Kepaakļo̧k n̄an Anij
Jen Elder Terence M. Vinson
Jen Jiljilimjuonn̄oul eo
Rilo̧mo̧o̧r eo ad ekōņaan bwe jen lukkuun iakwe E n̄an jekjek eo me jemaron̄ in kajejjet an kilaad ippān Ankilaan.
Ļaddik eo jibun̄ jijjino an iiō, Oli, ekka an kūr n̄a “Poppy,” eaar aikuj bōk juon men jān kaar eo. Jemān eaar jutak ilowaan m̧weo im, ilo an Oli jab jeļā, kōppeļļo̧k kōjem in wa eo ke Oli ej epaakeļo̧k, innām bar ļake kōjam eo ke eaar dedeļo̧k. Innām Oli eaar ettōr tok kōn elap ettōn̄ dikdik!
Aolepān baam̧le eo raar kajjitikin e, “Elmen am̧ kar kōppeļļo̧k kōjem in wa eo n̄an eok, innām bar ļake?” Eaar ettōn̄.
Leddik eo nejūm̧, jinen, eaar ba,‟Pōlen āinwōt n̄e Poppy ej kōm̧m̧ane—ewōr bōlen am kajoor in mājiik āinwōt e!”
Ke eaar waļo̧k kein karuo kōttan jejjo minit tokālik, ej uwaak n̄an kajjitōk ko jet kōn maron̄ eo ekāāl ej loe kar: “Ekabwilōn̄lōn̄! Ij ļōmņak kōnke Poppy ej iakwe eō im ej juon m̧ōtta em̧m̧antata, im ej kōjparok eō!”
Iaar jeram̧m̧an n̄an jeļā m̧ool kōn men ko rekabwilōn̄lōn̄ raar waļo̧k ilo mour ko an Rikwojarjar ro retiljek jen aolepān Africa, Papua New Guinea, Australia, New Zealand, im āne ko ilo Pacific. Ij errā ippān Oli —ij ļōmņak kōnke armej ro retiljek rej en̄jake ejja wāween in wōt kōn Jemedwōj Ilan̄ im Rilo̧mo̧o̧r eo āinwōt Oli ej en̄jake kōn n̄a. Rej iakwe Anij āinwōt juon m̧ōttāer epaak, im Ej kōjparok er.
Membōr ro an Kabun̄ in rej rijolet n̄an, im elōn̄ rej bōk, juon kam̧ool in jetōb im kōm̧m̧an bujen ko rekwojarjar n̄an ļoor Irooj. Aaet men̄e menin, jet rej kepaak E im ro jet rej jab. Ilo laajrak in kwoj pād ia?
Anij ej men eo eaorōktata ilo mour ko ad—em̧ool jej pedped ioon eļaptata. Ej ke? ak aolep iien ak Ej ke jet iien ettoļo̧k jān ļōmņak ko im jibadbad ko an būruwōd? (lale Mosaia 5:13). Kile ke bwe ej jab baj ļōmņak ko an būruwōd rej aorōk ak “jibadbad ko.” Elmen an m̧wilid im m̧akūtkūt ko ad kwaļo̧k m̧ool in jibadbad ko ad?
Ļaddik eo jibum̧ Ben, ke eaar 16 im ej kōnono ilo kweilo̧k eo eļap an stake, kar kajjitōk. “Elmen ami naaj en̄jake eļan̄n̄e juon eaar kalim̧m̧uri kom̧ jet men ko aolep wiik im jan̄in kar kōjparok e? Eaar wōnm̧aanļo̧k wōt, “Jej ke m̧ool bōk kalim̧m̧ur eo jej kōm̧m̧ane n̄e jej bōk m̧ōttan kwojkwoj eo im bujen eo n̄an kōjparok kien ko An im aolep iien keememej E?”
Irooj ej letok iaļ ko n̄an jipan̄ keememej E im rejtak kajoor ko An. Juon wāween ej jān apan̄, eo kōj aolep rej en̄jake (lale Alma 32:6 ). Ilo aō reilikļo̧k ilo kapo ko iaar jelm̧ai, ej alikkar bwe raar waļo̧k in eddōkļo̧k eo aō, meļeļe, im tūriam̧o̧. Rej kepaakļo̧k eō n̄an Jemedwōj Ilan̄ im Nejin ippān en̄jake ko im kōkōm̧anm̧aniļo̧k ilo būruwō.
An Irooj tōl im kōmeļeļe rej aorōk. Eaar jipan̄ ļeo jein Jared etiljek n̄an kōttōprak juon iaan apan̄ ko ke Eaar ba n̄an e wāween bōk mejatoto n̄an lowaan baaj ko eaar tiljke kaleke (lale Ether 2:20). Ak, jitōn̄ļo̧k, Irooj eaar jab wōt likūt apan̄ ko ilo jab kōttōprak wāween n̄an leļo̧k meram, ak E eaar kalikkare bwe E, Irooj, naaj kōtļo̧k aer en̄jake eppen ko remenin aikuj n̄an aer kōttōprak jorrāān ko. E enaaj eo enaaj jilkinļo̧k kōto ko, wōt ko, im ibwijleplep ko (lale Ether 2:23–24 ).
Etke Enaaj kōm̧m̧ane menin? Im etke Ej kakkōl kōj n̄an kōm̧akūt kōj jān juon jipan̄ ekauwōtata eļan̄n̄e Emaron̄ kar kabōjrak kauwōtata eo jān an waļo̧k? Būreejtōn Wilford Woodruff eaar kwaļo̧k bwebwenato eo ej kakkōļ ilo jetōb n̄an kōm̧akūt im̧ōn wa eo e, kōrā eo pāleen, ajri eo eaar kiki ilowaan, n̄an loe bwe juon aire jidik iien tokālik eaar kōtāāb juon wōjke im kootlo̧ke jejjet ijo mōn wa eo eaar pād ie (lale Teachings of Presidents of the Church: Wilford Woodruff [2004], 47).
Jekjek kein jim̧or, mekarta mejatoto eo maron̄ kar kōkōm̧anm̧anļo̧k n̄an joļo̧k kauwōtata ko. Ak en̄in ej meļeļe eo—ijjelo̧kin ņa mejlan jorrāān eo E make, Irooj ekōņaan bwe jen ejaake tōmak eo enaaj jipan̄ kōj pedped ioon E ilo kōttōprak jorāān ko ad im leke E. Innām jej en̄jake An iakwe eļapļo̧k, ekajoorļo̧k, ealikkarļo̧k, im E Make. Jej erom koba Ippān, im jemaron̄ āinwōt E. N̄an kōj erom āinwōt E ej kōttōpar eo An. Ilo m̧ool, ej aiboojoj eo An barāinwōt jerbal eo An (lale Moses 1:39 ).
Āinwōt juon ļaddik eaar kajjieon̄ erakke eria eo ebwidejdej itulikin m̧weo im̧ōn bwe en maron̄ ikkure ijo kōn wa ko waan. Eaar wōr juon dōkā ekilep ej bōbrae jerbal eo an. Ļaddik in eaar iuuni im kanōke kōn aolep an maron̄, ak mekarta eaar kate, dōkā eo ekar jab em̧m̧akūt n̄an jidik.
Jemān eaar lale ium̧win jidik iien, innām itok n̄an e im ba, “Kwoj aikuj in kōjerbal aolepān am̧ kajoor n̄an kōm̧akit dōkā in.”
Ļaddik eo eaar uwaak, “Iaar kōjerbal aolep aō kajoor!”
Jemān eaar kajim̧we e: “Jaab kwaar jab. Kwaar jab bōk aō jipan̄!”
Innām raar jillo̧k ippān doon im kōm̧akūt dōkā eo.
Jemān Elder Vinson etan Vaiba Rome, stake būreejtōn eo kein kajuon ilo Papua New Guinea, eaar katak bwe emaron̄ oktakļo̧k n̄an Jemed ilo Lan̄ ilo iien aikuj ko. E im rijikin eo maron̄ mour wōt jen kein eddōk ko rej katōki. Juon raan eaar kōjo juon kijeek n̄an kōmajaaj jimettan in jikin kallib eo n̄an ekkat. Kōn menin, eaar pād ilo juon iien ebwil im aitok, im jikin kallib eo eaar lukkuun mōrā. Innām kijeek eo eaar erom āinwōt eo Būreejtōn Monson eaar kōmeļeļeik ilo kweilo̧k eo eļap ļo̧k (lale Thomas S. Monson, “Pokake Ej Bōktok Kōjeram̧m̧an ko,” Ensign ak Liahona, May 2013, 89–90). Eaar jino ajeded n̄an jikin ko rojooj im m̧ar ko, im ilo naan ko an ļaddik eo nejin, “juon kijeek ekilep” eaar waļo̧k. Eaar mijak kōn rijikin eo im n̄e renaaj luuji jikin kallib eo aer. Eļan̄n̄e raar jorrāān, enaaj kar jelm̧ae ekajet ilo jikin eo. Jab maron̄ kune kijeek eo, innām eaar keememej Irooj.
Ij kiiō kout jān ļaddik eo nejin, eo m̧ōtta: “Eaar bukwelōlō ilo bat eo ibuļōn m̧ar ko im kar jino jar n̄an Jemedwōj Ilan̄ n̄an kabōjrak kijeek eo. Ejjab etto eaar waļo̧k juon kōdo ekilep im kilmeej ilōn̄ in wōt ijo ej jar ie, im eaar lukkuun in wōt—ak ijo wōt kijeek eo eaar wurwur. Ke eaar reito reitak eaar lur mejatoto aolep jikin ijjelo̧kin ijo urur eo ej til. Eaar jab maron̄ tōmak Irooj enaaj uwaake juon em̧m̧aan āinwōt e, im eaar bar bukwelōlō im jan̄ āinwōt juon ajri. Eaar ba eaar juon en̄jake em̧m̧antata” (lale Alma 36:3).
Rilo̧mo̧o̧r eo ad ekōņaan bwe jen lukkuun iakwe E n̄an jon̄an eo me jej aikuj kajejjet ankilaad ippān Ankilaan. Jemaron̄ en̄jake iakwe eo An im jeļā An aiboojoj. Innām Emaron̄ kōjeram̧m̧an kōj āinwōt An kōņaan in. Menin eaar waļo̧k n̄an Nipai ļaddik eo nejin Hilamōn, eo eaar eddōkļo̧k n̄an iien eo Irooj eaar lukkuun leke e im, kōn menin, eaar maron̄ kōjeram̧m̧an e kōn aolep an kajjitōk (lale Hilamōn 10:4–5 ).
Ilo Life of Pi, fictional bok eo jen Yann Martel, ainikien ko rem̧m̧an an en̄jake kōn Kraist: “Ij jab maron̄ joļo̧k E jen bōra. Jab maron̄. Iaar joļo̧k jilu raan ko ļōmņak kōn E. Men eo Eaar kabōņōņōik eō, epen aō maron̄ meļo̧kļo̧k E. Im ilo an lapļo̧k aō katak kōn E, epen aō kōņaan bwe En em̧m̧akūt” ([2001], 57).
En̄in ej wāween aō en̄jake kōn Rilo̧mo̧o̧r eo. Ej aolep iien epaak, eļaptata ilo jikin ko rekwojarjar im iien aikuj; im jet iien, n̄e ij kōtmāne, ij en̄jake āinwōt Ej dōn̄dōn̄te aera bwe in jeļā Ej iakwe eō. Imaron̄ kōro̧o̧l iakwe in ilo iaļ jab wānōk eo aō make leļo̧k n̄an E būruwō (lale D&C 64:22, 34).
Jet allōn̄ ko rem̧ootļo̧k iaar jijet ippān Elder Jeffrey{nb R. Holland ke eaar jitōn̄ mijenede ro n̄an mijen ko aer. Ke kōm̧ij em̧m̧akūt eaar kōttar n̄a, im ilo am etetal ļo̧k eaar likūt pein iaera. Iaar ba n̄an e kōn an kōm̧m̧ane ejja kar menin m̧okta ilo Australia. Eaar ba, “Ej kōnke ij iakwe eok.” Im ijeļā bwe eaar m̧ool.
Ij tōmak bwe eļan̄n̄e emaron̄ kar lōn̄ ad iien ejeram̧m̧an etetal ippān Rilo̧mo̧o̧r eo, jenaaj kar en̄jake Pein ej likūt ioon aerar āinwōt in. Āinwōt rijilōk ro rej jibadekļo̧k Emmaus, būruwōm̧ enaaj “bwil ilowaad” (Luk 24:32 ). En̄in ej ennaan eo An: “Itok im loe” (Jon 1:39). Ej Make, karuwainene, im kwaļo̧k kūr n̄an etetal ilo Pein ioon aerar.
Bōlen jej aolep en̄jake āinwōt leke āinwōt Enos, āinwōt waļo̧k ilo eoon eo āliktata ekadu ak ekajoor: “Ij m̧ōņōņō ilo raan eo n̄e ānbwinū enaaj kōņak jab wabanban, im naaj jutak im̧aan mejān; innām inaaj lo turin mejan kōn m̧ōņōņō, im Enaaj ba n̄an eō: Itok n̄an Ippa, kwojeram̧m̧an, ewōr juon jikin kar kōpooj n̄an eok ilo im̧ōn Jema” (Enos 1:27).
Kōnke elōn̄ en̄jake ko aō im kajoor eo ippān eo Jetōb eo eaar kam̧ool n̄an eō, ij kam̧ool kōn m̧ool bwe Anij ej mour. Ij en̄jake An iakwe. Jen maron̄ kōm̧m̧ane ta menin aikuj n̄an kajjejjet ankilaad ippān Ankilaan im An iakwe em̧ool. Ilo etan Jisōs Kraist, amen.