Ki hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú
Ko ʻEku Aʻusia ʻi Hono Tafa Hoku Mafú
Siulai 2024


“Ko ʻEku Aʻusia ʻi Hono Tafa Hoku Mafú,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, Siulai 2024.

Ko ʻEku Aʻusia ʻi Hono Tafa Hoku Mafú

ʻĪmisi
talavou

Tā fakatātā ʻa Adam Nickle

ʻOku ou fuʻu manako moʻoni ʻi he sipotí, tautautefito ki he pasiketipoló. ʻOku ou saiʻia pē ke feʻauʻauhi. Pea ko e konga ia ʻo e ʻuhinga naʻe pau ai ke u foua ha tafa mafu houa ʻe valu ʻi hoku taʻu 14.

Naʻe fāʻeleʻi au ʻoku palopalema ha taha e foʻi kālava hoku mafú. Naʻe pehē pē ʻe he kau toketaá mahalo pē ʻe toki fai haku tafa ʻi heʻeku matuʻotuʻá—hili haʻaku maʻu vāhenga mālōlō. Ka ʻi he fakalau atu ʻa e taimí, naʻe fakaʻau ke kovi ange ʻa e palopalemá, koeʻuhí pē ko e fuʻu lahi ʻeku vaʻinga sipotí.

Lolotonga ha ʻaʻahi ʻe taha ʻi he faʻahitaʻu fakatōlaú, naʻe talamai ʻe he toketaá mahalo ʻe fiemaʻu ke tafa au ʻi he taʻu ʻe taha pe ua ka hokó. ʻI he taimi ko iá, naʻá ku kau ki he lele lau mailé ʻi he akó. Ka naʻe ʻikai ke fakaʻau ke toe lelei ange ʻa e taimi ʻo ʻeku lelé, naʻe ʻalu ia ke toe kovi ange. Ko e founga ia naʻá ku ʻilo ai ʻoku lahi moʻoni ʻa e palopalemá.

Naʻa mau toe ʻalu ki he toketaá ʻi Māʻasi. Lolotonga ʻa e ʻaʻahi ko ʻení, naʻá ku ongoʻi ʻoku totonu ke fai hoku tafá kimuʻa ʻi he taimi naʻa mau palani ki aí. Naʻe kamata ke u maʻu ha ongo māfana fakalaumālie ʻi hoku lotó. Naʻe hanga ʻe he fakahā fakataautaha ko iá ʻo ʻomi ha fakafiemālie kiate au. Naʻe fakafokifā pē ʻeku pehē ange ʻoku ou loto ke fai ʻa e tafá he vave tahá. Naʻe kiʻi manavasiʻi ʻeku ongomātuʻá ʻi he kamatá, ka naʻá ku talaange kiate kinaua, “ʻOku ou ongoʻi fiemālie pē au. Ko e hā ʻa e vave taha te tau lava ʻo fai ai ʻení?” Naʻa mau fakataimitēpileʻi ʻa e tafá ki ʻEpeleli.

ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻi ai maʻu pē ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he ngaahi taimi faingataʻá ke tokoniʻi au. Te u lava ʻo lotu maʻu pē ki he Tamai Hēvaní, pea ʻoku tokoni ia.

Naʻá ku maʻu ʻa e tui ʻe iku lelei ʻa e meʻa kotoa pē, ka naʻe kei fakamanavahē pē ʻa e ʻaho tafá. Naʻe fakafokifā pē ʻeku ongoʻi lōmekiná ʻi heʻeku hū atu ki he loki ko iá. ʻOku ou manatuʻi ʻeku teteteté. Naʻe tokoniʻi moʻoni au ʻe heʻeku toketā faitoʻo fakamohé ʻi he momeniti ko iá. ʻOku ou houngaʻia ʻi he kakai kotoa pē naʻa nau tokoniʻi au ʻi he aʻusia kotoa ko iá. Naʻá ku maʻu foki mo ha tokoni fakalangi. Hangē ko ʻení, naʻe fai ʻe hoku uōtí kotoa ha ʻaukai maʻaku, pea naʻá ku ongoʻi moʻoni ʻa e mālohi ʻo e ʻaukaí mo e lotú.

ʻĪmisi
talavou ʻoku ʻi he mohenga ʻo e falemahakí

Taá ʻi he angalelei ʻa e fāmili Tōmasí

ʻOku lelei ʻaupito hoku mafú ʻi he ngaahi ʻahó ni. Kapau naʻe ʻikai ke fai hoku tafá, naʻe mei lava pē ke u mate ʻi loto ʻi ha taʻu ʻe ua. ʻI he taimi ní, ʻoku ʻamanaki te u moʻui fuoloa pē.

Kuo liliu ʻe he meʻá ni kotoa ʻeku fakakaukaú. ʻOku makehe ʻeku vakai ki he tokotaha kotoa pē ʻi heʻenau foua honau ngaahi faingataʻaʻiá. ʻOku ou ongoʻi ha ʻofa lahi ange kiate kinautolu. Te u faʻa sio ki ha taha mo ongoʻi ʻoku nau fekuki mo ha meʻa faingataʻa, pea te u ʻalu atu leva ʻo tokoniʻi kinautolu.

Kiate aú, ko e ʻuhinga moʻoni ʻo e hoko ko ha ākonga ʻa Sīsū Kalaisí ke hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga ki he niʻihi kehé pea fakafōtunga ki he tokotaha kotoa pē ʻi he founga naʻá Ne mei fakahokó. ʻOku tau fepaki kotoa mo e ngaahi faingataʻá pea ʻoku totonu ke tau fetokoniʻaki. Ko ʻetau Tamaí ʻa e ʻOtuá, pea ko Hono ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine kitautolu. ʻOku mahuʻinga pea ʻoku ʻi ai ʻa e taumuʻa ʻa e tokotaha kotoa pē ʻOku lahi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai leleí, ko ia ʻoku ou feinga ke tokoniʻi ʻa e kakaí ke nau malimali mo loto-lelei.

ʻOku ou fakamoʻoni te u lava ʻo maʻu ha fakahinohino fakataautaha mei he ʻEikí ʻi he ʻaho kotoa pē. Te Ne lava ʻo ngaohi au ke u hoko ko ha taha mālohi ange pea ʻomi kiate au ʻa e loto-vilitakí. ʻOku ou faʻa fai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻia Kalaisi (vakai, Filipai 4:13).

Paaki