻo e natula fiefiá mo e fakamātoato ʻi he tuʻunga fakaākongá—pea ʻoku ou ongoʻi tatau fakafoʻituitui mo ia.

ʻĪmisi
ʻOku vaʻinga ʻa Siosefa Sāmita

ʻI he hoko ʻa Siosefa ko e palōfita ʻo hono Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí, naʻe fekauʻi ia ke akoʻi ‘a e ngaahi moʻoni ʻa e ʻOtuá kuo fakahā maí, ko e konga lahi ai naʻe foʻou ia ki he tokotaha kotoa pē. Naʻe pau ke feinga ʻa Siosefa ke tokoniʻi ʻa e kakaí ke nau ako ʻa e ngaahi moʻoni foʻou ko ʻení. Ka ko e taimi ʻe niʻihi ne fakatupu loto-mamahi ia. Naʻá ne pehē ʻi ha taimi ʻe taha:

“ʻOku faingataʻa lahi e feinga ke hū ha meʻa ki he ʻulu ʻo e toʻu tangatá ni. Kuo hangē ia hano fahi ʻo ha ngaahi tunga ʻi he ʻakaú, ʻo kapikapi ʻaki ha konga mā koané, pea mo ha hāmala papá. ʻOku tuai foki ke mahino ia ki he Kāingalotú” (Ngaahi Akonakí: Siosefa Sāmita, 600).

Ko ha kaveinga mamafa ʻeni kia Siosefa Sāmita. ʻOku pau pē naʻe lahi fau e meʻa naʻá ne fie maʻu ke ʻilo, mahino, tali pea mo moʻui ʻaki ʻe he kakaí—mo e ʻikai pē te nau fai ia. Ka ne tala-fakatātaaʻi mālie mai ʻe ha kiʻi fakatauhoa faingofua mei he kauʻāfonua ʻo e ʻIunaiteti Siteití he senituli hongofulu-mā-hivá ha mahino siʻisiʻi ki he ʻulungaanga ʻo Siosefa Sāmitá.

ʻOku lahi mo e ngaahi tafaʻaki kehe ʻo e ʻulungaanga ʻo Siosefa Sāmitá ʻoku hā mahino mai ʻi heʻene ngaahi akonakí. Hangē ko ‘ení, ko ʻene ʻofa ki hono ngaahi kaungāmeʻá: “ʻE ʻofa hoku lotó ʻi he kakai ko iá, pea ʻe ngāue hoku nimá maʻá e kakai ko iá, ʻa ia ʻoku nau ʻofa mo tōkakava maʻaku, pea nau angatonu maʻu ai pē ki hoku ngaahi kaumeʻá” (Ngaahi Akonakí: Siosefa Sāmita, 535).

Pe ko ʻene angaʻofa mo e loto-fiefoakí: ʻI he taimi ʻe taha naʻe fakahā ʻe ha kau tangata ʻenau ongoʻi fakaʻofaʻia ʻi ha tangataʻeiki naʻe vela hono falé, ne pehē ange ʻe Siosefa he taimi pē ko iá, “ʻOku feʻunga ʻeku fakaʻofaʻia ʻi he tangataʻeikí mo e paʻanga ʻe nima; ko e hā hono lahi hoʻomou fakaʻofaʻia aí?” (Ngaahi Akonakí: Siosefa Sāmita, 532).

ʻOku ʻi ai leva foki ʻene ʻofa ʻi he fāmilí, angatonú, loto-fakatōkilaló, loto-falalá, fakamaau totonú mo taʻe filifilimānakó, tui ʻi he uhouhonga ʻo e ngaahi ʻahiʻahí mo e mamahí. ʻOku ʻi ai kātoa pē, ʻoku fakahaaʻi fakataha mo e ngaahi moʻoni taʻengata mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ke moʻui ʻakí.

Ko Hoku Palōfitá Ia.

Ko e moʻoni, ʻoku kei ʻohofi pē mo fakaangaʻi ʻa Siosefa Sāmita he ʻahó ni. Ka ʻoku hangē ko ʻene leá, “Kuo teʻeki te u fakahā atu kiate kimoutolu ʻoku ou haohaoa; ka ʻoku ʻikai ha hala e ngaahi fakahā kuó u akoʻí” (Ngaahi Akonakí: Siosefa Sāmita, 603). ʻE lava ke tau fai ha fakamoʻoni loto-toʻa ki he foʻi moʻoni ko ia naʻá ne hoko ko ha palōfitá. Kuó u fakatokangaʻi ʻoku faingofua ke fakamoʻoni kia Siosefa Sāmita—ʻo ʻikai koeʻuhí ʻoku ʻi ai ha tali faingofua ki he ngaahi fehuʻi kotoa pē ʻe ala ʻeke ʻe he kakaí fekauʻaki mo iá, ka koeʻuhí he kuó u ako ʻa ʻene ngaahi fakahaá mo e akonaki fakaepalōfitá pea ongoʻi ʻa hono fakamoʻoniʻi mai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻoku moʻoni ia. ʻOku hangē ia ko ha lea ʻe taha naʻe fai ʻe Siosefa ʻo pehē:

“ʻOku ou lava ke ʻilo ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e moʻui taʻengatá, pea ʻe lava ke pehē pē mo kimoutolu. ʻOku foaki kinautolu kiate au ʻe he ngaahi fakahā ʻa Sīsū Kalaisí; pea ʻoku ou ʻiloʻi ko e taimi ʻoku ou fai ai kiate kimoutolu ʻa e ngaahi lea ko ʻeni ʻo e moʻui taʻengatá ʻo hangē ko honau fakahā kiate aú, ʻoku mou ʻiloʻi kinautolu, pea ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku mou tui ki ai. ʻOku mou pehē ʻoku huʻamelie ʻa e honé, pea ʻoku pehē pē mo au. ʻOku ou lava foki ʻo ʻilo ʻa e laumālie ʻo e moʻui taʻengatá. ʻOku ou ʻilo ʻoku lelei ia; pea ʻi heʻeku tala atu ʻa e ngaahi meʻa ko ʻeni kuo fakahā kiate au ʻi he fakahinohino fakalaumālie ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, kuo pau ke mou maʻu ia ʻoku melie, pea fakatupulaki ai hoʻomou fiefiá”(Ngaahi Akonakí: Siosefa Sāmita, 606).

Kuó u aʻusia ʻa e fiefia ko iá. Naʻe vahevahe mai ia kiate au ʻe hoku palōfita, ko Siosefa Sāmitá. Pea hangē ko e lau ʻa Palesiteni Nalesoní, ko homou palōfita foki ia. Te ke lava he taʻú ni ʻo ako fakamātoato ki heʻene moʻuí mo e ngaahi akonakí ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Aú. Hili iá te ke toki lava leva ʻo fakamoʻoni ki he ngaahi moʻoni fakatuʻamelie kuó ne tokoni ke ke aʻusiá.

Paaki